Polkupyöräilijöiden turvallisuustilanne
Pyöräilijöiden henkilövahinkojen määrä on vähentynyt kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan pyöräilijöinä kuolleiden määrä on kuitenkin kymmenen vuoden takaisella tasollaan. Pyöräilytapaturmien määrän arviointia vaikeuttaa se, että vain osa tapaturmista tulee virallisiin liikenneonnettomuustilastoihin.
Pyöräilyonnettomuudet
Tilastokeskuksen julkaisemien liikenneonnettomuustilastojen mukaan keskimäärin 24 pyöräilijää kuolee ja 540 loukkaantuu vuosittain. Vakavasti loukkaantuneita on vuosittain yli 200. Kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista noin joka toisessa onnettomuudessa toisena osallisena on auto. Tilastokeskuksen onnettomuustilastot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosina 2020–2022 kuolleista pyöräilijöistä lähes kaksi kolmesta oli ikääntyneitä eli yli 64-vuotiaita. Loukkaantuneista pyöräilijöistä noin viidennes oli lapsia eli alle 15-vuotiaita. Henkilövahingoista kolme neljästä tapahtui risteyksissä ja noin puolet pyörätien jatkeella risteyksessä.
Liikenneturvan selvityksen mukaan vuosina 2011–2015 tapahtuneista pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kahdessa kolmesta kyse oli pyöräilijän törmäyksestä auton tai muun moottoriajoneuvon kanssa. Vastaavasti noin kolmanneksessa näistä onnettomuuksista ei ollut moottoriajoneuvoa osallisena.
Pyöräilyonnettomuuksien tilastoinnissa kehitettävää
Pyöräilytapaturmat ovat aliraportoituja. Shinarin vuonna 2018 julkaisemassa tutkimuksessa (Avautuu uuteen ikkunaan) oli mukana 30 maata ja keskimäärin vain 10 % kaikista pyöräilytapaturmista raportoitiin poliisille.
Puutteet tilastoinnissa vaikeuttavat loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrän arviointia. Vuosittain loukkaantuneiden pyöräilijöiden määräksi on arvioitu noin 24 000 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu: Suomalaiset tapaturman uhreina 2017 (Avautuu uuteen ikkunaan)). Suurin osa poliisin tilastoista puuttuvista onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä kaatumisia.
Liikenneturvan kyselytutkimuksessa 2017 hieman useampi kuin joka kymmenes kertoi joutuneensa onnettomuuteen tai kaatuneensa pyörällä. Kolmessa tapauksessa neljästä kyseessä oli yksittäinen kaatuminen ilman toisia osallisia.
Päihteet lisäävät pyöräilyonnettomuuden riskiä, sillä alkoholi heikentää havaintokykyä ja vaikuttaa motoriikkaan ja reaktioaikaan. Airaksinen tarkasteli vuonna 2018 julkaistussa väitöskirjassa (Avautuu uuteen ikkunaan) pyöräilyonnettomuuksia potilasaineistojen kautta. Kaikista tutkituista pyöräilytapaturmista kolmanneksessa oli mukana alkoholi.
Kypärän käyttö kannattaa
Pyörällä kaadutaan ja kolaroidaan paljon useammin kuin tilastot kertovat. Valtaosa pyöräilyonnettomuuksista on yksittäisiä kaatumisia. Päätäkin yleisemmin vammautuvat raajat, mutta päävammat ovat usein laadultaan vakavimpia.
Onnettomuustietoinstituutin pyöräilyraportin 2022 mukaan vuosien 2016-2020 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä kaksi kolmesta ei käyttänyt kypärää. Kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut heistä joka toisen. Kypärän käytön suojaavuusvaikutusta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että tähän aineistoon eivät tule mukaan ne pyöräilijät, jotka ovat pelastuneet kypärän käytön ansiosta.
Suomessa kypärää käyttää 51 prosenttia pyöräilevistä. Lue lisää pyöräilykypärän käytöstä.
