Siirry sisältöön

Väistämisvelvollisuus ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien jälkeen

Ajoneuvon kuljettaja on väistämisvelvollinen, kun tämä tulee ajoradalle ylittäen jalkakäytävän tai pyörätien (nk. ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie). Voiko ylityskohta olla niin kaukana ajoradasta, että väistämissääntö ei ole voimassa?

Tieliikennelain 24.3 § 4) kohdan mukaan ”Ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen”.

Tieliikennelaissa ei ole mitään lisäehtoa tai määritettä ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien etäisyydestä ajoradasta. Voi kuitenkin ajatella, että ”jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen” tarkoittaa sitä, että jalkakäytävä/pyörätie on välittömästi ajoradan vieressä.

Ylijatkettu jalkakäytävä tarkoittaa sitä, että jalkakäytävä tai pyörätie jatkuu sivukadun risteyksen yli samalla korkeudella kuin muuallakin eikä paikassa ole suojatietä. Väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki voidaan korvata tien rakenteella. Ajoneuvon kuljettaja väistää ensin jalkakäytävää tai pyörätietä kulkevia ja sen jälkeen ajoradalla kulkevia. Esimerkki tällaisesta ylityskohdasta löytyy Helsingin kaupungin ohjeista. (Avautuu uuteen ikkunaan)

Lain perusteluissa (HE 180/2017) kohdasta sanotaan näin:

”Momentin 4 kohdassa säädetty väistämisvelvollisuus olisi uusi. Se on käytössä useissa Euroopan valtiossa. Kyse on siitä, että väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki voitaisiin korvata tien rakenteella. Koska momentin 5 kohta velvoittaa väistämään jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää ja mopoilijaa ylitettäessä ajoneuvolla jalkakäytävää tai pyörätietä, on luontevaa, että sama velvollisuus on myös ylityksen jälkeen ajoradan liikennettä kohtaan. Tällaisesta ratkaisusta käytetään myös termiä ”ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie”. ”