Ajokunto ja ajoterveys

”Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.” (Tieliikennelaki, 17 §)

Tieliikennelaki edellyttää, että ajoneuvoa kuljetetaan ajokuntoisena ja -terveenä. Ajokorttilaissa on tarkempia määräyksiä kuljettajan ajoterveydestä.

Ajokunto

Ajokunnolla tarkoitetaan kehon ja mielen hetkellistä tilaa, johon vaikuttavat esimerkiksi:

• väsymys
• päihteet
• korkea kuume
• tilapäinen lääkitys
• tai jopa voimakas tunnereaktio.

Kuljettajan tulee itse tarkkailla ajokuntoaan. Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Viisi vinkkiä ajokunnon huoltoon

• Ota ajokunnon tunnustelu tavaksi. Aja vain ajokuntoisena. Tarkkaile kuljettajan vointia myös matkustajana.
• Vältä väsymys ajossa nukkumalla matkaa edeltävänä yönä vähintään 6 tuntia. Ota tarvittaessa torkut ennen matkaa. Huomioi, että esimerkiksi allergialääkkeet voivat väsyttää.
• Tauota riittävästi ja huomioi taukotahti myös matkasuunnitelmassa.
• Vältä ajamista sairaana. Kipeänä levätään. Myös tunnekuohut vaikuttavat ajokuntoon – älä pura stressiä tai pahaa mieltä liikenteessä. Esimerkiksi riidan jälkeen mieli kuohuu, eikä kuljettajan tarkkaavaisuus välttämättä ole silloin liikenteessä.
• Kun ajat, et ota. Muista, että alkoholi voi vaikuttaa ajokuntoon vielä seuraavanakin päivänä esimerkiksi väsyttämällä. Myös monet lääkkeet ja alkoholi sopivat huonosti yhteen.

Liike ajotauoilla ylläpitää ajokuntoa

Etenkin pidemmillä matkoilla autossa istutaan usein pitkään samassa asennossa, mikä heikentää aineenvaihduntaa ja hidastaa lihasten verenkiertoa. Liikkumattomuus rasittaa myös lihaksia, jalat saattavat turvota ja selkä sekä niska- ja hartiaseutu voivat jäykistyä. Pieni liikuntatuokio vaikuttaa heti myönteisesti: aivot virkistyvät ja keskittymiskyky ja vireystila paranevat. Katso videolta muutama helppo taukojumppaliike, joita kannattaa toistaa jokaisella pysähdyksellä.

Ajoterveys

Ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet sekä niiden hoitamattomuus tai saavutettu hoitotasapaino. Muutos ajoterveydessä voi tapahtua kertaheitolla tai pidemmällä aikavälillä ja vaikutus ajamisen turvallisuuteen voi olla väliaikaista tai pysyvää. Ajoterveyteen vaikuttavia sairauksia ovat esimerkiksi

• epilepsia,
• diabetes,
• sydän- ja verisuonisairaudet sekä
• muistisairaudet.

Tarkempi listaus ajoterveyteen vaikuttavista sairauksista sekä yleistä tietoa ajoterveydestä löydät Traficomin Ajokortti-info-sivustolta (Avautuu uuteen ikkunaan). Sivustolla kerrotaan myös milloin lääkärinlausunto tarvitaan ajokorttia hankkiessa (Avautuu uuteen ikkunaan) ja uudistettaessa (Avautuu uuteen ikkunaan).

Käytännössä raja ajokunnon ja ajoterveyden välillä on häilyvä. Esimerkiksi kuljettajan väsymys voi olla seurausta tilapäisestä vireystilaan vaikuttavasta tekijästä, kuten pitkästä valvomisesta. Toisinaan taustalla voi olla jokin sairaus, kuten uniapnea.

Ajamisen turvallisuutta kannattaa pohtia aina, kun omassa tai läheisen terveydentilassa tapahtuu merkittävä muutos, kuten lieväkin aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus tai masentuminen.

Traficomin ajokortti-info -sivustolla (Avautuu uuteen ikkunaan) kerrotaan, milloin lääkärinlausunto vaaditaan ajokorttia hankkiessa ja sitä uudistettaessa.

Ajoterveys koskettaa kaikenikäisiä kuljettajia

Yksittäinen sairaus lääkityksineen ei vielä välttämättä heikennä ajokykyä. Toisaalta jotkut lääkkeet saattavat vaikuttaa yllättävällä tavalla ajamiseen. Esimerkiksi monet rauhoittavat lääkkeet sekä unilääkkeet lisäävät rattiin nukahtamisen riskiä. Omaa reaktiota lääkkeeseen on tarkkailtava erityisesti hoidon alussa ja aina uuden lääkityksen kohdalla. Erityisen tarkkana on syytä olla silloin, kun lääkepakkauksen kyljessä on punainen varoituskolmio.

Ajoterveys koskettaa kaikenikäisiä kuljettajia. Jo keski-iässä sairauskohtaukset yleistyvät. Myös nuorena puhjenneiden perussairauksien vaikutusta ajoterveyteen on seurattava. Ajoterveydelliset ongelmat näkyvät taustatekijänä myös monissa sellaisissa onnettomuuksissa, joissa kuljettaja ei ole saanut varsinaista sairauskohtausta liikenteessä.

Ajokyvyn arviointi

Lääkäri arvioi sairauksien, lääkkeiden ja niiden yhteisvaikutuksen merkityksen autoilun turvallisuuteen. Ajoterveyttä ei arvioida pelkästään ikään sidotuissa määräaikaistarkastuksissa. Yksi lääkärin tehtävistä on arvioida sairauksien ja lääkkeiden kokonaisvaikutusta ajamisen turvallisuudelle. Ajoterveyttä on tarkasteltava jokaisessa potilaskohtaamisessa, jos terveydentila niin vaatii.

Kun kyse on lyhytkestoisesta, alle kuuden kuukauden ajokyvyttömyydestä, lääkäri määrää ajokieltoon ja merkitsee tiedon potilaskertomukseen. Kun ajoterveydestä johtuva ajokyvyttömyys kestää vähintään kuusi kuukautta, ei merkintä potilaskertomukseen riitä, vaan lääkäri on velvollinen ilmoittamaan asiasta myös poliisille.

Lääkärille menoa ei tule välttää ajokortin menettämisen pelossa.

Moni sairaus on hoitamattomana liikenteessä haitallisempi kuin oikein hoidettuna. Kun sairautta hoidetaan hyvin, on mahdollista välttyä erilaisilta lisäsairauksilta, jotka entisestään heikentävät ajoterveyttä. Lääkkeet tulee ottaa ajallaan ja lääkärin ohjeiden mukaan.

Joskus sen arvioiminen, milloin sairaus muuttuu potilaalla liikenteessä vaaralliseksi, voi olla vaikeaa. Silloin päätöksenteon tueksi tarvitaan lisätutkimuksia ja mahdollisesti ajamisen arviointia liikenteessä tai suljetulla alueella.

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys (Avautuu uuteen ikkunaan) edistää lääkäreiden liikennelääketieteen osaamista. Joidenkin yliopistosairaaloiden yhteydessä on myös ajopoleja, jotka tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille konsultaatioapua kaikkein haastavimpiin arviointitilanteisiin.

Kuljettaja ja läheiset ajoterveyden tarkkailijoina

Aina ei kuljettaja itse huomaa ajoterveydessä tapahtuvia muutoksia. Tällöin korostuu läheisten merkitys. Esimerkiksi muistisairauksissa tai hitaasti etenevissä silmäsairauksissa kuljettaja ei usein huomaa muutosta ja tilanne voi tulla yllätyksenä tutkimusten yhteydessä.

Jos olo on huono olo tai heikottaa, ei missään nimessä pidä lähteä itse ajamaan, vaikka kohteena olisikin terveyskeskus tai sairaala. Jokaisen on puututtava, jos läheinen on lähdössä ajamaan huonovointisena tai sairaana. Jos ei itse voi olla kuskina, soitetaan taksi. Hätätilanteessa on soitettava 112:een ja hälytettävä ambulanssi paikalle.

Liikenneturvan Ikäkuljettajan itsearviointi -oppaassa (pdf) ikääntynyt kuljettaja voi arvioida oman ajamisen sujumista ja hälyttäviä merkkejä. Testin voi tehdä myös verkossa (Avautuu uuteen ikkunaan) tai oppaan voi tilata paperisena kotiin.

Kun kuljettajan ajoterveys huolettaa

Kun läheisesi tai muun tuntemasi kuljettajan ajoterveys huolestuttaa, voit toimia esimerkiksi seuraavasti

• Pyri ensi sijassa ohjaamaan hänet käymään lääkärissä. 
• Jos lääkärille ohjaaminen ei tuota tulosta tai epäilet, etteivät ongelmat tule vastaanotolla esiin ota yhteys hänen hoidostan vastaavaan tahoon ja pyydä, että saat keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri ei voi kertoa kuljettajan terveydestä ilman tämän lupaa, mutta hän voi mahdollisesti kuulla sinun havainnoistasi. Omaisten havainnot koetaan usein hyödyllisinä ajoterveyden arvioimisessa. 
• Ehdota, että menet mukaan lääkärikäynnille. Siinä yhteydessä voit tuoda esille omia havaintojasi ja kuulet, miten lääkäri arvioi terveydentilan vaikutuksia ajoterveyteen.
• Tee kuljettajasta huoli-ilmoitus hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti.
• Myös potilasjärjestöt, kuten Muistiliitto tarjoavat neuvontaa ja tukea.
• Jos henkilö lähtee ajamaan ja on selvästi vaaraksi liikenteessä terveydentilansa tai päihtymyksen takia, ilmoita asiasta hätäkeskukseen. Muussa tapauksessa voit myös ilmoittaa epäilystäsi ajoterveyden puutteista alueen poliisilaitokselle. Ilmoituksen kohteena olevalla kuljettajalla on oikeus tietää, kuka ilmoituksen teki.

Huomioi sairaudet ja lääkitys autoillessa

Lääkkeitä käyttävän tulee selvittää lääkkeen vaikutukset liikenteessä liikkumisen turvallisuuteen. Lääke voi vaikuttaa monella tavalla epäedullisesti ajoneuvon kuljettajan ajokykyyn ja myös kävellen liikkeellä olevan toimintakykyyn ja tasapainoon. Lääkkeet voivat:

• heikentää arviointikykyä
• väsyttää
• heikentää huomio- ja koordinaatiokykyä
• hidastaa havaintojen tekemistä
• huonontaa suorituskykyä
• aiheuttaa huimausta ja heikkoa oloa.

Punainen varoituskolmio lääkepurkin kyljessä tarkoittaa, että lääkkeellä on todettuja haittavaikutuksia ajamiseen. Esimerkiksi monet rauhoittavat lääkkeet sekä unilääkkeet lisäävät rattiin nukahtamisen riskiä. Jos kuljettajalla on tarve ajaa, vaikka käyttääkin kolmiomerkittyä lääkettä, asiasta tulee keskustella lääkkeen määränneen lääkärin kanssa ja noudattaa hänen antamia ohjeita ajamisesta.

Oman voinnin tarkkailu tärkeää

Moni sairaus on hoitamattomana liikenteessä haitallisempi kuin lääkkeillä oikein hoidettuna. Lääkkeet tulee ottaa ajallaan ja lääkärin ohjeiden mukaan. Jos lääkitys ei tunnu syystä tai toisesta itselle sopivalta tai haittaa liikenteessä liikkumista, kannattaa asia ottaa puheeksi lääkärin kanssa.

Alkoholin käytössä on hyvä olla pidättyväinen. Monet lääkkeet ja alkoholi sopivat huonosti yhteen erityisesti silloin, kun kyseessä on iäkäs ihminen.

Myös muilla kuin kolmiolääkkeillä voi olla vaikutusta ajokykyyn. Esimerkiksi jotkut allergialääkkeet voivat väsyttää. Pakkausseloste tulee lukea huolellisesti läpi ja elimistön reaktioita lääkkeeseen on tarkkailtava erityisesti hoidon alussa. Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Useamman lääkkeen samanaikaisen käytön vaikutukset

Yksittäinen sairaus lääkityksineen ei välttämättä vielä heikennä ajokykyä. Kun ihmisellä on monia sairauksia, niiden hoitoon voi olla tarpeen käyttää monia eri lääkkeitä. Lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat olla haitallisia liikenteessä.

Jos kuljettaa ajoneuvoa ja käyttää useampia lääkkeitä samanaikaisesti, tulee varmistua, että uutta lääkettä määräävä lääkäri on tietoinen muista käytössä olevista lääkkeistä. Lääkärin tärkeä tehtävä on arvioida sairauksien ja lääkkeiden kokonaisvaikutus ajokykyyn.

Autoilusta luopuminen terveydellisistä syistä

Ajoterveyden heikentyessä on hyvä pohtia jo etukäteen arjen sujumista autoilun lopettamisen jälkeen. Eritoten alueilla, joissa ei ole toimivaa julkista liikennettä ja välimatkat ovat pitkät, monelle oma auto on väline, jota tarvitaan itsenäiseen liikkumiseen ja arjesta selviytymiseen. Uusi autoton elämänvaihe voi tarkoittaa julkisen liikenteen käytön opettelua, muuttamista lähemmäs palveluja, uuteen ammattiin kouluttautumista tai puolison tai lähipiirin kyyteihin turvautumista.

Läheisten kanssa keskustelu voi auttaa ratkaisujen löytämisessä. Erityisen tärkeää keskustelu lähipiirin kanssa on silloin, kun sairaus nakertaa omaa harkintakykyä. Yhdessä voi keskustella esimerkiksi siitä, miten läheisten tulee toimia, jos kielloista huolimatta henkilö pyrkii rattiin?

Verkkoaineistosta apua muutokseen

Muutokset ovat monelle suuria, eikä ratkaisujen tekeminen ole helppoa. Monet kunnat tarjoavat palveluina esimerkiksi joukkoliikenteen käytön opastusta tai työvoimaneuvontaa. Myös potilasjärjestöistä saa neuvoja ja tukea.

Liikenneturvan, Muistiliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton verkkoaineisto auttaa käsittelemään ajoterveyttä eri näkökulmista. Verkkoaineisto

• opastaa ja rohkaisee ottamaan ajokunto ja/tai -terveys puheeksi
• auttaa tunnistamaan merkit, jotka viittaavat ajokunnon ja/tai ajoterveyden hiipumiseen
• tarjoaa vinkkejä turvalliseen ajamiseen ajoterveyden ollessa vielä riittävä
• opastaa pohtimaan autolla ajamisen lopettamisen jälkeistä liikkumista
• ohjaa asiantuntija-avun sekä vertaistuen ja -kokemusten pariin.