Aihealueet

Pysäköi ja lähde liikkeelle turvallisesti
Mitä eroa on pysäköinnillä ja pysäyttämisellä?
Jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäyttäminen
Piha- ja kävelykadut
Kunnallinen pysäköinninvalvonta ja pysäköinti yksityisalueella
Pysäköintikieltoalue
Pysäköintikiekon käyttö
Katso lisäkilvet tarkasti
Vuoropysäköinti
Yleisimmät pysäköintivirheet
Moottoripyörän pysäköinti
Mopoauton, mönkijän ja traktorimönkijän pysäköinti 
Sanktiot
Pysäköinnistä kysyttyjä yleisökysymyksiä

Pysäköi ja lähde liikkeelle turvallisesti

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä. Pysäyttäminen tai pysäköinti on aina myös kiellettyä silloin, kun se aiheuttaa tarpeetonta häiriötä liikenteelle.

Auton pysäköinti ja pysäyttäminen on erikseen kielletty muun muassa jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella, viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta sekä risteyksessä. Kielto koskee myös esimerkiksi tunnelia, liikenneympyrää, moottoritietä sekä pyörä- ja linja-autokaistaa.

Pysäyttäminen on kuitenkin sallittua edellä mainituissa tilanteissa pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi.

Kun on pysäköinyt ajoneuvonsa asianmukaisesti, on ennen sieltä nousemista varmistettava, että sen voi tehdä turvallisesti. Esimerkiksi kadunvarteen pysäköitäessä on ennen oven avaamista katsottava, tuleeko takaviistosta pyöräilijöitä tai muuta liikennettä. Tässä voi hyödyntää niin sanottua hollantilaista otetta.

Parkista liikkeelle lähtiessä on havainnoitava huolellisesti ja väistettävä muita kulkijoita. Erityisen tarkkana on oltava silloin, jos liikkeelle lähtee peruuttaen. Auton pysäköiminen niin, että pystyy lähtemään parkista keula edellä, onkin hyvä keino parantaa turvallisuutta.

Mitä eroa on pysäköinnillä ja pysäyttämisellä?

Pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tai ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten.

Pysäyttämisestä on kysymys silloin, kun pysähtyneestä autosta poistuu tai autoon tulee henkilö tai autoa joko kuormataan tai sen kuormaa puretaan. Käytännössä pysäyttämiseksi lasketaan yleisesti myös kyytiin tulevan lyhytaikainen odottaminen, mutta ei esimerkiksi asiointia liikkeen kassalla. Se, istuuko pysähtyneessä autossa kuljettaja tai onko moottori käynnissä, ei ratkaise, onko kyseessä pysäköinti vai pysäyttäminen.

Poliisi on ohjeistanut lyhytaikaisesta kuormaamisesta tai kuorman purusta seuraavasti:

  • Tiellä, jolla pysäyttäminen kielletty: Pysäytä jalkakäytävälle.
  • Tiellä, jolla pysäköinti kielletty: Pysäytä ajokaistalle.
  • Tiellä, jolla pysäköinti: Pysäytä pysäköityjen autojen viereiselle ajokaistalle.

Pysäyttämiselle ja pysäköinnille on molemmille omat kieltomerkkinsä.

Jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäyttäminen

Usein keskustelua ja kysymyksiä herää jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäköinnistä sekä pysäyttämisestä. Polkupyörän tai mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle tai pyörätielle, mutta muiden ajoneuvojen kohdalla se on lähtökohtaisesti kiellettyä. Sääntöön on kuitenkin poikkeus: erityistä varovaisuutta noudattaen saa pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle tai pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten – jos läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä.

Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä eikä pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.

Piha- ja kävelykadut

Henkilöauton pysäköinti pihakadulla on sallittu vain erikseen merkityllä pysäköintipaikalla. Vammaisen tai liikkumisesteisen pysäköintiluvalla varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle, jos se ei kohtuuttomasti haittaa pihakadulla liikkumista.

Kävelykadulla moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen on kielletty, lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on liikennemerkin mukaan sallittu.

Kunnallinen pysäköinninvalvonta ja pysäköinti yksityisalueella

Kuntien katuverkon liikenneympäristöä, taajamien liikennemerkkejä, paikkakohtaisia liikenneratkaisuja ja tien kunnossapitoa koskevista asioista vastaa oman kunnan liikennesuunnittelu. Kunnallinen pysäköinninvalvonta valvoo myös pysäköintikieltojen noudattamista tieliikennealueella. Kunnalliseen pysäköinninvalvontaan kannattaakin olla yhteydessä, jos jokin tietyssä paikassa pysäköintiin liittyvä asia askarruttaa.

Yksityiset piha-alueet eivät ole tieliikennelain alaisia. Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on lähtökohtaisesti kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla. Usein pysäköinninvalvonta yksityisellä alueella on sopimuspohjaista toimintaa, ja siten esimerkiksi kauppojen tai muiden kiinteistöjen piha-alueet kuuluvat yksityisen pysäköinninvalvonnan vastuulle.

Jos yksityisalueella sijaitseva pysäköinti herättää kysymyksiä, voi asiaa tiedustella suoraan kyseisen kiinteistön omistajalta, haltijalta tai alueen pysäköinninvalvonnasta vastaavalta taholta.

Pysäköintikieltoalue

Pysäköintikieltoalue-liikennemerkkiä käytetään alueella, jolla on yhtenäinen pysäköintikielto tai -rajoitus. Merkki sijoitetaan alueen sisääntulokatujen varsille ja sen vaikutus ulottuu siihen saakka, kunnes pysäköintikielto päätetään erillisellä merkillä.  Merkkien rajaamalla alueella pysäköinti on siis lähtökohtaisesti kiellettyä, mutta alueen sisällä voidaan erillisillä liikennemerkeillä määrätä muuta. Aluekiellon sisällä voi siis olla esimerkiksi jollain kadunpätkällä pysäköintikielto aikarajoituksella.

Pysäköintikiekon käyttö

Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu ja pysäköintikiekon käyttövelvollisuus osoitettu liikennemerkein, autoa ei saa pysäköidä ilman pysäköintikiekkoa tai muuta asianmukaista tapaa saapumisajan ilmoittamiseksi. Kiekkoa ei kuitenkaan tarvitse käyttää maksullisella pysäköintipaikalla eikä silloin, jos sen käyttövelvollisuutta ei ole liikennemerkillä osoitettu.

Pysäköintikiekko on sijoitettava pysäköinnin ajaksi näkyvälle paikalle auton tuulilasin sisäpuolelle niin, että pysäköinnin alkamisaika on ulkoapäin selvästi luettavissa.

Pysäköinnin alkamisajaksi on merkittävä aika, jolloin ajoneuvo pysäköidään. Alkamisajaksi voidaan merkitä myös pysäköinnin alkamista seuraava tasa- tai puolitunti riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos siis pysäköit klo 10.45, asetetaan kiekko klo 11:een.

Jos pysäköintikiekon käyttövelvollisuus päättyy klo 17, ja pysäköit klo 16.15, merkitään alkamisaika silti yllämainitulla tavalla eli klo 16:30:een. Auto voi kuitenkin olla tällaisessa tapauksessa pysäköitynä ilman erillisiä toimenpiteitä siihen asti, kunnes pysäköintikiekon käyttövelvollisuus jälleen alkaa – useimmiten seuraavana aamuna.

Kiekkoa tai muuta tapaa ilmaista pysäköinnin alkamisaika ei tarvitse käyttää ollenkaan, jos pysäköinti tapahtuu kokonaan kiekon käyttövelvollisuuden voimassaoloajan ulkopuolella.

Pysäköinnin alkamisaikaa ei saa pysäköintikiekon käyttövelvollisuuden voimassaoloaikana muuttaa. 

Katso lisäkilvet tarkasti

Pysäköinnin sallivien tai kieltävien merkkien yhteyteen on usein sijoitettu lisäkilpiä, jotka antavat oleellista tietoa kyseisessä paikassa pysäköinnistä – merkki merkitsee, lisäkilpi tai -kilvet tarkentavat. Lisäkilvillä voidaan ilmoittaa esimerkiksi merkin vaikutusalue, pysäköintitapa, pysäköinnin aikarajoitus, pysäköintikiekon käyttövelvollisuus ja pysäköinnin maksullisuus sekä näiden voimassaoloaika arkisin, lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhinä.

Esimerkkejä merkki- ja lisäkilpiyhdistelmistä:

Tämän kuvan tapauksessa pysäköintikieltomerkin ja lisäkilpien merkitys on se, että sekä merkkiyhdistelmän etu- että takapuolella saa pysäköidä arkisin klo 8-17 parkkikiekolla maksimissaan 30 minuutin ajan. Muina aikoina pysäköinti on vapaata.

 

Tässä kuvassa pysäköintikieltomerkkiin yhdistyy 30 minuutin aikarajoitus -lisäkilpi sekä voimassaoloaika maanantaista perjantaihin klo 8-17 -lisäkilpi. Yhdistelmä tarkoittaa, että arkisin kello 8-17 välillä yli puolen tunnin pysäköinti on kielletty – eli enintään puoleksi tunniksi on sallittua pysäköidä. Voimassaoloajan ulkopuolella esimerkiksi öisin tai viikonloppuisin kieltomerkki ei ole voimassa, vaan pysäköinti on sallittua. Usein pysäköintikiekko vaaditaan vain tiettynä aikana vuorokaudesta, kuten tämän kuvan tapauksessa – arkisin klo 8-18 saa pysäköidä maksimissaan kahden tunnin ajan pysäköintikiekkoa käyttämällä, muina aikoina pysäköinti on vapaata. Entä jos kiekon käyttövelvoite lakkaa kesken pysäköinnin? Jos tuon kuvan tapauksessa pysäköi perjantaina klo 16.15, merkitään pysäköinnin alkamisajaksi klo 16.30. Auto voi kuitenkin olla tällaisessa tapauksessa pysäköitynä ilman erillisiä toimenpiteitä siihen asti, kunnes pysäköintikiekon käyttövelvollisuus jälleen alkaa – tässä tapauksessa vasta maanantaina klo 8.
Tässä yhdistelmässä lisäkilpi 845 kertoo pysäköintitavan – siis ajoneuvon sijoituksen ajoradan reunakiveykseen nähden, tässä tapauksessa kokonaan sen päälle. Tässä kuvassa ovat vierekkäin pysäköintikieltomerkki ja pysäköintipaikkamerkki lisäkilpineen. Periaatteessa pysäköinnin kannalta ne johtava samaan lopputulokseen. Toisessa vain on kyse P-paikoista ja niissä sallituista aikarajoista, toisessa taas esimerkiksi kadun varresta tai alueesta, jossa ei ole varsinaisia P-paikkoja. Molempien merkkien vaikutusalueella saa siis pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen puolen tunnin ajan arkisin klo 8-18 ja lauantaisin klo 8-14. Muina aikoina pysäköinti on vapaata. Yksityiset piha-alueet eivät ole tieliikennelain alaisia. Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on lähtökohtaisesti kielletty. Jos yksityisalueella sijaitseva pysäköinti herättää kysymyksiä, voi asiaa tiedustella suoraan kyseisen kiinteistön omistajalta, haltijalta tai alueen pysäköinninvalvonnasta vastaavalta taholta.

Vuoropysäköinti

Vuoropysäköintikilvet kadunvarsilla palvelevat useimmiten ylläpitotehtäviä eli esimerkiksi lumen auraamista ja siirtämistä. Jos pysäköinti kielletty -merkkiin on maalattu keskelle yksi valkoinen pystyviiva, osoittaa se, että pysäköinti on kielletty kuukauden parittomina päivinä ajoradan sillä puolella, jolle merkki on asennettu.

Vastaavasti kaksi valkoista viivaa merkin keskellä tarkoittaa, että pysäköinti on kielletty sillä puolella katua kuukauden parillisina päivinä. Jos rajaus on voimassa vain osan vuorokautta, kellonajat osoitetaan lisäkilvellä. Ilman lisäkilpeä rajoitus on voimassa aamukahdeksasta seuraavaan päivään kello kahdeksaan.

Yleisimmät pysäköintivirheet

Pysäköintivirheet aiheutuvat usein ajattelemattomuudesta tai unohduksesta. Siksi kannattaakin varata matkaan riittävästi aikaa, jotta auton ehtii pysäköidä oikein ja turvallisesti määränpäässä – myös paikassa, joka ei ole ennalta tuttu.

Tavallisimpia pysäköintiin liittyviä virheitä ovat esimerkiksi:

  • Pysäköintikiekon virheellinen käyttö (esim. väärä aika) tai sen puuttuminen kokonaan.
  • Väärin arvioitu maksu (liian vähän) maksullisella pysäköintipaikalla.
  • Tahallinen virheellinen pysäköinti, jos tilaa ei ole sallituilla paikoilla.
  • Auto pysäköity pysäköintikieltomerkin vaikutusalueelle.
  • Auto pysäköity kiinteistön ajoväylälle, esimerkiksi pelastustielle.
  • Auto ei ole parkkiruudussa kunnolla vaan esimerkiksi ajettu ruutujen väliin tai viivan päälle.
  • Risteysalueelle tai liian lähelle suojatietä pysäköinti.

Moottoripyörän pysäköinti

  • Moottoripyörä pysäköidään pääsääntöisesti kuten autokin.
  • Moottoripyörää ei saa pysäköidä jalkakäytävälle tai kevyen liikenteen väylille, toisin kuin mopon ja polkupyörän saa.
  • Moottoripyörää ei saa pysäköidä polkupyöräparkkiin.
  • Parkkikiekkoa ei tarvitse käyttää, mutta moottoripyörän pysäköintiä koskevat samat aikarajoitukset kuin autojakin.
  • Pysäköintilippua ei tarvitse laittaa ajopeliin kiinni, se pitää kuitenkin säilyttää todisteena mahdollisen sakon oikaisuvaatimuksen todisteeksi.

Mopoauton, mönkijän ja traktorimönkijän pysäköinti

  • Mopoauto, mönkijä tai traktorimönkijä pysäköidään pääsääntöisesti kuten autokin.
  • Mopoautoa, mönkijää tai traktorimönkijää ei saa pysäköidä jalkakäytävälle tai kevyen liikenteen väylille, toisin kuin mopon ja polkupyörän saa.
  • Mopoautoa, mönkijää tai traktorimönkijää ei saa pysäköidä mopo- tai polkupyöräparkkiin.
  • Parkkikiekkoa ei tarvitse käyttää, mutta mopoauton, mönkijän ja traktorimönkijän pysäköintiä koskevat samat aikarajoitukset kuin autojakin.
  • Mopoauton, mönkijän ja traktorimönkijän parkkeerauksesta maksulliselle pysäköintipaikalle tulee maksaa kuten autostakin. 
  • Pysäköintilippua ei tarvitse laittaa hytittömään mönkijään tai traktorimönkijään kiinni, mutta se pitää kuitenkin säilyttää todisteena mahdollisen sakon oikaisuvaatimuksen todisteeksi.
  • Erilaiset matkapuhelimella toimivat parkkisovellukset ovat etenkin mönkijöiden ja traktorimönkijöiden kohdalla näppäriä, sillä usein niiden avulla pystyy välttämään paperisen parkkilapun käyttämisen.

Sanktiot

Useimmiten ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta seuraa pysäköintivirhemaksu. Jos pysäköintivirheestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vakavaa vaaraa tai haittaa, voivat seuraukset olla ankarammatkin. Pysäköintivirhemaksu määrätään myös pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten rikkomisesta. Liikenneturva ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin rangaistus-, sakko- tai syyllisyysnäkökulmasta.

Pysäköinnistä kysyttyjä yleisökysymyksiä

Pysäköinti suojatien eteen
Kadun reunaan pysäköinti
Pysäköinti kiekon käyttövelvoitteen ulkopuolella
Pysäköintiaika kaupan parkkipaikalla
Aluepysäköintikiellon merkitseminen
Pysäköintikieltoalueen voimassaolon päättyminen
Pysäköinti pysäköintikieltoalueella
Yksityisalueelle pysäköinti
Pysäköintiehdot taloyhtiön pysäköintipaikalla

Aihepiirit: