Vanhempi: osoita nuorelle välittäväsi siitä, mitä hänelle liikenteessä tapahtuu

Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta 15–19-vuotiaat ovat vuodesta toiseen yliedustettuina Seinäjoen liikenneonnettomuuksissa. Poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien perusteella noin 20 prosenttia onnettomuuksista tapahtui nuorille, vaikka ikäluokan väestömäärä on vain runsas viisi prosenttia. 15–16-vuotiaat joutuvat lähinnä mopo- ja mopoauto-onnettomuuksiin, 17–19-vuotiaat henkilöauto-onnettomuuksiin sekä kuljettajana että matkustajana.

”Kasvava nuori etsii rajojaan, ja se näkyy myös liikenteessä liikkumisessa ja suhtautumisessa turvallisuuteen. Kaverin kyytiin mennään usein, ja esimerkiksi kiusaus kokeilla kaverin ajoneuvoa on suuri, vaikka ajo-oikeutta ei vielä olisikaan”, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Heli Lintamo.

”Riskialtteinta aikaa nuorelle on ensimmäinen vuosi ajokortin saamisen jälkeen, oli kyseessä sitten mopo tai henkilöauto. On silti hyvä muistaa, että valtaosa nuorista käyttäytyy liikenteessä asianmukaisesti eikä kuulu riskiryhmään, jolle on ominaista esimerkiksi suuret ajonopeudet, liikennesäännöistä piittaamattomuus, ajaminen
humalassa ja ajo turvavöittä”, Lintamo kertoo.

Seinäjoen nuorisopalvelupäällikkö Suvi Leppänen huomioi samoja asioita ja muistuttaa, että nuorena tehdyillä törttöilyillä liikenteessä voi olla kauaskantoiset seuraukset esimerkiksi opiskelun, ammatinvalinnan, rekrytointien ja töiden osalta.

Mitä voin vanhempana tehdä?

”Nuori tarvitsee vielä aikuisen suojelua, vaikka hän muuta väittäisi. Nuori kyllä huomaa, kun vanhempi osoittaa välittävänsä. Vanhemman tulee puuttua riskikäyttäytymiseen ajoissa. Vaikkapa virittämisestä kyseleminen mopoilevalta nuorelta on tärkeä välittämisen merkki”, Lintamo kannustaa.

Ylikonstaapeli Jari Myllymäki Pohjanmaan poliisista korostaa vanhemmille samaa asiaa.

”Nuoren asenne liikenneturvallisuutta kohtaan näkyy yleensä päällepäin ajoneuvon kunnosta. Vanhempien olisikin syytä tarkistaa ajoneuvo edes päällisin puolin säännöllisin väliajoin ja osoittaa siten kiinnostuksensa lapsensa tekemisistä ja turvallisuudesta. Yksinkertaisimmillaan tähän riittää jarrujen kunnon tarkastus sekä se, että valot ovat edes olemassa ja ne toimivat. Rekisterikilven kiinnittäminen vaikeasti luettavaksi tai sen saranointi on yleensä hyvinkin tarkoituksenmukaista ja kertoo, että ajoneuvossa on useimmiten muutakin pielessä.”

Vanhempien onkin hyvä muistaa, että vähän tuunattua, laitettua tai viritettyä mopoa tai mopoautoa ei ole. Se on aina joko laillinen tai laiton. Taloudellisen ja inhimillisen vastuun viritetystä moposta kantaa lopulta aina lapsen huoltaja.

”Kysele ja keskustele nuoren kanssa siitä, mitä nuorten mopo- ja mopoautokokoontumisissa tapahtuu. Ryhmäpaine vaikuttaa merkittävästi nuorten liikennekäyttäytymiseen ja voi johtaa riskinottoon”, Lintamo huomauttaa.

Virkavallan vastustaminen on rikos

Myllymäki nostaa esille myös poliisin kokemuksia kokoontumisista ja nuorten suhtautumisesta virkavaltaan.

”Viranomaisten vastustaminen on aiheuttanut poliisille päänvaivaa kesän ja syksyn aikana nuorten kokoontumisten yhteydessä. Poliisi menee kokoontumispaikalle suorittamaan hälytystehtävää tai oma-aloitteisesti ennalta estämään häiriöitä ja onnettomuuksia. Nuorten ei pidä pitää työtehtävää suorittavaa poliisia vihollisenaan. Virkavallan vastustaminen on ankara rikos ja vaikuttaa moneen asiaan tulevaisuudessa kielteisesti”, Myllymäki toteaa.

”Vastustamisten lisäksi kokoontumisissa poliisia provosoidaan ajamalla kilvettömillä ja valottomilla ajoneuvoilla muuta liikennettä vaarantaen. Osa nuorista on valmiina kuvaamaan tapahtumista materiaalia some-kanaville. Isossa joukossa rikokseen syyllistynyt asettaa muut paikalla olijat todistajan asemaan ja heillä on velvollisuus pysyä totuudessa asiaa tutkittaessa”, huomauttaa Myllymäki.

Tiedote lähetetään koko Seinäjoen liikenneturvallisuusryhmän puolesta.

Taustaa:

Liikenneturvan vanhemmille tekemän kyselyn mukaan (Kantar TNS 2020):

• 82 % oli täysin samaa mieltä, että vanhempi haluaa kuulla, jos nuori on hölmöillyt liikenteessä.
• 71 % oli täysin samaa mieltä siitä, että vanhempi on kiinnostunut siitä, miten nuori toimii liikenteessä.
• 45 % oli täysin samaa mieltä siitä, että perheessä on johdonmukaiset säännöt ja käytännöt liikenteessä liikkumiseen.
• 39 % oli täysin samaa mieltä siitä, että vanhempana luottaa siihen, että nuori noudattaa liikennesääntöjä.
• 4 % oli täysin samaa mieltä siitä, että ei voi juurikaan vaikuttaa siihen, miten nuori toimii liikenteessä.
• Noin joka toinen vanhempi on usein antanut vinkkejä, ohjeita ja neuvoja sekä keskustellut ja kysellyt nuorten kanssa.

Liikenneturvan nuorille tekemän oppilaitoskyselyn mukaan (Liikenneturva 2019):

• 37 % oli täysin samaa mieltä siitä, että vanhempani ovat kiinnostuneita siitä, miten toimin liikenteessä.
• 31 % oli täysin samaa mieltä siitä, että saa lähipiirin aikuisilta hyvää esimerkkiä turvallisesta liikkumisesta.
• 67 % oli täysin samaa mieltä siitä, että turvallinen liikkuminen on vanhempieni mielestä tärkeää.