Pyöräilyonnettomuudet ovat vähentyneet

Keskimäärin 21 pyöräilijää kuolee ja lähes 700 loukkaantuu vuosittain. Vakavasti loukkaantuneita on vuosittain yli 200. Kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista noin 55 prosentissa onnettomuuksista osallisena on auto. Pyöräilijöiden kuolemantapauksista kaksi kolmesta ja loukkaantumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu taajamissa.

Tapauksista kahdessa kolmesta menehtynyt on mies. Loukkaantunesita miehiä on hieman yli puolet. Kaikista kuolleista pyöräilijöistä yli puolet on yli 64-vuotiaita.

Puutteet tilastoinnissa vaikeuttavat loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrän arviointia. Vuosittain loukkaantuneiden määräksi on arvioitu noin 24 000. Suurin osa poliisin tilastoista puuttuvista onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä kaatumisia tai suistumisia.

Liikenneturvan kyselytutkimuksessa 2017 hieman useampi kuin joka kymmenes kertoi joutuneensa onnettomuuteen tai kaatuneensa pyörällä. Kolmessa tapauksessa neljästä kyseessä oli yksittäinen kaatuminen ilman toisia osallisia.

Henkilövahingoista valtaosa tapahtuu risteyksissä

Pyöräilijöiden henkilövahingoista seitsemän kymmenestä tapahtuu risteyksissä – erityisesti kärkikolmiollisissa risteyksissä. Näkemäesteet lisäävät huomattavasti onnettomuuden riskiä pyörätien ja ajoradan risteyksessä.

Väistämissäännöt herättävät monesti keskustelua. Esimerkiksi: pyörätieltä tuleva pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevia autoilijoita. Autoilija väistää silloin, kun hänelle on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai hän on kääntymässä pyörätien jatkeen yli.

Osallisten toiminta ennen onnettomuutta eroaa selvästi onnettomuustyypin mukaan:

  • Autoilijoilla korostuvat havaintovirheet heidän ajaessaan sivutietä pitkin kohti päätietä. Arviointivirheet puolestaan korostuvat autoilijoiden ajaessa päätietä pitkin.
  • Pyöräilijät usein havaitsevat auton ylittäessään sivutien tai tontin liittymää, mutta olettavat sen väistävän. Päätien ylityksissä pyöräilijät ehtivät harvoin tehdä mitään onnettomuuden estämiseksi.

Kypärä suojaa päävammalta

Pyörällä kaadutaan ja kolaroidaan paljon useammin kuin tilastot kertovat. Ja vaikka seuraukset eivät ole kohtalokkaita, päänvammat voivat silti olla vakavia, kivuliaita ja hitaita paranemaan. 

Valtaosa pyöräilyonnettomuuksista on yksittäisiä kaatumisia. Vakavampia on joka kymmenes onnettomuus. Aikuisilla päävammat syntyvät useimmiten tiehen iskeytymisestä, lapsilla taas autoon iskeytymisestä. Päätäkin yleisemmin vammautuvat raajat, mutta päävammat ovat usein laadultaan vakavimpia.

Pää- ja aivovammojen riski pienenee eri tutkimusten perusteella kypärää käyttävillä.

Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosien 2015-2017 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä kypärää ei käyttänyt 49 pyöräilijää. Kypärä olisi eri todennäköisyyksillä voinut pelastaa heistä joka kolmannen (18). Kypärän käytön suojaavuusvaikutusta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että tähän aineistoon eivät tule mukaan ne pyöräilijät, jotka ovat pelastuneet kypärän käytön ansiosta.

Suomessa kypärää käyttää yli 40 prosenttia pyöräilevistä. Lue lisää pyöräilykypärän käytöstä.

Vinkkejä turvalliseen pyöräilyyn

  • Reitin valinnalla voit lisätä pyöräilyn turvallisuutta ja mukavuutta. Kiinnitä huomiota tien ylityksiin, sillä risteykset ovat usein pyöräilijöiden vaaranpaikkoja.
  • Sovita ajonopeus ja välimatka muihin liikennetilanteen ja ympäristön mukaan. Kevyen liikenteen väylillä on usein monen ikäisiä ja erilaisilla valmiuksilla olevia kulkijoita. Päiväkotien ja koulujen lähistöllä kannattaa olla erityisen varovainen, sillä lasten valmiudet liikkua liikenteessä ovat vasta kehittymässä.
  • Liikenteen tarkkailu vaatii keskittymistä. Musiikin kuuntelu tai kännykän käyttö voivat viedä tarkkaavaisuutta pois liikennetilanteesta.
  • Ennakoiva pyöräilijä kertoo muille omista aikeistaan. Pyöräillessä ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa muiden tienkäyttäjien kanssa. Omien aikeiden ilmaiseminen esimerkiksi suuntamerkkiä näyttämällä tai soittokelloa rimpauttamalla parantaa kaikkien mahdollisuuksia ennakoida ja toimia turvallisesti.
  • Pyöräilijänkin on tärkeä tuntea liikennesäännöt. Väistääkö autoilija vai pyöräilijä pyörätien jatkeella? Keskeisimmät pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvät liikennesäännöt voi kerrata Jalan ja pyörällä -oppaasta tai sääntöanimaatioistamme.

Polkupyörän pakolliset varusteet

Hyvä pyörä on käyttäjälleen sopivan kokoinen eli se mahdollistaa mukavan ajoasennon ja kunnollisen pyörän hallinnan.

Pyörässä tulee olla

  • ainakin yksi tehokas jarrulaite
  • etu- ja takaheijastin
  • sivuheijastimet sekä
  • ajovalo pimeän ja hämärän aikaan ajettaessa.

Etuheijastimen tulee olla valkoinen, takaheijastimen punainen sekä sivuheijastimien valkoisia tai ruskeankeltaisia. Sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat. Pyörässä saa käyttää myös poljinheijastimia, joiden tulee olla väriltään ruskeankeltaisia.

Laatikkopyörissä, perävaunua vetävissä pyörissä ja pyörissä, joissa on enemmän kuin kaksi vaihdetta, tulee olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

Polkupyörässä on oltava valo hämärällä ja pimeässä

Lain mukaan pyörän eteenpäin näyttävän valon tulee olla valkoista tai vaaleankeltaista. 1.1.2015 alkaen pyörään kiinnitetyn kiinteän valaisimen sijasta voi käyttää myös ominaisuuksiltaan vastaavaa pyöräilijään kiinnitettyä valaisinta, kuten otsalamppua.

Jos pyörässä on takavalaisin, tulee sen näyttää punaista valoa. Oranssit pinnaheijastimet lisäävät näkyvyyttä. Pimeällä näkyvyyttä edistää lisäksi pyöräilijän heijastin ja heijastavat vaatteet tai heijastinliivi.

Polkupyörän pakolliset varusteet.

Tavaroiden kuljettaminen pyörällä

Pyöräily parantaa kuntoa ja kehittää tasapainoa, lisää lihasvoimaa, virkistää mieltä ja on myös lääkettä nivelille. Se sopii siis mitä mainioimmin myös iäkkäämpien kulkutavaksi. Pyöräily on myös saasteeton ja edullinen tapa kulkea paikasta toiseen. Tavaroiden tai ostosten kuljettamista varten kannattaa pyörään kiinnittää tukevat ja hyvät pyörälaukut. Kun polkupyörällä kuljettaa tavaraa, on tasapainosta tärkeä huolehtia. Kun kuorma on tasaisesti polkupyörän kummallakin puolella, kulku on vakaampaa ja turvallisempaa.

Sähköpyörästä on apua eritoten vähän pidemmillä reissuilla ja ylämäissä.

Lapsen kuljettaminen pyörällä

Lasta voi kuljettaa pyörällä, jos polkupyörässä on lasta varten sopiva istuin ja tarkoituksenmukaiset jalkojen suojukset. Kaksipyöräisellä pyörällä saa 15 vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään 10-vuotiasta lasta ja 18 vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään 6-vuotiasta lasta.

Jos lapsi ei jaksa vielä itse pyöräillä, hän voi matkustaa myös erillisessä pyörän peräkärryssä tai aikuisen pyörään kiinnitettävässä peräpyörässä. Lue lisää lapsen kuljettamisesta pyörällä.

Aihepiirit: