Tiedote
Valtakunnallinen

Joka toinen autoileva kertoi Liikenneturvan kyselyssä* tunteneensa liikenneraivoa. Korkeintaan kolme kertaa vuodessa kiukkua oli tuntenut vastaajista reilu neljännes (28 %), kerran kuukaudessa joka kahdeksas (12 %) ja noin kerran viikossa lähes joka kymmenes (9 %). Olennaista on, että vain harva antaa tunnekuohun vaikuttaa toimintaan liikenteessä.

”Kiukustuessa voidaan jupista itsekseen tai kanssamatkustajalle tai antaa raivon laantua hengittämällä syvään tai keskittymällä muuhun kuin kiukkua aiheuttaneeseen asiaan. Jotkut laskevat kymmeneen tai huutavat ja huitovat itsekseen. Ainoastaan kahdeksan prosenttia kertoo, että on purkanut tilannetta osoittamalla tunteen herättäneelle elein tai muuten hermostumisensa”, kertoo Liikenneturvan suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen.

Kaistinen korostaa, että liikenteessä on ehdottoman tärkeää säilyttää maltti. Sille, että tunteet heräävät, ei aina voi mitään. Jos tunnekuohu valtaa, on hillittävä itsensä niin, ettei aggressio vaikuta liikenteessä toimimiseen ja vaaranna muita. Kiukunpuuska laantuu nopeasti, jos siihen ei jää vellomaan.

”Valtaosalla pato kiukun ja liikenteen välillä pysyykin. Liikenneraivotapausten nouseminen keskusteluun niin perinteisessä mediassa kuin somessa ehkä ruokkivat ajatusta siitä, että tien päällä ollaan tukkanuottasilla harva se päivä. Tämä taas voi heikentää koettua turvallisuuden tunnetta”, Kaistinen toteaa.

Tiedon ohjattava turvallisia valintoja niin liikenteessä kuin liikenteen päätöksenteossa

Jotta ihmistä voidaan kannustaa turvalliseen toimintaan liikenteessä, tarvitaan tietoa liikennekäyttäytymisen eri tekijöistä. Liikenneturvan tiedepäivässä asiantuntijat Lauri Nummenmaa, Ida Maasalo, Esko Lehtonen, Igor Radun, Nelli Hankonen ja Minna Huotilainen auttavat ymmärtämään ihmisen toimintaa ja vuorovaikutusta liikenteessä. Puheenaiheena ovat muun muassa tunteet ja niiden hallinnan merkitys liikenteessä.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen muistuttaa, että liikenteessä Ihmisen rooli on keskeinen myös automaation ja digitalisaation kasvukaudella, joten on tärkeää, että liikennekäyttäytyminen on laadukkaan tutkimuksen kohteena.

”Tekninen kehitys voi tapahtua nopeasti, mutta ihminen muuttuu ominaisuuksiltaan hitaasti – kulttuurissakaan muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä. Liikenteen suunnittelu, onpa kyseessä sitten ajoneuvojen, teknologian tai infrastruktuurin kehittäminen, tulee tehdä ihmislähtöisesti ja niin, että ratkaisut tukevat ihmisten toimintaa. Liikennejärjestelmän hallintaan tarvitaan monipuolista asiantuntemusta ja tutkittua tietoa eri aloilta. Tiedon pitää ohjata myös liikennepolitiikkaa niin, että ratkaisut edistävät ihmisten turvallista liikkumista”, Tarvainen toteaa.

Liikennekäyttäytymisen tiedepäivää voi seurata verkon välityksellä osoitteessa: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/21147.

Linkki tallenteeseen tulee myös osoitteeseen www.liikenneturva.fi/tiedepaiva.

*Liikenneturva selvitti kuljettajien kokemuksia liikenneraivosta kyselytutkimuksella marraskuun lopussa 2018. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 795 autoilevaa ihmistä.

Tagit: 
liikennekäyttäytyminen, LTtiedepäivä