Humalassa ajaminen on ollut rikos jo sata vuotta
Rattijuopumus säädettiin rangaistavaksi Suomessa tasan sata vuotta sitten 1.7.1926. Rangaistukset ovat muuttuneet vuosien saatossa, kuten myös ihmisten asenteet humalassa ajamista kohtaan, mutta päihtyneenä ajaminen on yhä vakava liikenneturvallisuusongelma. Liikenneturva on kampanjoinut säännöllisesti rattijuopumusta vastaan jo puolen vuosisadan ajan.
Rattijuopumus on pysynyt yhteiskunnallisena ongelmana läpi autoliikenteen historian. Ensimmäinen rattijuopumustapaus merkittiin tilastoihin vuonna 1907, kun humaltunut autonkuljettaja törmäsi Helsingissä lyhtypylvääseen ja loukkaantui.
Rangaistuksia on kiristetty mutta myös löysätty
Päihtyneenä ajaminen kiellettiin lailla tasan sata vuotta sitten vuonna 1926. Tarkkaa promillerajaa ei aluksi ollut, vaan arvio perustui havaintoihin. Rangaistuksia rattijuopumuksesta kiristettiin, ja 60-luvulla Suomen rangaistukset olivat jo länsimaiden ankarimpia. Tuolloin rattijuopumus olikin hyvin yleinen vankilatuomion syy.
Kiinteät promillerajat otettiin lainsäädännössä käyttöön 1977 ja samalla rangaistukset lievenivät. Perusmuotoisen rattijuopumuksen rajaksi asetettiin 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen rajaksi 1,5 promillea. Tänä päivänä törkeän rattijuopumuksen promilleraja on 1,2 promillea ja huumeilla on liikenteessä nollatoleranssi.
Rattijuopumusonnettomuuksia on edelleen liikaa
Sadan vuoden aikana rattijuopumuksen inhimilliset kustannukset ovat olleet suuret. Vielä 1990-luvun alussa vuosittain näissä onnettomuuksissa menehtyi yli 150 ihmistä. Rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyneiden vuosittainen määrä on 2010-luvulta lähtien pysytellyt alle 60 henkilössä.
Vaikka kehitys on ollut myönteistä, yhä lähes 40 % kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuljettaja on päihtynyt. Varsinkin 2000-luvulla rattijuopumuksen kuva on muuttunut monimuotoisemmaksi. Alkoholirattijuopumusten rinnalle ovat tulleet yhä vahvemmin huumeet ja päihteiden yhteiskäyttö liikenteessä.
”Rattijuopumus ei ole yksiselitteinen ilmiö. Päihtyneenä rattiin saattaa tarttua kuka tahansa – vanhempi, nuori, ystävä, naapuri tai työkaveri, riippumatta iästä, taustasta tai asemasta. Osalle ihmisistä kyse on ajoterveyteen liittyvästä ongelmasta: päihderiippuvuudesta, johon tarvitaan hoitoa. Ongelmien puheeksi ottamista ja rohkeutta puuttua tarvitaan. Myös liikenneraittiutta edistäviä keinoja, kuten esimerkiksi alkolukon käyttöä, pitäisi Suomessa vahvistaa merkittävästi”, toteaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen.
Säännöllistä valistustyötä on tehty jo 50 vuotta
Asenteet rattijuopumusta kohtaan ovat tänä päivänä hyvin kielteisiä. Tähän on osaltaan vaikuttanut pitkäjänteinen valistustyö ja viestintä. Ensimmäiset kampanjat käynnistyivät jo 50-luvun alussa: Liikenneturvan edeltäjä oli yksi historian ensimmäisen liikenneraittiuskampanjan ”Ratissa raittiina” mahdollistaja.
Vuodesta 1976 lähtien liikenneraittiuskampanjointi on ollut säännöllistä. Kampanjoiden teemat ovat vaihdelleet, mutta punainen lanka on säilynyt: päihtyneenä ajaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Iskulauseissa on korostettu selkeää päätöstä olla tarttumatta rattiin humalassa sekä vastuuta puuttua toisten aikomuksiin ajaa päihtyneinä.
”Rattijuopumuksen vastaista kampanjointia on tehty pitkään ja systemaattisesti, mikä näkyy myös asenteissa: nykypäivänä hyvin harva pitää humalassa ajamista hyväksyttävänä”, Pakarinen toteaa ja pohjaa tietonsa Liikenneturvan kyselytutkimuksiin vuosien ajalta.
Viesti on vuosikymmenten ajan pysynyt lopulta yksinkertaisena: jos ajat, et ota. Jokainen meistä myös kantaa vastuuta siitä, ettei päihtynyttä päästetä rattiin.
”Asenteisiin vaikuttamista ei voi lopettaa, sillä uudet sukupolvet tulevat liikenteeseen ja maailma muuttuu. Vaikka asenteet eivät ratkaise kaikkia ongelmia, ovat kielteiset asenteet ratkaisevan tärkeä pohja, jolle liikenneturvallisuustyötä ja ehkäiseviä toimia rakennetaan”, taustoittaa Pakarinen.
Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2025 on ennakkotietoja.
Liikenneraittiuskampanjat aikajärjestyksessä 1970-luvulta lähtien
1976 Tee selvä päätös selvänä – ei rattiin humalassa
1978 Rattijuoppo joutaa kiinni
1979 Kippis ja puhallus
1980 Rattijuoppojen 10 kärjessä
1981 Ajatko humalassa (kevät) / Autoilija, älä puhalla kesääsi pilalle (kesä)
1983 Rattijuoppo maksaa aina
1984 Jos otan en aja, jos ajan en ota / Jouluna: Pikkujoulujuhlista jaloin
1985 Tee selvä päätös liikenteessä. Vastuu päätöksestä kuuluu vain sinulle (Fresh car)
Jos otan en aja, jos ajan en ota
1987 Anna palaa ennen kuin ajat
1988 Anna palaa ennen kuin ajat
1989 Selvä! ei yhtään promillea
1990 Turha pillittää jälkikäteen
1991 Rattijuoppo ei selviä – estä ajoissa
1992 Rattijuoppona et selviä
1993 Vain dorka ajaa dokussa
1994 Oletko valmis puhaltamaan
1995 Kaikesta et selviä selittämällä
1996 Pysäytä rattijuoppo ajoissa
1997 Rattijuopumus ei ole yksityisasia
1998 Älä käännä selkääsi rattijuopolle
1999–2003 On aamuja, jolloin auto kannattaa jättää kotiin
2003 Tiedotuksellinen teema: ”Älä lähde rattijuopon kyytiin”
2004–2006 Jos otat, ota kuski
2007–2010 Aamulla kiität kaveria
2011–2012 Tyhmä saa olla, mutta ei rattijuoppo.
2013–2014 Selvä juttu
2016–2019 #rohkee
2025–2028 Vaikea tilanne, helppo ratkaisu
Kampanjajulisteita vuosien varrelta
Kampanjajulisteita on tehnyt vuosien varrella maamme johtavat graafikot ja taitelijat.
