Kävely 65+

Ikä tuo muutoksia kävelyyn 

Ihmisen havainnointi ja reagointi toimivat optimaalisesti noin kävelynopeudella. Nopeuden noustessa tehtävät vaikeutuvat. Ikääntymiseen liittyvä yleinen hidastuminen vaikuttaa myös kykyyn suoriutua nopeatempoisessa liikenteessä.

Kävelyn turvallisuuteen vaikuttavat iän tuomat muutokset: reaktiokyky hidastuu ja koordinaatio, lihasvoima, tarkkaavaisuus ja tasapaino heikkenevät. Ympäristön havainnointia hankaloittaa kuulon ja näön heikkeneminen. Iän myötä keho haurastuu, mikä lisää vammojen vakavuutta kaatuessa tai törmäyksessä. Myös sairauksien esiintyminen kasvaa erityisesti 75 vuoden jälkeen. 

Ikääntyminen muuttaa kävelytapaa. Kävelyvauhti on hitaampi ja tasapaino monesti heikompi kuin nuorempana. Vaikein tilanne on usein se hetki, jolloin paino on vain toisella jalalla. Usein katse suuntautuu ympäröivän liikenteen sijaan alaspäin jalkoihin kompastumisten välttämiseksi.  

Kävelyä hankaloittavat myös ympäristön esteet, kuten portaat, korokkeet, epätasaiset pinnat, kuopat ja irtohiekka. Esteiden kohdalla askelpituus lyhenee ja kävelytahti hidastuu. Aika, joka käytetään ympäristön havainnointiin ja seuraavan askeleen ottoon, pitenee.  

Yleisesti ottaen kulun hidastaminen saa kuitenkin aikaan sen, että monimutkaisemmistakin liikennetilanteista selvitään onnistuneesti. Toisin sanoen ikääntyessä liikkumisen hidastaminen lisää turvallisuutta, kunhan ympäristö myös sopeutuu hitaammin liikkuviin. 

Liikkuminen ja harjoittelu ylläpitää kävelykuntoa 

Osaa toimintakyvyn muutoksista voi ennaltaehkäistä ja hidastaa. Fyysinen harjoittelu, myös kävelemällä, ylläpitää koordinaatiota, tasapainoa ja lihasvoimaa. Liikkumisen mahdollistamat sosiaaliset kontaktit voivat taas ylläpitää psyykkistä toimintakykyä. 

Ota talteen vinkit turvallisempaan kävelyyn: 

• Kertaa jalankulun säännöt (missä saa kävellä).
• Kulje tien reunassa. 
• Tarkkaile ympäristöäsi erityisesti tienylityksissä.
• Muista pimeällä heijastin. 
• Edistä liikkumisen turvallisuutta lihasvoima- ja tasapainoharjoittelulla.
• Käytä hyviä kenkiä ja liukkaalla säällä liukuesteitä tai nastakenkiä. 
• Ota tarvittaessa tasapainon tueksi kävelysauvat, piikkipäinen keppi tai rollaattori. 

Tienylitykset riskipaikkoja

Yli 75-vuotiaat korostuvat Suomessa niissä jalankulkijoiden kuolemissa ja vakavissa loukkaantumisissa, joissa toisena osapuolena on moottoriajoneuvo. Kuolemantapausten kohdalla kyseessä on usein maaseudulla tai pienessä kunnassa tapahtunut törmäys raskaan liikenteen kanssa 80 km/h nopeusrajoitusalueella ajoradalla. Vakavissa loukkaantumisissa törmäys tapahtuu useammin henkilöauton kanssa tienylitystilanteessa, kun keli on märkä, lämpötila nollan molemmin puolin ja kaupunkialueen nopeusrajoitus on 40–70 km/h.

Vammojen vakavuus riippuu törmäysnopeudesta: ikääntyneiden kohdalla usein vain alle 30 km/h törmäykset eivät johda jalankulkijan kuolemaan. Törmäysnopeuden nousu kasvattaa kuolemanriskiä merkittävästi. Siksi 30 km/h rajoitus on suositeltava erityisesti alueille, joissa kävellään ja pyöräillään paljon.

Tienylitystilanteet ovat monella tapaa hankalia iäkkäille. Iän myötä ihmiset luottavat enemmän keskeisnäköön kuin ääreisnäköön ja sen myötä siirtävät katsettaan ja kiertävät koko vartaloa havainnoidakseen. Iäkkäät arvioivat nopeuksia ja etäisyyksiä huonommin kuin nuoremmat. Iäkkäät myös tarkkailevat tienylityksissä kaikkien kaistojen sijaan enemmän lähimmän kaistan liikennettä. Työmuistin heikentyminen tarkoittaa myös sitä, että kävellessä molempiin suuntiin kulkevien autojen tarkkailu hankaloituu.

Liikennesuunnittelun ratkaisut avainasemassa tienylitysten turvallisuudessa  

Tienylitysten turvallisuutta voidaan lisätä laskemalla liikennesuunnittelussa käytettävää laskennallista kävelynopeutta, millä saadaan lisättyä muun muassa kävelijöille näkyvän vihreän valon aikaa. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon Suomen väestön suhteellinen vanheneminen. 

Turvallisuutta voidaan lisätä myös:

• ajokaistojen välisillä keskisaarekkeilla,
• korottamalla tienylityspaikkoja rakenteellisesti tai
• parantamalla suojateiden valaistusta.

Valaistuksen taso vaikuttaa jalankulkijoiden onnettomuusriskiin enemmän kuin moottoroidun liikenteen. Myös jalankulkijoiden näkyvyyden lisääminen parantaa havaittavuutta. 

Yleisesti ottaen liikennejärjestelmän turvallisuutta lisää se, että suunnittelu tehdään vammoja ja toimintarajoitteita omaavien henkilöiden ehdoilla. Liikenneympäristön tekijät vaikuttavat olennaisesti juuri heidän turvallisuuteensa ja myös koettuun turvallisuuteen. Yksi tapa tunnistaa olemassa olevan ympäristön puutteita on toteuttaa säännöllisesti esteettömyyskävelyitä. 

Liikenneympäristön suunnittelussa on huomioitava myös käytössä olevat apuvälineet, kuten rollaattorit.

Autoilija: Huomioi ikääntyneet erityisesti tienylitystilanteissa 

• Vähennä nopeutta lähestyessäsi tienylittäjää. Nopeus tuntuu hyvin erilaiselta jalankulkijasta ajajaan verrattuna. Lähestyvän auton nopeuden arviointi myös vaikeutuu ikääntymisen myötä. 
• Anna tilaa ja aikaa ylittää tie rauhassa. Pysähdy riittävän kauas suojatiestä ja odota, että jalankulkija ehtii ylittää sen turvallisesti. 
• Tee tienylityksestä myös turvallisen tuntuinen. Tilanne voi näyttäytyä hyvinkin erilaiselta toimintakykyrajoitteisen kuin toimintakykyisen näkökulmasta. 

Pyöräilijä: Huomioi ikääntyneet erityisesti yhdistetyillä väylillä

• Anna jalankulkijalle tilaa ohittaessasi heitä. Tieliikennelaissa velvoitetaan antamaan jalankulkijoille turvallinen tila tiellä myös polkupyörällä ajettaessa.
• Hiljennä tarvittaessa nopeutta, jos väylällä on paljon jalankulkijoita. Jos tilanne niin vaatii, varoita jalankulkijaa hyvissä ajoin soittokellolla.
• Anna tietä suojatietä ylittävälle jalankulkijalle.
• Älä aja jalkakäytävillä. Vain alle 12-vuotiaat saavat ajaa pyörällä jalkakäytävällä, mutta silloinkaan ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa jalankululle.

Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta. (Tieliikennelaki 29 § 3. mom.)

Liukastumis- ja kaatumistapaturmat kasvussa

Jalankulun turvallisuus talvikelillä on edelleen huolestuttavalla tasolla. Liukastumis- ja kaatumistapaturmat ovat hyvin yleisiä ja niistä kertyy vuosittain merkittäviä kustannuksia. Liukastumistapaturman taustalla vaikuttavat tyypillisesti liukkaat olosuhteet, talvikunnossapidon puutteet tai keliin sopimattomat kengät. Ilmastonmuutoksen eteneminen todennäköisimmin vain lisää liukkaiden kelien yleisyyttä.

Väestön ikääntyminen on toinen vakavia liukastumistapaturmia lisäävä tekijä. Liukastumistapaturmien seuraukset jakautuvat väestöryhmille epätasaisesti. Kehon haurastuminen johtaa usein siihen, että ikääntyneille kaatumisen seuraukset ovat vakavammat. Lue lisää liukastumistapaturmien ehkäisystä.