Siirry sisältöön
Iäkäs henkilö auton ratissa

Pitkäikäistä autoilua turvallisesti

Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveiden iäkkäiden harkitseva autoilu on turvallista. Iäkkäänä tiedostetaan yleensä omat toimintakyvyn muutokset ja ajetaan sen mukaan: vältetään ruuhkia ja huonolla kelillä ajamista sekä käytetään tuttuja reittejä, joilla ajaminen sujuu.

Ajotaitojen ylläpitäminen edistää ajokykyä

Ajokyvyn säilymisen kannalta on tärkeää pitää yllä omaa ajotaitoaan. Esimerkiksi ajokortillisten pariskuntien on hyvä huolehtia siitä, että molemmat ajavat säännöllisesti. Siellä missä julkista liikennettä ei ole, on liikkuminen pitkillä matkoilla oman auton varassa. Tämän vuoksi etenkin maalla ja kaukana palveluista asuvien ikääntyneiden ajotaitojen ylläpitämisen tärkeys korostuu. Autoa tarvitaan asiointi- ja mökkimatkoille, harrastuksien toteuttamiseen sekä ystävien ja sukulaisten tapaamiseen.

Ajokuntoa arvioiden aina liikkeelle

Oman voinnin ja terveydentilan seuranta ja sen arvioiminen suhteessa ajamisen turvallisuuteen on hyvä tapa jokaiselle ikään katsomatta.

Ennen liikkeelle lähtöä on syytä arvioida, heikentääkö kyseisellä hetkellä ajokuntoa:

  • Väsymys
  • Lääkitys
  • Alkoholi
  • Voimakkaat tunnetilat tai
  • Sairastaminen.

Kulkutapa tulee valita oman ajokunnon mukaan tai siirtää liikkeelle lähtöä toiseen ajankohtaan. Jos vireystila, keskittymiskyky tai olo muulla tavoin heikkenee ajon aikana, tulee pitää tauko.

Vireystilaa valvova turvatekniikka voi lisätä oman vireystilan huomioimista, mutta sen lisäksi kuljettajan on itse huolehdittava riittävästä levosta ennen lähtöä ja taukojen pitämisestä ajon aikana. Kuljettaja on vastuussa siitä, että hänen ajokuntonsa on riittävä turvalliseen ajamiseen.

Ikääntyvän kuljettajan on hyvä huomioida, että vanheneminen usein muuttaa uni-valverytmiä (Avautuu uuteen ikkunaan). Eli virkein ajankohta päivästä ei ehkä olekaan sama kuin joskus aiempina vuosina. Ikääntynyt keho ei myöskään siedä alkoholia samalla tavalla kuin aiemmin. Samoin lääkeaineen vaikutuksissa on voinut tapahtua muutoksia.

Kuljettajan ajoonlähtötarkastus pitää sisällään omien tuntemuksien kuullostelun. Oletko nukkunut tarpeeksi, oletko stressaantunut, oletko nauttinut alkoholia tai ajamiseen vaikuttavia lääkkeitä, mikä on yleinen olotilasi?

Lääkityksen kanssa on oltava erityisen tarkkana

Lääkityksellä voi olla monenlaisia vaikutuksia ajokuntoon. Parhaimmillaan lääke pitää toimintakykyä yllä ja lisää siten ajamisen turvallisuutta. Lääkityksellä voi olla myös yllättäviä haittavaikutuksia ajokuntoon.

Omaa olotilaa tulee tunnustella ennen ajamista etenkin silloin, kun aloittaa uuden lääkkeen käytön tai lääkitykseen tehdään muutoksia. Vaikutukset voivat yllättää myös silloin, kun lääkkeitä käytetään yhdessä muiden lääkkeiden tai alkoholin kanssa. Siksi on tärkeä varmistua, että lääkkeitä määräävällä lääkärillä on tieto kaikista jo käytössä olevista lääkkeistä. Lääkärin ohjeita ajamisesta tulee aina noudattaa. Myös apteekeista ja pakkausselosteesta saa tietoa lääkeaineen vaikutuksista ajamiseen. Muutoksia annostuksiin tulee tehdä vain yhdessä lääkärin kanssa.  

Pieni liikunta tauoilla pitää virkeänä ja vetreänä

Autossa istutaan usein pitkään samassa asennossa. Istuminen heikentää aineenvaihduntaa ja hidastaa lihasten verenkiertoa. Liikkumattomuus rasittaa myös lihaksia, jalat saattavat turvota ja selkä sekä niska- ja hartiaseutu voivat jäykistyä. Pieni liikuntatuokio vaikuttaa heti myönteisesti: aivot virkistyvät ja keskittymiskyky ja vireystila paranevat.

Katso videolta muutama helppo automatkan lomassa tehtävä taukojumppaliike, joita kannattaa toistaa jokaisella pysähdyksellä. Kokeile, ja huomaa ero.

Hyvä ajoterveys on edellytys autolla ajamiselle

Ikääntyneen henkilöauton kuljettajan ajoterveyttä arvioidaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ajokorttia on toisen kerran uudistettava, yleensä 75-vuoden iässä.

Monet pitkäaikaissairaudet eivät ole yksinään este ajamiselle, ainakaan sairauden alkuvaiheessa. Sairauden hyvä hoito ja lääkitys jopa edistävät ajoturvallisuutta. Lyhytkestoinen tauti voi heikentää hetkellisesti ajokuntoa, jolloin viisautta on kulkea jonkun muun kyydissä tai siirtää menoa.

Lääkärin tehtävänä on arvioida sairauksien, lääkkeiden ja vanhenemisen kokonaisvaikutusta autoilun turvallisuuteen. Ensisijaisesti lääkäri tukee ajokyvyn säilyttämistä. Monesti sairauden hyvä hoito mahdollistaa pidempään ajamisen.

Lääkäri arvioi ajoterveyttä ajokortin uudistamisen yhteydessä ja muissa potilaskohtaamisissa aina silloin, kun sairaus voi vaikuttaa ajamisen turvallisuuteen. Sairaus voi estää ajamisen tilapäisesti tai pysyvästi esimerkiksi silloin, kun kuljettajalla on kohonnut riski saada sairauskohtaus kesken ajamisen tai sairaus vaikuttaa merkittävästi kykyyn havainnoida olennaisia asioita liikenteessä.

Ajokykyä on syytä tutkia tarkemmin, kun

  • läheinen on selvästi huolissaan turvallisuudesta.
  • poliisi on pysäyttänyt liikenteessä ajamisen ongelmien vuoksi.
  • liikenteessä ja pysäköintitilanteissa on sattunut useita läheltä piti -tilanteita.
  • arkiasioiden muistamisessa on selviä vaikeuksia.
  • tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky vaihtelevat voimakkaasti.
  • jäykkyys, hitaus tai pakkoliikkeet haittaavat hallintalaitteiden käsittelyä.

Tietoa aiheesta löytyy myös Sairaudet, lääkkeet ja toimintakyky liikenteessä -oppaasta (Avautuu uuteen ikkunaan) (PDF).

Ajamisen säätely ja itsearviointi

Vanheneminen muuttaa kuljettajaa: huomiokyky heikkenee, toiminta hidastuu ja pimeällä näkeminen vaikeutuu. Muutokset tapahtuvat vähitellen ja eri tahdissa eri ihmisillä. Terve ja harkintakykyinen kuljettaja pystyy kompensoimaan näitä iän tuomia muutoksia ajamalla varman päälle ja välttämällä tilanteita, joissa ajaminen rasittaa tai tuntuu vaikealta.

Ikääntyvässä kehossa tapahtuvia muutoksia ei aina itse tiedosta. Joku tilanne saattaa esimerkiksi tuntua aiempaa epämukavammalta. Sitä ryhtyy välttelemään, vaikka ei tunnistaisi taustalla olevaa syytä epämukavuuteen. Itsetuntemus auttaa tekemään tietoisia ratkaisuja turvallisemman ajamisen eteen. Liikenneturvan Kuljettajan itsearviointi -työkalu auttaa hahmottamaan ajokykyä heikentäviä muutoksia ja tunnistamaan mahdolliset syyt taustalla. Testissä tarjotaan myös vinkkejä erilaisiin kompensointikeinoihin.

Ensimmäisessä osiossa on 15 kysymystä erilaisista ajotilanteista ja ajoterveydestä. Toisessa osiossa kartoitetaan 12 kysymyksen avulla, onko syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.

Kuljettajan itsearviointityökalua voi käyttää verkossa tai sen voi tilata tai tulostaa paperisen oppaan muodossa (PDF).

Verkkoversiossa kuljettaja saa vastaustensa pohjalta hänelle räätälöidyn yhteenvedon ja ohjeet turvalliseen autoiluun. Kysymyksiin vastataan nimettömänä. Ohjeet voi tulostaa tai ne voi lähettää sähköpostiosoitteeseen. Sähköpostiosoitteita ei kerätä talteen.

Paperisessa oppaassa on samat kysymykset. Siinä on lisäksi ohjeita turvalliseen autoiluun sekä ikäkuljettajien omia selviytymisvinkkejä.

Raimo Stenvall automuseon ovella. Kuva Kaisa Tanskanen/Liikenneturva.

Ajokunto ei ole pelkkiä ikävuosia

Mitä hyvä ajokunto tarkoittaa? Miten omasta ajokunnostaan voi pitää huolta? Olli Vuorio autoili vielä 99-vuotiaana, ennen kuin siirtyi pysyvästi matkustajan paikalle. Kahdeksankymppiselle Raimo Stenvallillle autoilu on edelleen olennainen osa arkea. Molemmilla on selkeä resepti ajokunnon ylläpitoon. (Avautuu uuteen ikkunaan)

Liikenteessä oleellista on ehkäistä väsymys ennakolta. Jos väsymys pääsee yllättämään tien päällä, on siihen reagoitava ajoissa. Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva.

Väsymys on yleistä ikään katsomatta

Väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen kuolonkolarin taustalla. Paras keino väsymyksen voittamiseen on riittävät unet. Vanhemmiten unen laatu voi kuitenkin heiketä: nukahtaminen viivästyy, aamuyö valvottaa tai uniapnea vaivaa. Väsymys voi olla myös merkki sairaudesta ja vaikuttaa näin ajoterveyteen. (Avautuu uuteen ikkunaan)