Kuorma-autojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2000. Suomessa on noin 140 000 kuorma-autoa. Linja-autojen määrä on puolitoistakertaistunut vuodesta 2000. Suomessa on noin 16 000 linja-autoa.

Valtaosa vakavista onnettomuuksista sattuu taajamien ulkopuolella

Vuonna 2014 liikennevakuutuksesta korvattiin lähes 3 200 kuorma-autojen ja 1 400 linja-autojen aiheuttamaa pysäköintialueiden ulkopuolella tapahtunutta liikennevahinkoa. Tämä on noin yhdeksän prosenttia liikennevahingoista.

Kuolleiden määrä raskaan liikenteen onnettomuuksissa on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana neljänneksellä. Loukkaantuneiden määrä on laskenut 40 prosentilla. Onnettomuuksissa, joissa kuorma-auto tai linja auto on osallisena, kuolee keskimäärin 74 ja loukkaantuu  600 ihmistä vuosittain.

Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa valtaosassa tapauksista onnettomuuden aiheuttaja on muu kuin raskas ajoneuvo. Taajamien ulkopuolella tapahtui neljä viidestä kuolemantapauksista. Uhreista 70 prosenttia menehtyi nokkakolareissa. Pääteiden kohtaamisonnettomuudet ovat tuhoisia suuren massaeron johdosta.

Taajamien onnettomuuksissa 40 prosenttia kuolonuhreista on jalankulkijoita. Sekä jalankulkijan että raskaan ajoneuvon kuljettajan on syytä tiedostaa katvealueet näkyvyydessä kuorma-auton ohjaamosta käsin.

Ajamisen ammattilainen on liikennekäyttäytymisen mallikuljettaja

Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat ovat ajamisen ammattilaisia. Raskaan ajoneuvon kuljettaminen on vaativaa työtä, sillä kuljettajan on hoidettava ajoneuvon kuljettamisen ohella myös lukuisia työtehtävään liittyviä asioita. Hänen on kuljetettava kuorma tai matkustajat turvallisesti, luotettavasti ja ajallaan paikasta toiseen. Tästä aiheutuu kuljettajalle paineita, jotka hänen on kyettävä hallitsemaan ja ottamaan huomioon ajamisessaan.

Väsymys on keskeinen riskitekijä

Väsymys on raskaan liikenteen keskeisiä riskitekijöitä. Sen vaikutusta ei kuitenkaan helposti tunnisteta ja sen vaikutusta vähätellään.

Tutkijalautakuntien aineistosta tehdyssä selvityksessä todettiin, että väsymys oli ollut taustalla joka kuudennessa kuolonkolarissa ja liki joka viides kuolemaan johtanut onnettomuus johtuu väsymyksestä. Tyypillisimmillään väsymysonnettomuudet ovat kohtaamisonnettomuuksia ja tieltä suistumisia sekä ne sattuvat useimmiten kesällä.

Usein taustalla on levon puute.

Väsymyksen torjunta edellyttää väsymyksen tunnistamista. Rattiin nukahtaminen ei tapahdu yhtäkkiä, vaan sitä edeltävät monentasoiset oireet, jotka tulee tunnistaa ja ottaa huomioon. Viimeistään silloin, kun silmäluomet tuntuvat raskailta on tajuttava, että rattiin nukahtaminen on lähellä. Lisäksi useat haukottelut ovat vakavia merkkejä väsymyksestä.

Ennakointitaito lisää turvallisuutta

Ennakointi ajatellaan usein taidoksi lukea liikennettä, tunnistaa riskejä ja pitää itsellään riittävä pelivara. Tätä ajatusta on kuitenkin hyvä laajentaa koko ajotehtävän hallintaan. Kiire, väsymys, aikataulupaineet ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat ratkaisevasti kuljettajan toimintaan ja valintoihin yksittäisissä liikennetilanteissa.

Ennakointia tarvitaan sekä ennen ajoon lähtöä että sen aikana. Se on enemmän kuin pelkkä pelivara yksittäisissä liikennetilanteissa.

Ennakointiin kuuluu yhtälailla esimerkiksi ajotehtävän suunnittelu, ajoneuvon kunnon ja kuorman kiinnityksen tarkistus sekä riittävä lepo.

Ennakointitaito on ennen kaikkea taitoa ylläpitää mahdollisuuksiaan turvalliseen toimintaan. Se on taitoa välttää vaaratilanteisiin joutumista, kykyä toimia myös kriittisessä tilanteessa sekä toimia siten, että onnettomuuteen jouduttaessa sen henkilö- ja aineelliset vahingot olisivat mahdollisimman pienet.

Jatkokoulutuksella lisätään turvallisuutta ja jaksamista

Ajaessaan liikenteessä raskaalla ajoneuvolla kuljettajan on tunnistettava paitsi itseensä ja ajoneuvoonsa liittyvät riskit myös muihin kuljettajiin ja heidän ajoneuvoihinsa, kevyeen liikenteeseen, tieliikenneympäristöön ja -oloihin sekä työtehtäväänsä liittyvät riskit.

Kuljettajien taitoa toimia liikenteessä ennakoiden ei voida koskaan tarpeeksi korostaa.

Kuljettajien peruskoulutusta sekä jatkokoulutusta on kehitetty viime vuosina voimakkaasti. Ammattimaisessa liikenteessä toimivalta kuljettajalta on vaadittu ammattipätevyys henkilöliikenteessä syksystä 2008 ja tavaraliikenteessä syksystä 2009 alkaen. Mikäli ajokortti on suoritettu aiemmin, pitää kuljettajien osallistua pakolliseen 35 tunnin jatkokoulutukseen säilyttääkseen ammattipätevyytensä.

Jatkokoulutuksella tavoitellaan liikenneturvallisuuden ja kuljetusten turvallisuuden parantamista sekä kuljettajien jaksamista työssään.

Aihepiirit: