Siirry sisältöön

Ratsastaja – tunne liikennesäännöt ja erotu liikenteessä

Tiellä liikkuvaan hevoseen pitää aina suhtautua erityisellä varovaisuudella. Liikennevarmaksikin koulutettu hevonen on pohjimmiltaan saaliseläin, ja voi siksi reagoida arvaamattomasti. Liikenneturva muistuttaa, että muiden tienkäyttäjien pitäisikin ohittaa hevonen rauhallisesti ja jättämällä reilusti väliä. Hevosella liikkuvan on noudatettava pääsääntöisesti samoja määräyksiä kuin moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajien.

”Peltihevosvoimilla kurvaavilla on vain yksi kuljettaja, jonka tekemät valinnat ratkaisevat. Sen sijaan hevosajoneuvossa on kaksi oman tahdon omaavaa ja täysin erilaista elollista tekemässä näitä ratkaisuja. Joskus ulkoisen ärsykkeen iskiessä hevosen tahto puskee läpi voimallisesti  ja hevosen ”kuljettajasta” tuleekin matkustaja. Pahimmassa tapauksessa jälki on rumaa”, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen muistuttaa.  

Siksi onkin tärkeää, että muu liikenne suhtautuu hevosen kanssa liikkuvaan varovaisesti ja ennakoiden.

”Aina kannattaa pyrkiä vuoropuheluun ratsastajan tai ohjastajan kanssa ja tehdä turvalliset ohitukset riittävillä välimatkoilla”, Taskinen sanoo ja huomautta, että myös hevosen kanssa liikkujan tulisi ennakoida eli siis miettiä etukäteen, milloin lähtee ja millaisen reitin valitsee. 

Hevosen paikka oikeassa reunassa

Hevosta talutetaan, ratsastetaan ja ajetaan tien oikeassa reunassa.

Jalkakäytävällä ja pyörätiellä saa ratsastaa tai taluttaa hevosta ainoastaan silloin, kun ne on merkitty ratsastamisen sallivalla liikennemerkillä. Ratsastustie voi olla jalkakäytävän tai pyörätien yhteydessä joko yhdistettynä tai rinnakkaisena väylänä. Yhdistetyssä väylässä merkit ovat allekkain ja rinnakkaisessa väylässä merkit ovat rinnakkain. Jos merkkiä ei ole, on ratsukon siirryttävä ajoradalle. Ratsastustiellä ei saa ajaa hevoskärrillä.

Kesäkuussa voimaan tulleen tieliikennelain mukaan ratsastajan, suurikokoisen eläimen taluttajan ja eläimen vetämän ajoneuvon kuljettajan pitää noudattaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista koskevia liikennemerkkejä ja liikennesääntöjä. Ratsastaja ja taluttaja voivat poiketa tästä, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä aiheudu vaaraa tai huomattavaa haittaa.

Mitä nämä erityiset olosuhteet voivat esimerkiksi olla?

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelinin mukaan erityisolosuhteet voivat olla esimerkiksi tietyö, puutteelliset liikennejärjestelyt tai näistä aiheutuva riski eläimen hallinnan menettämisestä. Tällaiset tilanteet voivat edellyttää eläimen kuljettamista esimerkiksi pyörätiellä tai jalkakäytävällä ajoradan sijaan. Lisäksi ajamista koskevista säännöistä voi joutua poikkeamaan, mikäli maasto- tai ratsastustielle pääsy sitä edellyttää.

”Poikkeustilanteissa on keskeistä, että se ei saa aiheuttaa vaaraa tai huomattavaa haittaa. Eläimen kuljettaminen jalkakäytävällä ei saa pakottaa jalankulkijoita pois ja lisäksi kulku pitäisi sovittaa jalankulun mukaiseksi. Poikkeaminen saa olla vain tilapäistä”, Arvelin kertoo.

Hevoselle valot hämärän aikaan liikuttaessa

Ratsastaja, ohjastaja ja hevosen taluttaja voivat vaikuttaa itse erittäin paljon siihen, miten heidät havaitaan liikenteessä. Lakiuudistus toi tullessaan niin sanotun valopakon myös ratsukoille. Pimeän ja hämärän aikaan liikkuvassa ratsukosta on oltava valkoinen tai vaaleankeltainen valoa eteenpäin ja punainen valoa taaksepäin. Valot voivat olla esimerkiksi ratsastajan kypärässä. Takavalona toimii hyvin vaikkapa polkupyörän led-valo, jonka voi lenksulla kiinnittää jalustimeen, otsalampun niskanauhaan tai hevosen häntään.

Myös hyvät heijastimet kuuluvat hevosen kanssa liikkuvien varusteisiin hämärän ja pimeän aikaan. Hevosesta erottuvat ensimmäiseksi ajovaloihin jalkaheijastimet, mutta myös ratsastajan ja ohjastajan oma näkyminen on tärkeää. Suositeltavaa onkin aina ratsastaessa käyttää heijastinliiviä, se lisää havaittavuutta myös valoisaan aikaan.