Väsymys ja nukahtaminen vakavia riskejä

Väsymyksestä tai nukahtamisesta johtuvien onnettomuuksien yleisyydestä on olemassa erilaisia arvioita, mutta tarkkaa esiintyvyyttä on lähes mahdotonta selvittää. Kuolonkolareiden taustat selvitetään Suomessa muita henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia perinpohjaisemmin. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen moottoriajoneuvon tai moottoriajoneuvojen välisen kuolonkolarin taustalla. 

Tyypillisimmillään väsymysonnettomuudet ovat kesäaikaan tapahtuvia kohtaamisonnettomuuksia tai tieltä suistumisia. Usein taustalla on levon puute. Kuljettajan nukahtamisesta johtuvien onnettomuuksien törmäysnopeudet ovat usein suuria ja seuraukset vakavia.

Liikenneturvan kyselyt suomalaisille kertovat, että noin joka viides kuljettajista on joskus torkahtanut rattiin. Kansainvälisessä ESRA-tutkimuksessa (E-SURVEY OF ROAD USERS’ ATTITUDES) vuodelta 2018 käy ilmi, että jopa 28,3 % suomalaisista on ajanut kuukauden sisällä niin väsyneenä, että heillä oli vaikeuksia pitää silmät auki. Kahdestakymmenestä Euroopan maasta vain Itävallassa oli enemmän yhtä väsyneenä ajaneita. Näin väsyneenä ajamista pidetään yleisesti ottaen tuomittavana. Vain 1 % suomalaisista pitää hyväksyttävänä niin väsyneenä ajamista, etteivät silmät tahdo pysyä auki.

Liikenneturvan vuonna 2020 toteuttamassa kyselyssä 14 % kertoi autoilleensa viimeisen 12 kuukauden aikana niin väsyneenä, että pelkäsi nukahtavansa rattiin. 6 % oli torkahtanut jonain kertana edes sekunniksi.

Nuorten miesten nukahtamisriski suuri

Tutkimusten mukaan väsymyksestä johtuvan liikenneonnettomuuden riski on suuri eritoten nuorilla miehillä:

  • Nuoret miehet liikkuvat paljon yöaikaan ja nukkuvat usein liian vähän. Akuutti unenpuute myös vaikuttaa nuoriin voimakkaammin kuin vanhempiin ikäryhmiin.
  • Vähäinen ajokokemus voi johtaa jaksamisen yliarviointiin ja rattiin nukahtamiseen.
  • Ryhmäpaineelle alttiina nuoret voivat jatkaa kaverien painostuksesta ajamista uneliaisuudesta huolimatta.

Kun nukahtamisonnettomuuksien määrää halutaan vähentää, on alle 25-vuotiaat ja varusmiehet tärkeitä kohderyhmiä.

Väsymisen syyt ja seuraukset

Yleisin syy väsymykseen on unen puute. Väsymiseen ratin takana vaikuttaa niin unen määrä ja laatu kuin valvomisen kesto. Aikuinen tarvitsee unta keskimäärin 6–9 tuntia vuorokaudessa. Myös muut tekijät, kuten sairaudet ja lääkitys voivat aiheuttaa väsymystä.

Maantiehypnoosia ja mikrounia

Unenpuutteen lisäksi väsymystä voivat aiheuttaa sumu, sade, lumi, jonossa ajaminen, pitkät ajo-rupeamat ja yksitoikkoinen ajo.

Yksin ajaminen tylsistyttää ja aiheuttaa vireystilan laskua. Virikkeettömässä ympäristössä ajatukset lähtevät helposti vaeltamaan. Maantiehypnoosia ajatusten vaeltaminen on silloin, kun kuljettaja ei jälkikäteen juurikaan pysty palauttamaan mieleen, mitä ajaessa tapahtui. On normaalia, että ajatukset vaeltavat, jopa 35 prosenttia ajoajasta. Yhdistettynä vireystilan laskuun keskittymisen herpaantuminen voi kuitenkin aiheuttaa sen, että turvallisuuden kannalta tärkeitä asioita jää huomaamatta. Lue lisää: Maantiehypnoosi vaanii maaseudulla ajajaa

Toinen tyypillinen ja vaarallisempi ilmiö vireystilan laskiessa, ovat mikrounet. Kuljettaja vaipuu väsyneenä muutamasta sekunnista jopa minuuttiin kestävään mikrouneen, jonka aikana hän ei huomioi ympärillään tapahtuvia asioita. Hänen on myös itse vaikea havaita näin tapahtuvan. Väsyneenä ratissa sinnittelevä kuljettaja on siis todennäköisesti jo ajanut yli toimintakykynsä rajat huomaamattaan.   

Liikenneturvan tutkimuksessa vuodelta 2008 (Radun & Radun) lähes kaksi kolmasosaa (63 %) rattiin nukahtaneista oli ollut yksin autossa. Toisen henkilön mukana olo on usein rattiin nukahtamista estävä tekijä. Matkustajien mukana olo autossa voi vaikuttaa myös kielteisesti, sillä nuoret miehet ovat alttiita kaverien painostukselle jatkaa ajoa väsymyksestä huolimatta.

Sisäinen kello säätelee vuorokausirytmiä myös ajaessa

Uni-valverytmi on meillä jokaisella yksilöllinen, mutta on kuitenkin pääpiirteittäin sellainen, että yöllä väsyttää ja päivällä olemme virkeitä. Tarkkaavaisuuden vaihtelut eri vuorokauden aikoina ovat suurimpia syitä väsymysonnettomuuksiin. Väsymysonnettomuudet ovat yleisimpiä yön pikkutunneilla ja varttuneemmilla kuljettajilla alkuiltapäivästä, jolloin vireystila useimmiten hieman laskee.

Ajoaika yksinään ei vaikuta olevan ratkaiseva riskitekijä, sillä 60 % kuolemaan johtaneista nukahtamisesta johtuvista onnettomuuksista tapahtuu ensimmäisen ajotunnin aikana. Sen sijaan ajoaika yhdessä vuorokaudenajan ja matkan alkua edeltäneen väsymyksen kanssa näyttää vaikuttavan riskiin joutua onnettomuuteen. 

Väsymysonnettomuuksia tapahtuu niin vapaa- kuin työajalla

Matkan tarkoitus on yhteydessä nukahtamiseen ajon aikana. Vapaa-ajan matkailuun ja työhön liittyvillä matkoilla tapahtuu väsymysonnettomuuksia enemmän kuin ostos- ja muilla matkoilla. Ostosmatkat ovat yleisesti muita matkoja lyhyempiä eikä niitä tehdä myöhään yöllä.

Virkeänä työntekijöillä on paremmat edellytykset toimia turvallisemmin ja tehdä tuloksellisempaa työtä. Siksi työnantajan voi olla kannattavaa panosta työntekijöidensä vireyttä lisääviin toimiin. Mahdollinen onnettomuus aiheuttaa sekä rahallisia että inhimillisiä kustannuksia. Yleisesti ottaen on tutkittu, että työntekijöiden tapaturma-alttius lisääntyy väsyneenä. On myös tutkittu, että työn tekeminen väsyneenä alentaa suorituskykyä ja aiheuttaa siten tehottomuutta toimintaan.

Liikenneturvan vuonna 2020 toteuttamassa kyselyssä 14 % kertoi autoilleensa viimeisen 12 kuukauden aikana niin väsyneenä, että pelkäsi nukahtavansa rattiin. 6 % oli torkahtanut jonain kertana edes sekunniksi.

Väsymyksen merkit

Väsymys vaikuttaa kuljettajaan samantapaisesti kuin alkoholi: ajokyky heikentyy, reagointi hidastuu ja kuljettaja tarvitsee enemmän aikaa havaitsemiseen, ratkaisujen tekoon ja toimintaan. Tavallisia väsymyksen merkkejä ovat:

  • haukottelu
  • silmien tuntuminen ”hiekkaisilta”
  • silmäluomien tuntuminen raskailta ja
  • tiemerkinnät, liikennemerkit ja liittymät saattavat jäädä huomaamatta
  • epämukavuuden tunne, jota saattaa esiintyä jo ennen haukottelua.

Keinot rattiin nukahtamisen ehkäisemiseksi:

Koska tehokkain tapa väsymyksen torjuntaan on lepo, lähtee kuljettajan ennakointi väsymyksen torjunnassa liikkeelle jo toimista kauan ennen rattiin tarttumista.  

Ennen matkaa

  • Nuku edellisenä yönä vähintään 6 tuntia tai enemmän.
  • Lähde riittävän ajoissa liikkeelle pidemmille matkoille. Silloin ei tarvitse nipistää tauoista.
  • Nuku tarvittaessa päiväunet ennen matkaa.
  • Mieti etukäteen taukopaikat ja tauota ajo.
  • Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena.
  • Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä.
  • Lue aina huolellisesti uuden lääkkeen pakkausseloste ja tunnustele sen vaikutuksia ennen ajamista.
  • Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01–06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan.

Matkan aikana

  • Yhdistele kulkumuotoja mahdollisuuksien mukaan siten, että joudut ajamaan lyhyempiä rupeamia.
  • Pidä taukoja pidemmillä matkoilla.
  • Valitse reitti, jolla on vähemmän yksitoikkoista ajoa.
  • Hyvä ja pirteä matkaseura auttaa pysymään vireänä.
  • Vaihdelkaa kuljettajaa vireystilan mukaan.

Vaikka erilaiset vireysvahdit autoissa eivät vielä ole kovin kehittyneitä, voi joku saada niistäkin apua vireystilan tarkkailuun.

Jos väsymys yllättää kesken ajon ennakoinnista huolimatta, paras keino sen taltuttamiseen on matkan keskeyttäminen kokonaan. Jos se ei ole mahdollista, kannattaa juoda jotain kofeiinipitoista kuten kahvia ja ottaa sen jälkeen 15–20 minuutin nokoset. Kofeiini alkaa vaikuttaa vasta parinkymmenen minuutin päästä nauttimisesta.

Myös työnantaja ja työtiimi voivat panostaa työntekijöiden vireyttä liikenteessä lisääviin toimiin. Liikunta- ja työmatkaedut kannustavat lisäämään liikuntaa päivään. Työporukalla toteutetut kimppakyydit sen sijaan mahdollistavat kuljettajan vaihdoksia vireystilan mukaan ja matkaseuran piristävän vaikutuksen.

Alkoholi ja väsymys

Yli 24 tunnin valveillaolo heikentää merkittävästi ajokykyä ja on verrattavissa yhden promillen humalaan. Kuljettajan suorituskyky laskee ja hän ei pysty säätelemään tehokkaasti toimintaansa vaaran välttämiseksi. Toisin kuin humaltuneella kuljettajalla väsyneellä kuljettajan looginen päättelykyky säilyy aika lailla ennallaan.
 
Väsymys ei siis alenna ajokykyä yhtä kokonaisvaltaisesti kuin alkoholi. Siitä huolimatta väsymys on merkittävä onnettomuusriskiä lisäävä tekijä siinä missä alkoholi on. Yhdessä ne ovat erityisen haitallisia. Matalan veren alkoholipitoisuuden (0,3 promillea) ja pidennetyn valveillaolon yhdistelmä heikentää tutkimusten mukaan suoritusta enemmän kuin 0,5 promillen veren alkoholipitoisuus yksinään. 

Unihäiriöt riskitekijänä

Tutkimusten mukaan unihäiriöistä kärsivillä tai päiväsaikaan normaalia uneliaammilla on kasvanut riski joutua onnettomuuteen (muun muassa Liu ym. 2018). Muutama heikommin nukuttu yö ei välttämättä vielä vaikuta toimintakykyyn ratin takana, mutta unihäiriöiden pitkittyessä on hyvä selvittää, mikä niiden taustalla on.

Useisiin unihäiriöihin on olemassa toimivia hoitokeinoja ja ratkaisujen löytyessä paranee elämänlaadun ohella myös liikenneturvallisuus. Monet lääkkeet, myös unettomuuteen käytettävät, heikentävät kuljettajan ajokykyä joksikin aikaa. Unihäiriöisiä tulisikin valistaa heidän normaalia korkeammasta riskistä nukahtaa rattiin sekä lääkkeiden hyödyistä ja haitoista ajamisen turvallisuuden kannalta.

Lähteinä käytetty mm.:
Radun & Radun, 2008 sekä Radun ym. 2015. Summala & Mikkola, 1994