Liikenneturvan selvitykset
Liikenneturvan selvitykset tarjoavat tutkittua tietoa eri liikenneaiheista.
Vanhempia tutkimuksia ja tiivistelmiä voi kysyä Liikenneturvan tietopalvelusta (Avautuu uuteen ikkunaan).
Alle kouluikäisten lasten huoltajien näkemyksiä ja kokemuksia liikenneturvallisuudesta (2023)
Huoltajat pitävät liikennettä riskitekijänä lapsilleen, mutta onneksi he myös ymmärtävät oman merkityksensä lasten liikenneturvallisuuden edistämisessä. Moni ilmoitti ajaneensa usein väsyneenä jopa lapsen kanssa, mikä on merkittävä turvallisuusongelma. Lisäksi huoltajat kokivat vaikeuksia keskittyä ajamiseen lasten toiminnan takia. Tulosten mukaan turvalaitteita käytettiin autossa melko hyvin suositusten mukaisesti omilla lapsilla. Huoltajat toivovat saavansa tukea varhaiskasvattajilta liikennekasvatukseen. Myös verkkosivut, neuvolat ja tuttavat mainittiin tärkeinä tiedonlähteinä liikenneturvallisuudesta. Selvityksen tulokset antavat hyvää pohjaa kehittää edelleen perheille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille suunnattuja liikennekasvatusmateriaaleja ja viestejä.
Ikääntyneiden turvallisen pyöräilyn edellytykset (2023)
Ikääntyneiden turvallisen pyöräilyn edellytykset. Anu Siren. Liikenneturvan selvityksiä 1/2023. (PDF)
Ikääntyneiden pyöräilyyn liittyy turvallisuusriskejä ja ikäryhmä erottuu myös onnettomuustilastoissa. Aktiivisena liikkumismuotona pyöräilyllä on kuitenkin paljon positiivisia vaikutuksia muun muassa terveyteen ja toimintakykyyn. Selvityksen tavoitteena on tuottaa lisää tietoa siihen, miten ikääntyneiden pyöräilyn turvallisuutta voidaan tukea. Gerontologian professori Anu Siren toteutti selvityksen kirjallisuuskatsauksena.
Liikennekasvatus on osa arkea (2022)
Liikennekasvatus on osa arkea – alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia liikennekasvatuksesta. Ida Maasalo. Liikenneturvan selvityksiä 1/2022. (PDF)
Selvityksessä kartoitettiin varhaiskasvatuksessa toteutettavaa liikennekasvatusta ja millaisten tekijöiden koetaan tukevan sitä. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä yhteistyöstä huoltajien kanssa. Selvityksen pohjana on Liikenneturvan toteuttama kysely, johon vastaisi 714 alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevää ammattilaista. Kyselyyn vastanneista suurin osa koki liikennekasvatuksen tärkeäksi osaksi työtään. Kuitenkin vain melko harva toteutti liikennekasvatusta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Lähes kaikki vastanneet kokivat liikennekasvatuksen tehokkaimmaksi, kun se tapahtuu yhteistyössä kotien kanssa. Suunnitelmallinen, johdonmukainen ja säännöllinen liikennekasvatus parantaa lasten liikenneturvallisuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tämän raportin tulosten perusteella toimipisteen johdon tuki, ja liikennekasvatuksen huomioiminen yksikön pidempiaikaisissa suunnitelmissa, ovat tärkeitä vaikuttavan liikennekasvatuksen varmistamiseksi.
Identiteetit tieliikenteessä (2021)
Tutkimus tarkastelee suomalaisten tienkäyttäjäidentiteettejä sekä identiteettien välisiä suhteita. Tutkimus perustui kyselyaineistoon, joka kerättiin keväällä 2021 edustavalta otokselta (N=1018) 15-vuotiaita ja sitä vanhempia suomalaisia. Tulosten perusteella yleisimmät tienkäyttäjäidentiteetit Suomessa ovat tällä hetkellä: henkilöautonkuljettaja (60,7 %), jalankulkija (55,8 %), henkilöauton matkustaja (31,3 %), pyöräilijä (30,6 %) ja julkisen liikenteen käyttäjä (24,1 %). Tulokset osoittavat, että saman tienkäyttäjäryhmän jäsenet nähdään usein lempeämmässä valossa kuin eri ryhmiin kuuluvat. Tienkäyttäjäidentiteetti saattaa vaikuttaa myös käyttäytymiseen liikenteessä sekä havainnoinnin että konfliktien osalta.
Maastoliikenneonnettomuudet 2014-2018 (2020)
Selvityksessä tarkastellaan tutkijalautakuntien tutkimia kuolemaan johtaneita maastoliikenneonnettomuuksia vuosina 2014-2018. Aineistona on yhteensä 56 onnettomuutta, joista moottorikelkkaonnettomuuksia on yhteensä 41 kappaletta. Liian heikoilla jäillä liikkuminen erottuu aineistosta yleisimpänä turman syynä. Ainakin joka kolmannessa selvityksessä tarkastellusta maastoliikenneonnettomuudesta kuljettaja syyllistyi rattijuopumukseen. Kaikkien onnettomuuksien osalta ei tutkinnassa saatu tietoa alkoholin osuudesta.
Ammattikuljettajien ajoterveys ja ajokunto (2020)
Selvityksessä tarkastellaan kansainvälisen ja kotimaisen kirjallisuuden pohjalta, mitä tavara‐ ja henkilöliikenteessä toimiviin kuljettajiin kohdistuvia tutkimuksia ja interventioita on tehty viime vuosina. Kirjallisuuskatsausta täydennettiin haastattelemalla henkilöitä, jotka ovat olleet tekemässä ammattiliikenteen terveyteen ja ajokuntoon kohdistuvia interventioita Suomessa.
Yleisenä havaintona oli, että tutkimukset ja interventiot ovat selkeästi painottuneet kuljettajiin ja heihin suoraan vaikuttamiseen. Menetelminä käytetään useimmiten koulutusta tai tiedottamista, elämäntapainterventioita tai teknisiä palautejärjestelmiä.
Liikenneturvan motoristikysely (2020)
Liikenneturva toteutti laajan moottoripyöräilykyselyn syksyllä 2019. Verkkokyselyssä selvitettiin moottoripyöräilijöiden näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä moottoripyöräilystä ja siihen vastasi yhteensä 4 953 henkilöä.
Automaation vaikutuksia liikenteeseen tulevaisuudessa (2019)
Kyselytutkimuksessa selvitettiin ammattikuljettajien käsityksiä liikenteen automaation vaikutuksista tulevaisuudessa. Vastaajat olivat pääosin kuorma-auton ja linja-auton kuljettajia. Heiltä kysyttiin muun muassa kokemuksista nykyisestä automaatioteknologiasta ja suhtautumisesta automaattisen auton käyttöön ammattikuljettajan työssä sekä arvioita erilaisista tulevaisuudenkuvista, mahdollisista hyödyistä ja uhkista, vastuukysymyksistä, ihmiskuljettajan korvattavuudesta ja vaikutuksista turvallisuuteen
Polkupyöräilijän kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet 2011-2015 (2017)
Selvityksessä jaetaan viiden vuoden aikana (2011 − 2015) tapahtuneet polkupyöräilijän kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ryhmiin sen mukaan, minkä tyyppinen liikenneonnettomuus on ollut kyseessä. Onnettomuuksia tarkastellaan erityisesti tapahtumispaikan risteysjärjestelyiden ja liikenteenohjauksen perusteella. Tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoa, Liikenneviraston tietokantaa tieliikenneonnettomuuksista sekä Onnettomuustietoinstituutin aineistoa tutkijalautakuntien tutkimista onnettomuuksista.
Lasten kokemuksia koulumatkoista ja liikenteessä liikkumisesta (2017)
Liikenneturva keräsi ala-asteikäisten lasten kokemuksia koulumatkasta. Selvityksen tavoitteena ei ollut tuottaa tilastotieteellistä tietoa, vaan koota yhteen lasten ajatuksia koulumatkojen myönteisistä ja kielteisistä puolista sekä muita kokemuksia koulumatkan turvallisuuteen ja vanhempien antamaan esimerkkiin liittyen.
Suhtautuminen turvatekniikkaan ja automaattiautoihin (2017)
Suhtautuminen turvatekniikkaan ja automaattiautoihin. Liikenneturvan kyselytuloksia 2016-2017.(PDF)
Dioihin on koottu Liikenneturvan kyselytutkimusten tuloksia 2016-2017 teemasta turvatekniikka ja automaatio.
Onnettomuudet ja talvikelit (2017)
Selvitys kokoaa yhteen viidentoista vuoden ajalta kuvausta talvikeleistä, ja niiden vaikutuksesta liikenteeseen. Kelin vaikutusta liikenteeseen kuvataan poliisin kirjaamien liikenneonnettomuuksien lukumäärällä. Aineisto on peräisin Liikenneviraston tietokannasta. Tarkastelussa Suomi on jaettu neljään osaan siten, että on pyritty karkeasti noudattamaan talven keskimääräisen pituuden ja ankaruuden jakautumista Ilmatieteen laitoksen tietojen perusteella.
Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus (2016)
Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus. Antero Lammi. Liikenneturvan selvityksiä 3/2016.(PDF)
Raportissa kuvataan Liikenneturvan syksyllä 2015 tekemiä heijastimien näkyvyyden kenttätestauksia
ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteet kansallisessa ja eurooppalaisessa tarkastelussa (2016)
Selvityksessä on analysoitu ESRA-kyselyn tuloksia Suomen osalta ja verrattu tuloksia muiden ESRA hankkeessa mukana olleiden maiden tuloksiin. Selvityksessä on keskitytty tarkastelemaan seuraavia teemoja: 1) ajaminen alkoholin ja/tai huumeiden/ lääkkeiden vaikutuksen alaisena 2) turvalaitteiden käyttö, 3) ajonopeus sekä 4) tarkkaamattomuutta aiheuttavat häiriötekijät.
