Siirry sisältöön
Pyöräilijä ajaa tiellä.

Uusi selvitys pureutuu ikääntyneiden pyöräilyn turvallisuuteen

Pyöräilyllä on positiivisia vaikutuksia myös myöhäisessä aikuisiässä. Ikääntyneiden pyöräilyyn liittyy kuitenkin turvallisuusriskejä ja ikäryhmä erottuu myös onnettomuustilastoissa. Ehdoitta ei pyöräilyä voikaan suositella kaikille ikääntyneille. Liikenneturvan tuore selvitys tarkastelee ikääntyneiden turvallisen pyöräilyn edellytyksiä ja miten niitä voidaan tukea.

Tilastot kertovat, että ikääntyneet ovat yliedustettuina vakavissa pyöräilyonnettomuuksissa. Aktiivisena liikkumismuotona pyöräilyllä on kuitenkin paljon positiivisia vaikutuksia muun muassa terveyteen ja toimintakykyyn.

”Ikääntyessä keho haurastuu ja sairauksien esiintyminen väestötasolla kasvaa. Iäkkäämpi keho vahingoittuu vakavasti nuorempaa todennäköisemmin, vaikka törmäyksen tai kaatumisen voima olisi sama. Nämä riskit eivät kuitenkaan ole syy kategorisesti suositella iäkkäille pyöräilystä luopumista. Kun tiedämme pyöräilyn positiiviset vaikutukset, halusimme Liikenneturvassa tuottaa lisää tietoa siihen, miten ikääntyneiden pyöräilyn turvallisuutta voitaisiin tukea”, taustoittaa Liikenneturvan suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen.

Selvitys ikääntyneiden turvalliseen pyöräilyyn julkaistiin tänään Liikenneturvan selvityksiä -sarjassa. Selvitys tilattiin kirjallisuuskatsauksena gerontologian professori Anu Sireniltä.

Ikääntyminen vaikuttaa pyöräilykykyyn vääjäämättä

Kodin ulkopuolella liikkuminen on tärkeä osa arjen elämänlaatua ja itsenäisyyden tunnetta ihan kaikilla, myös iäkkäillä. Jotta voi käydä kaupassa, hoitaa asioita, kyläillä tai harrastaa, on pystyttävä liikkumaan näihin paikkoihin. Vaikka ikääntymisen tahti vaihtelee ihmisten välillä suuresti, ikääntyminen vääjäämättä heikentää pyöräilyssä tarvittavaa toimintakykyä. Pyöräily edellyttää esimerkiksi tasapainoa, lihasvoimaa polkemiseen, ohjaamiseen ja jarruttamiseen sekä liikkuvuutta pyörälle nousemiseen ja siltä laskeutumiseen.  

”Ikääntyneiden pyöräilijöiden onnettomuudet vahvistavat, että juuri pyörän hallintaan liittyvät vaikeudet aiheuttavat turvallisuushaasteita ikääntyneille. Näitä vaikeuksia on vaikea kompensoida pyöräilyssä muulla tekemisellä. Jos tasapainon tai lihasvoiman kanssa on ongelmia, ei pyörällä ajaminen ole välttämättä turvallista”, Anu Siren kuvailee.

”Jos ikääntynyt on luopunut ajokortista terveyssyiden vuoksi, on todennäköistä, ettei pyöräilystä ole korvaavaksi liikkumismuodoksi lyhyemmillekään matkoille. Sairaudet, jotka tekevät autolla ajamisesta vaikeaa, vaikeuttavat myös pyöräilyä. Koska pyöräily vaatii autoilua enemmän lihasvoimaa ja liikkuvuutta, on todennäköisempää, että pyöräilystä on luovuttava aiemmin kuin autolla ajamisesta”, Siren jatkaa.

Pyöräilyä voi useimmiten jatkaa huoletta, mikäli tasapainon, lihasvoiman ja reaktioiden kanssa ei ole ongelmia ja kognitiivinen toimintakyky on kunnossa. Ikääntyneiden vahvuuksia ovat kyvyt harkita ja suunnitella liikkumista etukäteen, jolloin esimerkiksi liukkaalla pyöräilymatkaa ymmärretään siirtää ajankohtaan, jolloin katujen kunnossapito on tehty.

Ikäystävällinen pyöräily-ympäristö, turvavarusteet ja harjoittelu lisäävät turvallisuutta

Iäkkäiden turvallista pyöräilyä voidaan tukea eri tavoin. Siren luettelee toimenpiteitä alkaen koetusta turvallisuudesta ikäystävällisiin pyöräily-ympäristöihin.

”Hyvä valaistus, nopeusrajoitukset, tasainen päällyste, kunnossapito ja muista tienkäyttäjistä erotetut pyöräilykaistat tai -väylät hyödyttävät kaikkien turvallisuutta iästä ja kulkumuodosta riippumatta. Myös luottamus omiin taitoihin ja omaan turvallisuuteen vaikuttaminen esimerkiksi pyöräilykypärää ja ikääntyvälle sopivaa pyörää käyttämällä ovat tärkeitä tukitoimia. Pyöräilyssä tarvittavien taitojen, kuten lihasvoiman, liikkuvuuden ja tasapainon harjoittelu voisi parantaa edellytyksiä pyöräillä turvallisesti ja lisätä yleistä elämänlaatua”, Siren luettelee.

Lisätietoja

professori Anu Siren, p.  0504750373
suunnittelija Jyrki Kaistinen, Liikenneturva, p. 0207 282 345