Siirry sisältöön
Pyöräilijä kääntyy ja näyttää suuntamerkkiä

Polkupyöräilijöiden turvallisuustilanne

Pyöräilijöiden henkilövahinkojen määrä on lähes puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan pyöräilijöinä kuolleiden määrä on kuitenkin noussut yli 50 prosentilla (2011–2020). Pyöräilytapaturmien määrän arviointia vaikeuttaa se, että vain osa tapaturmista tulee virallisiin liikenneonnettomuustilastoihin.

Pyöräilyonnettomuudet 

Tilastokeskuksen julkaisemien liikenneonnettomuustilastojen mukaan keskimäärin 25 pyöräilijää kuolee ja 620 loukkaantuu vuosittain. Vakavasti loukkaantuneita on vuosittain yli 200. Kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista noin joka toisessa onnettomuudessa toisena osallisena on auto. Tilastokeskuksen onnettomuustilastot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin   tieliikenneonnettomuuksiin.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosina 2018–2020 kuolleista pyöräilijöistä yli puolet oli ikääntyneitä eli yli 64-vuotiaita. Loukkaantuneista pyöräilijöistä 16 prosenttia oli lapsia eli alle 15-vuotiaita. Henkilövahingoista 73 prosenttia tapahtui risteyksissä ja noin puolet pyörätien jatkeella risteyksessä.

Liikenneturvan selvityksen mukaan vuosina 2011–2015 tapahtuneista pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kahdessa kolmesta kyse oli pyöräilijän törmäyksestä auton tai muun moottoriajoneuvon kanssa. Vastaavasti noin kolmanneksessa näistä onnettomuuksista ei ollut moottoriajoneuvoa osallisena.

Pyöräilyonnettomuuksien tilastoinnissa kehitettävää

Pyöräilytapaturmat ovat aliraportoituja. Shinarin vuonna 2018 julkaisemassa tutkimuksessa (Avautuu uuteen ikkunaan) oli mukana 30 maata ja keskimäärin vain 10 % kaikista pyöräilytapaturmista raportoitiin poliisille.

Puutteet tilastoinnissa vaikeuttavat loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrän arviointia. Vuosittain loukkaantuneiden pyöräilijöiden määräksi on arvioitu noin 24 000 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu: Suomalaiset tapaturman uhreina 2017 (Avautuu uuteen ikkunaan)). Suurin osa poliisin tilastoista puuttuvista onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä kaatumisia.

Liikenneturvan kyselytutkimuksessa 2017 hieman useampi kuin joka kymmenes kertoi joutuneensa onnettomuuteen tai kaatuneensa pyörällä. Kolmessa tapauksessa neljästä kyseessä oli yksittäinen kaatuminen ilman toisia osallisia.

Päihteet lisäävät pyöräilyonnettomuuden riskiä, sillä alkoholi heikentää havaintokykyä ja vaikuttaa motoriikkaan ja reaktioaikaan.  Airaksinen tarkasteli vuonna 2018 julkaistussa väitöskirjassa (Avautuu uuteen ikkunaan) pyöräilyonnettomuuksia potilasaineistojen kautta. Kaikista tutkituista pyöräilytapaturmista kolmanneksessa oli mukana alkoholi.

Kypärän käyttö kannattaa

Pyörällä kaadutaan ja kolaroidaan paljon useammin kuin tilastot kertovat. Valtaosa pyöräilyonnettomuuksista on yksittäisiä kaatumisia. Päätäkin yleisemmin vammautuvat raajat, mutta päävammat ovat usein laadultaan vakavimpia.

Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosien 2017–2019 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä kypärää ei käyttänyt 41 pyöräilijää. Kypärä olisi eri todennäköisyyksillä voinut pelastaa heistä joka kolmannen (14). Kypärän käytön suojaavuusvaikutusta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että tähän aineistoon eivät tule mukaan ne pyöräilijät, jotka ovat pelastuneet kypärän käytön ansiosta.

Suomessa kypärää käyttää 51 prosenttia pyöräilevistä. Lue lisää pyöräilykypärän käytöstä.