Väsymys voi iskeä salakavalasti työmatkalla

Väsymys vaivaa monia meistä ja liikenteessä se onkin yleinen kuljettajien keskuudessa esiintyvä ongelma. Liikenneturvan kyselyn mukaan 14 % kuljettajista on ajanut niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtavansa rattiin. 10 % puolestaan on ajanut niin väsyneenä, että on ajatellut sen olevan vaarallista ja 8 % on turvallisuussyistä keskeyttänyt ajamisen. (Liikenneturva ja Kantar TNS 2020) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen moottoriajoneuvon aiheuttaman kuolonkolarin taustalla.  

Kuljettajalla vastuu omasta ajokunnostaan

Tieliikennelaki kieltää kuljettamasta ajoneuvoa väsyneenä (TLL 17 §) (Avautuu uuteen ikkunaan), mutta väsymyksen toteamiseksi ei ole olemassa esimerkiksi alkometrin kaltaista välinettä tai keinoa. Kuljettajan vastuu omasta ajokunnostaan onkin siksi suuri. Oma vireystila ja jaksaminen arvioidaan usein yläkanttiin ja toisaalta töihin on lähdettävä, vaikka kuinka väsyttäisi.

Väsymyksen syy pitää selvittää

Väsymyksen yleisin syy on unen puute. Joku saattaa pärjätä muutaman tunnin unilla, mutta keskimäärin aikuinen tarvitsee 6−9 tuntia unta vuorokaudessa. Unen puute voi johtua hyvin monenlaisista syistä: taustalla voi olla stressiä, sairauksia, koliikkivauva tai aviokriisi. Lista on loputon.

Pitkät ajorupeamat ja yksitoikkoinen ajo erityisesti yöaikaan saavat kuskin silmät herkästi lupsahtelemaan. Myös iltapäivän tunnit aiheuttavat vireystilaan notkahduksen luonnollisen uni-valve-rytmin takia. Tällöin vaarana on mikrouni. Kuljettaja vaipuu väsyneenä muutamasta sekunnista jopa minuutin kestävään mikrouneen, jonka aikana hän ei rekisteröi ympärillään tapahtuvia asioita. Kuljettaja ei myöskään havaitse omaa nukahtamistaan ennen kuin herää. Pahimmassa tapauksessa auto on jo ajautunut tieltä ulos tai päin vastaantulevaa ajoneuvoa. Väsyneenä ratissa sinnittelevä kuljettaja onkin todennäköisesti ylittänyt toimintakykynsä rajat.

Keinot väsymyksen torjumiseen

Väsymyksen torjuminen liikenteessä on tärkeää kaikkien turvallisuuden kannalta. Keinoja löytyy sekä yksittäiselle kuljettajalle että työnantajalle.

Unettomuuden syyt on aina hyvä hoitaa kuntoon, kun se on mahdollista. Lääkärin määräämä nukahtamislääke voi toimia ensiapuna. Lääkärin ohjeita ajamisesta lääkkeen käytön aikana on noudatettava. Myös pakkausselosteeseen kannattaa tutustua. Useimmat nukahtamislääkkeet ovat kolmiolääkkeitä, jolla on todettu ajamista haittaavia vaikutuksia. Unettomuuden ja jatkuvan väsymyksen taustalla voi myös olla hoitoa vaativa sairaus. Esimerkiksi uniapnea saattaa aiheuttaa voimakasta päiväväsymystä.

Jokainen voi pyrkiä nukkumaan riittävästi, erityisesti ennen pitkiä ajomatkoja. Tukevaa ateriaa ja alkoholia on syytä välttää ennen ajoon lähtöä. Sairaana tai huonokuntoisenakaan ei rattiin kannata istahtaa. Lääkkeitä käytettäessä niiden vaikutusta vireystilaan on syytä tunnustella ja lukea myös pakkausseloste huolellisesti.

Jos ajamaan on lähdettävä kukonlaulun aikaan tai siitä huolimatta, että takana on heikosti nukuttuja öitä tai pitkään valvomista, riittävä ajoaika ja tauotus ovat kaiken perusta. Jos ajon aikana haukotuttaa ja silmäluomet tuntuvat raskailta, väsymyksen merkit tulee ottaa vakavasti. Taotusta ei tulisi jättää väliin, koska on kiire. Jo lyhyet, 10 minuutin tirsat tauolla piristävät. Kuppi kahvia ennen tirsoja piristää entisestään. Kofeiinin piristävä vaikutus ehtii alkaa nokosten aikana. 

Mitä työpaikalla voidaan tehdä?

Merkittävä osa suomalaisista tekee vuorotyötä, jopa 14 % työskentelee säännöllisesti öisin. Työvuorosuunnittelussa tulee huomioida myös palautumiseen ja lepoon tarvittava aika. Jos taas henkilöstö reissaa paljon ja päivät venyvät pitkiksi, työnantaja voi linjata, että kohdepaikkakunnalla majoittuminen on mahdollista. Näin vähennetään ajamista aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

Työpaikalla kannattaa ottaa väsyneenä ajamisen riskit puheeksi. Ei työntekijöitä syytellen vaan enemmänkin sillä ajatuksella, ettei väsymys aiheuttaisi työyhteisössä onnettomuuksia tai läheltä piti -tilanteita.