Polkupyöräilijöiden turvallisuustilanne
Pyöräilijöinä kuolleiden määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loukkaantuneiden määrä on vähentynyt 40 prosentilla vastaavana aikana. Pyöräilytapaturmien määrän arviointia vaikeuttaa se, että vain osa tapaturmista tulee virallisiin liikenneonnettomuustilastoihin.
Pyöräilyonnettomuudet
Tilastokeskuksen (Avautuu uuteen ikkunaan) mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 18 ja loukkaantunut 470 pyöräilijää. Vuoden 2023 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 29. Lisäksi virallisten tilastojen ulkopuolella hoitoilmoitusaineistossa oli 266 vakavasti loukkaantunutta pyöräilijää.
Kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista noin puolet oli auton ja polkupyörän törmäyksiä ja kuolleista pyöräilijöistä joka toinen oli ikääntynyt eli yli 64-vuotias. Loukkaantuneista pyöräilijöistä noin viidennes oli lapsia eli alle 15-vuotiaita. Henkilövahingoista seitsemän kymmenestä tapahtui risteyksissä ja noin puolet pyörätien jatkeella risteyksessä. (Tilastokeskuksen tilastoimat tieliikenneonnettomuudet vuosina 2022–2024, vuosi 2024 ennakkotietoja. Onnettomuustilastot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin.)
Päihteet kasvattavat pyöräilyonnettomuuksien riskiä
Onnettomuustietoinstituutin julkaiseman OTI Pyöräilyraportti 2022 (Avautuu uuteen ikkunaan) aineistona olivat tutkijalautakuntien vuosina 2016–2020 tutkimat polkupyöräilijän kuolemaan johtaneet onnettomuudet (n =112). Kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista noin joka neljäs (n = 29) oli sairauskohtauksesta johtunut yksittäisonnettomuus. Sairauskohtausonnettomuuksia ei raportissa tarkasteltu tarkemmin. Kuolleista pyöräilijöistä kolme neljästä oli miehiä ja joka neljäs oli yli 74-vuotias. Noin joka viides (n=14) pyöräilijä liikkui alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteiden ohella onnettomuusriskiä kasvatti polkupyöräilijöiden näkökulmasta iän tai sairauksien myötä heikentynyt toiminta- ja havainnointikyky.
Päihteet lisäävät pyöräilyonnettomuuden riskiä, sillä alkoholi heikentää havaintokykyä ja vaikuttaa motoriikkaan ja reaktioaikaan. Airaksinen tarkasteli vuonna 2018 julkaistussa väitöskirjassa (Avautuu uuteen ikkunaan) pyöräilyonnettomuuksia potilasaineistojen kautta. Kaikista tutkituista pyöräilytapaturmista kolmanneksessa oli mukana alkoholi.
Moottoriajoneuvojen ja polkupyöräilijöiden väliset liikennevahingot
OTI Pyöräilyraportti 2022 tarkasteli myös liikennevakuutuksesta korvattuja moottoriajoneuvojen ja polkupyöräilijöiden välisiä liikennevahinkoja. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuosina 2016–2020 kaikkiaan 88 010 henkilövahinkoa. Näistä 7 % (n=4 468) oli moottoriajoneuvon ja polkupyöräilijän välisiä. Henkilövahinko korvataan moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta, vaikka moottoriajoneuvon kuljettaja ei olisi aiheuttanut vahinkoa huolimattomuudellaan (ankara vastuu). Suurin osa henkilövahinkoon johtaneista polkupyörävahingoista tapahtui tämän aineiston mukaan liittymissä ja noin 15 % tapahtui hämärän tai pimeän aikaan. Liikennevahinkotilasto ei sisällä pyöräilijöiden yksittäisvahinkoja, pyöräilijöiden keskinäisiä yhteenajoja eikä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisiä yhteentörmäyksiä, joten se ei anna täyttä kuvaa kulkutavan turvallisuustilanteesta.
Työmatkatapaturmat pyörällä
Tapaturmavakuutuskeskuksen (Avautuu uuteen ikkunaan) aineiston mukaan polkupyörällä tapahtuneita työmatkatapaturmia korvattiin vuosina 2016–2020 noin 23 400 kpl, joista valtaosa oli yksittäisiä kaatumisia.
Pyöräilyonnettomuuksien tilastoinnissa kehitettävää
Pyöräilytapaturmat ovat aliraportoituja. Shinarin vuonna 2018 julkaisemassa tutkimuksessa (Avautuu uuteen ikkunaan) oli mukana 30 maata ja keskimäärin vain 10 % kaikista pyöräilytapaturmista raportoitiin poliisille.
Kansainvälisissä tutkimuksissa pyöräilyn yksittäisonnettomuuksien osuus kaikista pyöräilyonnettomuuksista on 60–90 % ja näistä suurin osa puuttuu tilastoista.
Liikenneturvan kyselytutkimuksessa 2017 hieman useampi kuin joka kymmenes kertoi joutuneensa onnettomuuteen tai kaatuneensa pyörällä. Kolmessa tapauksessa neljästä kyseessä oli yksittäinen kaatuminen ilman toisia osallisia.
Kypärän käyttö kannattaa
Pyörällä kaadutaan ja kolaroidaan paljon useammin kuin tilastot kertovat. Valtaosa pyöräilyonnettomuuksista on yksittäisiä kaatumisia. Päätäkin yleisemmin vammautuvat raajat, mutta päävammat ovat usein laadultaan vakavimpia.
Onnettomuustietoinstituutin pyöräilyraportin 2022 mukaan vuosien 2016–2020 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä kaksi kolmesta ei käyttänyt kypärää. Kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut heistä joka toisen (26 ihmistä). Kypärän käytön suojaavuusvaikutusta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että tähän aineistoon eivät tule mukaan ne pyöräilijät, jotka ovat pelastuneet kypärän käytön ansiosta.
Suomessa kypärää käyttää 51 prosenttia pyöräilevistä. Lue lisää pyöräilykypärän käytöstä.
