Miksi jalankulkijalla ei ole yhtä selvää sääntöä kuin pyöräilijälle? Useasti kevyen liikenteen väylillä ei ole valaistusta. Jos KLV:llä pitää kävellä oikeaa reunaa ja pyöräilijä tulee takaa usein pimeästi on vaaran paikka.
Jos olisi selkeä ohje että kävellään vasenta reunaa AINA niin voisi havaita vastaantulevat ja takaa ohittava ajaa oikeaa puolta. Nyt kävellään ajoteitä vasenta ja vaihdetaan välillä kevytväylillä valiten jompi kumpi puoli. Kävelijät arpoo kumpi väistää vastaan tullessa. Pitää hyppiä puolelta toiselle eikä aina tiedä onko kapea ajotie vai KLV.
Ärsyttää kun porukat kävelee kuin pellossa molempia puolia kokien ne oikeaksi.
Reilut 20 vuotta sitten kesällä 1997 astui voimaan tieliikennelaissa muutos, jonka mukaan pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa. Uudessa 1.6.2020 voimaan astuneessa tieliikennelaissa tiukennettiin jalankulkijan velvollisuutta käyttää pyörätien reunaa. Tieliikennelain 13§ 2 momentti ei siis määrittele kumpaakaan reunaa yksistään pakolliseksi käyttää. Lain valmistelussa lienee ajateltu, ettei ole välttämätöntä määritellä vain jompaakumpaa puolta jalankulkijan käyttöön pyörätiellä, vaan haluttiin antaa mahdollisuus valita jalankulkijan itsensä kannalta turvallisin vaihtoehto kulkemiseen omassa suunnassaan, kunhan kuitenkin käyttää pyörätien reunaa.
On ymmärrettävää, ettei tällainen puolen valinnan mahdollisuus välttämättä lisää kaikissa tilanteissa ennakoitavuutta tai selvyyttä esim. kohtaamis- tai ohitustilanteissa jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden kesken. Mutta kokonaisuutena lain valmistelutyössä lienee ajateltu ettei pakoteta jalankulkijaa vain toiseen reunaan esim. tilanteessa, jossa pyörätie kulkee ajoradan vieressä pelkästään toisella puolen ja oikeaa reunaa käyttävä jalankulkija olisi pakotettu kulkemaan ihan ohi huristelevien autojen vieressä. Kyseisessä tilanteessa jalankulkija voi kokea kauempana autoista kulkevan vasemman reunan paljon turvallisemmaksi käyttää.
Ehkäpä suurin vaikeus tällä hetkellä on juuri pyöräilijöiden sekä jalankulkijoiden kohtaamis- ja ohitustilanteet joista viestissäsi mainitset. Toivottavasti näissä tilanteissa molemmilla osapuolilla on riittävästi malttia ja rauhallista toiset huomioon ottavaa myönteistä vuorovaikutusta, jossa tilanteeseen sopivalla nopeudella selvitään ilman haavereita ja lisäksi ilman turhaa hammasten kiristelyä tai vastakkainasettelua.
