Väsymyksestä tai nukahtamista johtuvien onnettomuuksien yleisyyttä ei tiedetä tarkkaan. Poliisitutkinnassa on lähes mahdotonta päätellä, onko jokin onnettomuus johtunut kuljettajan väsymyksestä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka kuudennen kuolonkolarin taustalla. Tyypillisimmillään väsymysonnettomuudet ovat kesäaikaan tapahtuvia kohtaamisonnettomuuksia tai tieltä suistumisia. Usein taustalla on levon puute. Kuljettajan nukahtamisesta johtuvien onnettomuuksien törmäysnopeudet ovat usein suuria ja seuraukset vakavia.

Liikenneturvan vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin neljäsosa kuljettajista kertoi joskus torkahtaneensa rattiin ajon aikana. Väsyneenä on ajanut lähes jokainen autoilija.

Miehet väsyneempiä kuin naiset

Miehet aiheuttavat suurimman osan väsymyskolareista. Mieskuljettajat ajavat enemmän, pidempiä matkoja ja useammin öiseen aikaan. Naiset tunnistavat paremmin väsymykseen liittyvän ajokyvyn heikkenemisen ja siitä johtuvan onnettomuusalttiuden. Naiset kenties myös tunnistavat paremmin väsymykseen liittyvät riskit.

Liikenneturvan tutkimus antaa samansuuntaisia tuloksia: 26 prosenttia miehistä ja 13 prosenttia naisista kertoi nukahtaneensa rattiin.

Nuorten miesten nukahtamisriski suuri

Tutkimusten mukaan väsymyksestä johtuvan liikenneonnettomuuden riski on suuri eritoten nuorilla miehillä:

  • Nuoret miehet liikkuvat paljon yöaikaan ja nukkuvat usein liian vähän. Akuutti unenpuute myös vaikuttaa nuoriin voimakkaammin kuin vanhempiin ikäryhmiin.
  • Vähäinen ajokokemus voi johtaa jaksamisen yliarviointiin ja rattiin nukahtamiseen. Ryhmäpaineelle alttiina nuoret voivat jatkaa kaverien painostuksesta ajamista uneliaisuudesta huolimatta.

Kun nukahtamisonnettomuuksien määrää halutaan vähentää, on alle 25-vuotiaat ja varusmiehet tärkeitä kohderyhmiä.

Väsymisen syyt ja seuraukset

Yleisin syy väsymykseen on unen puute. Aikuinen tarvitsee unta keskimäärin 6–7 tuntia vuorokaudessa. Yli 24 tunnin valveillaolo heikentää merkittävästi ajokykyä ja on verrattavissa yhden promillen humalaan.

Tarkkaavaisuuden vaihtelut eri vuorokauden aikoina ovat suurimpia syitä väsymysonnettomuuksiin. Väsymysonnettomuuksia on eniten päivällä, mutta niiden suhteellinen osuus on suurin yöllä.

Ajoaika yksinään ei vaikuta olevan ratkaiseva riskitekijä, sillä 60 % kuolemaan johtaneista nukahtamisesta johtuvista onnettomuuksista tapahtuu ensimmäisen ajotunnin aikana. Sen sijaan ajoaika yhdessä vuorokaudenajan ja matkan alkua edeltäneen väsymyksen kanssa näyttää vaikuttavan riskiin joutua onnettomuuteen.

Yli 24 tunnin valveillaolo heikentää ajokykyä merkittävästi ja on verrattavissa yhden promillen humalaan.

Yksin ajaminen tylsistyttää ja siten lisää väsymystä. Liikenneturvan tutkimuksessa lähes kaksi kolmasosaa (63 %) rattiin nukahtaneista oli ollut yksin autossa (Radun 2008). Toisen henkilön mukana olo on usein rattiin nukahtamista estävä tekijä. Matkustajien mukana olo autossa voi vaikuttaa myös kielteisesti, sillä nuoret miehet ovat alttiita kaverien painostukselle jatkaa ajoa väsymyksestä huolimatta.

Matkan tarkoitus on yhteydessä nukahtamiseen ajon aikana. Vapaa-ajan matkailuun ja työhön liittyvillä matkoilla tapahtuu väsymysonnettomuuksia enemmän kuin ostos- ja muilla matkoilla. Ostosmatkat ovat yleisesti muita matkoja lyhyempiä eikä niitä tehdä myöhään yöllä.

Väsymyksen merkit

Unenpuutteen lisäksi väsymystä voivat aiheuttaa sumu, sade, lumi, jonossa ajaminen, pitkät ajo-rupeamat ja yksitoikkoinen ajo. Tavallisia väsymyksen merkkejä ovat:

  • haukottelu
  • silmien tuntuminen ”hiekkaisilta”
  • silmäluomien tuntuminen raskailta ja
  • tiemerkinnät, liikennemerkit ja liittymät saattavat jäädä huomaamatta.

Keinot rattiin nukahtamisen ehkäisemiseksi:

  • Nuku edellisenä yönä vähintään 6 tuntia tai enemmän.
  • Nuku tarvittaessa päiväunet ennen matkaa.
  • Mieti etukäteen taukopaikat ja tauota ajo.
  • Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena.
  • Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä.
  • Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01–06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan.
  • Hyvä ja pirteä matkaseura auttaa pysymään vireänä.

Jos väsymys yllättää kesken ajon, paras keino sen taltuttamiseen on matkan keskeyttäminen. Jos se ei ole mahdollista, kannattaa juoda jotain kofeiinipitoista kuten kahvia ja ottaa sen jälkeen 15–20 minuutin nokoset. Kofeiini alkaa vaikuttaa vasta parinkymmenen minuutin päästä nauttimisesta.

Alkoholi ja väsymys

Matalan veren alkoholipitoisuuden (0,3 promillea) ja pidennetyn valveillaolon yhdistelmä heikentää tutkimusten mukaan suoritusta enemmän kuin 0,5 promillen veren alkoholipitoisuus yksinään.

Unihäiriöt riskitekijänä

Tutkimusten mukaan unihäiriöistä kärsivät tai päiväsaikaan normaalia uneliaammat saattavat nukahtaa muita helpommin rattiin. Unihäiriöisiä tulisikin valistaa heidän normaalia korkeammasta riskistä nukahtaa rattiin.

Lähteinä käytetty: Radun, 2008 sekä Summala & Mikkola, 1994