Siirry sisältöön
Pariskunta lähdössä autoilemaan.

Jos läheisen ajoterveys huolettaa – puutu siihen

Moni suomalainen kantaa huolta läheisensä ajoterveydestä. Liikenneturvan tekemän kyselyn* mukaan 30 prosenttia vastanneista on huolissaan siitä, kykeneekö läheinen ihminen ajamaan autoa turvallisesti. Huolta ei kannata sivuuttaa.

”Monet terveydessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ajokykyyn vähitellen. Aina ei kuljettaja itse huomaa ajoterveydessä tapahtuvia muutoksia. Tällöin läheisten merkitys korostuu. Läheinen saattaa esimerkiksi ensimmäisenä huomata pulmat muun liikenteen seuraamisessa tai autoon ilmaantuvat pienet kolhut”, kuvailee Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm.

Jos läheisen ajoterveys huolettaa, poliisi ja Liikenneturva haluavat yhdessä kannustaa ottamaan asian puheeksi. Puuttuminen voi estää isomman mittaluokan vahingot myöhemmin.

Poliisi ja Liikenneturva ovat yhdessä tuottaneet aiheeseen liittyvän videon, joka on julkaistu Poliisitubessa. (Avautuu uuteen ikkunaan)

Velvollisuus puuttua tunnistetaan

Yli yhdeksän kymmenestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta pitää velvollisuutena puuttua asiaan, jos huomaa, ettei läheisen ajoterveys ole kunnossa. Ainoastaan alle puolet kuitenkin tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos huoli läheisen ajoterveydestä herää. Poliisi ja Liikenneturva pyrkivät tuomaan tähän selkeyttä.

 ”Jos huomaat, että läheiselläsi on terveyden mukanaan tuomia vaikeuksia selvitä liikenteessä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Keskustelun voi aloittaa vaikkapa kysymällä, onko läheinen huomannut omassa ajokyvyssään muutoksia tai hankaluuksia”, kannustaa ylitarkastaja Henna Salmi Poliisihallituksen Lupahallinnosta.

Moni voi arkailla puheeksi ottamista siinä pelossa, että läheinen suuttuu. Jos oma kulkeminen tai esimerkiksi kaupassa käynti on toisen varassa, myös niiden järjestyminen jatkossa saattaa huolettaa.

 Tärkeintä on kuitenkin se, että sellaiset kuljettajat, joiden ajaminen ei ole turvallista itselle tai muille, eivät ole ratissa”, Salmi tiivistää.

Puheeksi ottaminen voi johtaa lääkärillä käymiseen tai muuhun ratkaisuun. Jos puhuminen ei tuota tuloksia, voi ottaa yhteyttä läheisesi hoidosta vastaavaan lääkäriin tai muuhun häntä hoitavaan tahoon.

Lääkäri ei voi kertoa kuljettajan terveydestä ilman tämän lupaa, mutta hän voi kuunnella läheisten havaintoja. Omaisten havainnot koetaan usein hyödyllisinä ajoterveyden arvioimisessa. Opastusta ja tukea saa myös potilasjärjestöistä. Aina voi olla yhteydessä myös kotipaikan poliisiin. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta poliisi.fi.

Ajoterveys koskee kaikenikäisiä kuljettajia

Ajoterveys muodostuu ajokykyyn vaikuttavista sairauksista, vammoista ja muista vastaavista tekijöistä.

Ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito eli esimerkiksi lääkitys ja saavutettu hoitotasapaino sekä myös hoitamattomuus.

Muutos ajoterveydessä voi tapahtua kertaheitolla tai pidemmällä aikavälillä ja vaikutus ajamisen turvallisuuteen voi olla väliaikaista tai pysyvää.

Ikääntyneet ovat ajoterveysasioissa keskiössä. Ajoterveys koskettaa kuitenkin kaikenikäisiä kuljettajia, sillä nuorikin voi sairastua ajoterveyteen vaikuttavalla tavalla. Jo keski-iässä sairauskohtaukset yleistyvät. Myös nuorena puhjenneiden perussairauksien vaikutusta ajoterveyteen on seurattava.

Lisätietoja

ylitarkastaja Henna Salmi, Poliisihallitus, p. 0295 481872

suunnittelija Mia Nyholm, Liikenneturva, p. 0207 282342

Ajokyvyn ja -terveyden käsittelyyn on myös aineistoja saatavilla. Esimerkiksi Liikenneturvan, Muistiliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton verkkoaineisto auttaa käsittelemään ajoterveyttä eri näkökulmista. Sieltä löytyy lisätietoja ja vinkkejä erilaisista työkaluista, joiden avulla kuljettajan kanssa voi ottaa puheeksi ikääntymisen tuomat muutokset ajamiseen ja kuinka muutokset voi huomioida. Verkkoaineisto osoitteessa liikenneturva.fi/puhuajoterveydestä

*Liikenneturva selvitti 15–79-vuotiaan väestönajatuksia ajoterveydestä kyselytutkimuksella marras-joulukuussa 2021.Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 1064henkilöä, joista autoilijoita 82 % (895).