Vanhempien kannattaa yhdessä lapsen kanssa käydä läpi kulkureitit ja varmistaa, ettei lapsi liiku yksinään sellaisessa ympäristössä, jota hän ei hallitse. Iän karttuessa lapsen itsenäinen liikenneosaaminen kasvaa, mutta kasvatuksen merkitys lapsen turvallisuudelle säilyy läpi koko elämän.

Lapset tekevät niin kuin sinäkin – ei niin kuin sinä sanot”

Lapsi matkii aikuista liikennekäyttäytymisessä ja oppii vanhemman antamasta mallista. Opettaminen pienille lapsille onkin roolimallina olemista: liikennesääntöjen noudattamista, turvavyön, heijastimen ja pyöräkypärän kaltaisten turvalaitteiden käyttöä jokapäiväisissä tilanteissa ja oman toiminnan selittämistä. Autoa ajaessakin on jokaisen hyvä miettiä omaa käyttäytymistään. Kiroillaanko ratissa, haukutaanko muita tielläliikkujia tai onko kaasujalka turhan raskas?

Huolehdi lapsesi turvavälineistä

Turvavälineet antavat oikein käytettyinä lisäsuojaa lapsille onnettomuustilanteissa. Autossa matkustava lapsi tarvitsee asianmukaisen turvaistuimen ja pyöräillessä tulee oikean kokoinen kypärä olla oikein kiinnitettynä päässä. Vanhemman esimerkki on turvavälineiden käytössä korvaamaton: kiinnitä heijastimet vaatteisiin ja käytä myös itse pyöräilykypärää. Lapsen tulisi oppia käyttämään turvavälineitä omatoimisesti.

Mitä missäkin iässä?

Lapsen erityispiirteet vaihtelevat lapsen iän mukaan. Alla olevat ikäkausittaiset kuvaukset ovat yleistyksiä ja yksilöllinen vaihtelu voi olla suurta.

0–4-vuotiaat

kulkevat aina aikuisen seurassa liikenteessä. He eivät vielä ole valmiit itsenäiseen liikenteessä kulkemiseen, vaan ottavat mallia aikuisista ja ovat heistä riippuvaisia. Lapsi kehittyy nopeasti passiivisesta matkustajasta aktiiviseksi toimijaksi, esimerkiksi rintarepusta kolmipyörän käyttäjäksi. Näköön perustuva tilan hahmottaminen ja tarkkaavaisuuden kehittyminen alkaa kehittyä jo muutaman kuukauden iässä.

Vinkit lapsen kanssa liikkumiseen

Tässä iässä on tärkeintä opettaa leikkipaikan ja liikenteen ero. Lapsen on hyvä oppia jokapäiväiset asiat: missä saa leikkiä ja missä ei. Huomaa, että lapsi ei välttämättä muista noudattaa sovittuja leikkialueen rajoja, vaan tätä tulee valvoa.

Liikennekasvatus tämän ikäiselle on sinällään vain turvallisten toimintatapojen omaksumista ja perusteiden oppimista. Aikuisen merkitys lapsen roolimallina on erityisen tärkeä. Normaaleissa arjen toimissa opetetaan lapselle, miksi aikuinen aina kiinnittää lapsen turvaistuimeen tai pyörän lastenistuimeen ja miksi kypärää käytetään ja heijastin laitetaan heilumaan.

  • Havainnoi ja tunnista liikennetilanteita lapsen kanssa yhdessä. Myös omaa liikkumista voi kuvailla: ”Katsotaan molempiin suuntiin ennen tien ylitystä, ettei tule autoja”, ”katso, miten hyvin tuo kulkija näkyy, kun hänellä on heijastin”, ”Iso traktori tulee, mennäänpä kunnolla tien reunaan”.

Ongelmat liikenteessä?

Liikenteessä näin pieni lapsi on riippuvainen aikuisen huolenpidosta, eikä vielä osaa keskittyä liikenteeseen sen vaatimalla tavalla. Lapsi EI kykene vielä liikkumaan itsenäisesti liikenteessä, vaikka vipeltäisikin jo vauhdikkaasti kotipihassa. Kävelyn yhtäkkinen kiihtyminen juoksuksi ja ryntäys ajoradalle on yksi keskeisistä lasten liikenteessä loukkaantumisten syistä.

Lapsi ei vielä käsitä liikenteen riskejä ja lapsen pieni koko heikentää myös muiden mahdollisuuksia havaita lasta liikenteessä. Vanhemman vastuulla on pysyä valppaana. Kädestä kiinni pitäminen liikenteessä on hyvä turva.

4–5-vuotiaat

osaavat pikkuhiljaa soveltaa oppimaansa tietoa käytäntöön: lapsi osaa erottaa leikkipaikan ja liikenteen eron ja hahmottaa jokapäiväisiä liikenteen asioita. Aikuisen seura liikenteessä on vieläkin tärkeää. Ei tule luottaa siihen, että lapsi muistaisi aina noudattaa sovittuja leikkialueen rajoja.

Vinkit lapsen kanssa liikkumiseen

Opetustilanteessa on tärkeää perustella, miksi jotain tehdään. Opeta lapselle yksi asia kerrallaan ja anna kokonaisuuden muodostua näistä paloista. Aikuisen merkitys lapsen roolimallina on edelleen tärkeä. Pyöräilyä liikenteessä voi harjoitella yhdessä aikuisen kanssa.

  • Tarkkaile tiellä liikkujia ja keskustele lapsesi kanssa muiden toiminnasta: ”Ylittikö joku kadun, vaikka siinä ei ollut suojatietä?” tai ”odottivatko kaikki liikennevalon vaihtumista vihreäksi?”.

Ongelmat liikenteessä?

Ongelmat liikenteessä noudattavat pitkälti edellisen ikäryhmän ongelmia; lapsi on pitkälti aikuisten huolenpidosta riippuvainen. Ryntäily ja keskittymisen herpaantuminen liikenteestä ovat yleisiä tässäkin ikäryhmässä.

5–6-vuotiaat

ovat jo kykeneviä ymmärtämään syy-seuraussuhdetta ja osaavat keskittyä liikenteessä tärkeisiin asioihin entistä paremmin. Parasta opetusta on harjoittelu oikeissa liikennetilanteissa.

Vinkit lapsen kanssa liikkumiseen

Ennen kouluikää itsenäisen turvallisen liikkumisen edellytykset ovat lapsella kuitenkin vielä heikot ja vastuu turvallisesta liikkumisesta ja tien ylittämisestä on edelleen aikuisella. Lapsi kehittyy kielellisesti ja ymmärtää perusteluja paremmin, mikä lisää mahdollisuuksia liikenteessä toimimiseen esimerkin avulla.

  • Kotoa lähdettäessä keskustelkaa jo valmiiksi, mitä matkalla tulee muistaa: tielle ei saa juosta, kuljetaan tien reunassa, mitä pitikään tehdä ennen tien ylittämistä. Keskusteluun voi ottaa myös kysymykset mukaan: ”Mitä jos joku ajaa punaisia päin, mitä voi tapahtua?” ”Mitä jos joku kutsuu sinua tien toiselta puolelta?” Jatka keskustelua aktiivisesti myös matkalla.

Ongelmat liikenteessä?

Lisääntynyt liikkuminen lisää onnettomuuksia katua ylittäessä. Lapsi ei usein vielä osaa ylittää katua pysähtymättä tai katsoo vain yhteen suuntaan. Tarkkaavaisuus ei välttämättä vielä ole sillä tasolla, että se riittäisi esimerkiksi sekä pyörällä ajon motoriseen hallintaan että itse liikennetilanteeseen. Tarkkaavaisuus saattaa vielä harhailla ja vaihtua helposti liikennetilanteesta johonkin muualle, esimerkiksi toisella puolella katua kävelevään kaveriin.

6–7-vuotiaat

osaavat jo käsitteitä ja yksinkertaisia liikennesääntöjä. Pääpaino on silti turvallisten toimintamallien opettamisessa. Esimerkiksi ajoneuvojen nopeuden ja etäisyyden arviointi on vielä hankalaa.

Vinkit lapsen kanssa liikkumiseen

Laajenna lapsen itsenäisen liikkumisen aluetta ja harjoittele tulevaa koulumatkaa yhdessä lapsen kanssa hyvissä ajoin. Tärkeintä on käytännön harjoittelu ja opitun kertaaminen aina uudelleen ja uudelleen. Koulun jo aloittaneilta lapsilta voi tarkistaa koulumatkan sujumista samalla kun kysellään päivän kuulumisia.

Lapsen itsenäisyyttä tulee edistää, rajoja ja valvontaa tarjoten. Lapsi ei opi kulkemaan liikenteessä, jos häntä kuljetetaan joka paikkaan. Lapset tarvitsevat kokemuksia liikenteestä ja liikenteessä, jotta he oppivat toimimaan turvallisesti.

Yhteisistä pelisäännöistä on hyvä sopia. Neuvo esimerkiksi lasta pysähtymään, mikäli matkan aikana tarvitsee käyttää puhelinta. Esikoululaisille ei kannata vielä puhua monimutkaisista säännöistä, vaan pelkistetyt ”katso molempiin suuntiin” -tyyliset ohjeet ymmärretään parhaiten.

  • Käykää yhdessä lapsen kanssa läpi tuleva koulumatka. Kuvatkaa matka ja katsokaa kuvia yhdessä. Pyydä lasta kertomaan niistä: ”Mitä näet kuvissa?” ”Mitä kuvat kertovat liikenteestä?” ”Mikä paikka vaatii erityishuomiota?” ”Miten toimit niissä?”. Koska etäisyyden ja nopeuden arviointi ei ole vielä kehittynyt, tämän ikäiselle voi kertoa konkreettisia rajoja ”jos auto on tuon talon kohdalla, silloin ei enää saa ylittää tietä”.

Ongelmat liikenteessä?

Kouluun meno yleensä lisää itsenäisyyttä liikenteessä ja myös kulkutavat muuttuvat. Koulumatkan myötä lapsi oppii itsenäiseen liikkumiseen yksin ja kavereiden kanssa. Lapsen kavereilla voi olla suuri vaikutus lapsen liikennekäyttäytymiseen ja tarkkaavaisuuteen, lapsen käyttäytymistä liikenteessä voi olla hyvä tarkkailla kaverijoukossa.

7–12-vuotiaiden

itsenäisyyttä liikenteessä lisää kouluun meno. Vaikka vanhemmat ovat edelleen tärkeitä esikuvia liikenteessä, tässä ikäluokassa uskomukset kaverien asenteista ja toimintatavoista vaikuttavat lapsen toimintaan. Tutkimusten mukaan lapset käyttäytyvät huonommin esimerkiksi katua ylittäessään, jos kaverin asenteet kadunylitykseen koetaan kielteisinä – riippumatta siitä, miten tämä kadun todellisuudessa ylittää.

Ajoneuvon nopeuden tai etäisyyden arviointi on vielä vaikeaa 7–8-vuotiaille. Nopeuden ja etäisyyden käsitteiden käyttäminen opetuksessa ei siksi välttämättä tuo toivottuja lopputuloksia. Riskejä ei välttämättä havaita oma-aloitteisesti, vaan silloin, kun niihin pyydetään kiinnittämään huomiota. Vielä 9–10-vuotiaillakin riskien havaitseminen ei ole kehittynyt aikuisen tasolle. 10–12-vuotiaat lapset alkavat jo samaistua johonkin ryhmään. Ryhmäpaine voi saada lapsen tekemään asioita toisin liikenteessäkin – esimerkkinä pyöräilykypärän käytön yleistyvä lopettaminen 12 ikävuoden tienoilla.

Vinkit liikkumiseen – korosta oikeita toimintatapoja

Oppimisessa keskeistä on liikenteen toimintatapojen ja liikennesääntöjen opettelu. Lapsi voi alkaa arvioida myös omaa toimintaansa.

Ongelmat liikenteessä?

Laajentunut itsenäinen liikkuminen sekä yksin että yhdessä koulutoverien kanssa nostaa onnettomuusriskiä. Liikkumisen turvallisuutta haittaavat tarkkaavaisuuden herpaantuminen ja impulsiivisuus. Aikuisten kanssa liikkuessaan lapset voivat jättää vastuun turvallisuudesta aikuiselle, vielä 7–11-vuotiaatkin lapset jättävät lähestyvän liikenteen tarkistamatta liikkuessaan aikuisen seurassa. Itsenäisesti liikkuessaan 7–11-vuotiaat eivät kuitenkaan pidä itseään aikuisia osaamattomampina.

12–14-vuotiailla

impulssien ja tunteiden säätely on vasta kehittymässä. Ryhmään kuulumisen tarve on suuri eikä toverien vaikutuksen vastustaminen juuri kehity. Toiminnan seurauksia ei juuri osata ajatella. Oman toiminnan tarkastelun taidot kehittyvät.

Nuori liikkuu entistä enemmän sekä koulu- että vapaa-ajan matkoilla. Moottoriajoneuvoja tulee kaveri- tai tuttavapiiriin ja joillekin myös päihteiden käytön aloittaminen tekee tuloaan. Riskinotto ja kokeilunhalu alkaa tässä iässä näkyä enemmän, ja se säilyy pojilla yleensä tyttöjä pidempään. Riskikäyttäytymiseen tulee puuttua ajoissa, jotta siitä ei tule pysyvää.

Vinkit liikkumiseen – näytä esimerkkiä ja tee sopimuksia

Tutkimukset osoittavat, että vanhemmilla on suuri vaikutus nuorten käyttäytymiseen liikenteessä - myös omalla esimerkillään. Vanhemman ohjauksen ja valvonnan tehtävät ovat edelleen tärkeitä: nuoren tulee oppia liikenteen perustiedot ja taidot ja aikuisen tehtävänä on herättää nuoren vastuullisuuden tunne. Aikuisen on tärkeä asettaa nuorelle rajoja ja selkeitä sopimuksia myös liikenteessä, ja valvoa, että niitä noudatetaan.

  • Sopimuksia voi tehdä esimerkiksi turvavälineiden käytöstä: turvavyöt laitetaan aina kiinni, käytetään oikean kokoista ja oikealla tavalla kiinnitettyä kypärää sekä pyöräillessä että mopon kyydissä ja muistetaan heijastin pimeällä. Mopon kyytiin kipuavalle on hyvä kerrata myös suojaavien vaatteiden merkitys ja viritetyllä mopolla matkustamisen riskit. Nuorelle on tärkeää painottaa, ettei koskaan lähde humalaisen kuljettajan kyytiin. Päihtyneenä loukkaantumisriski kasvaa myös esimerkiksi pyöräillessä.
Aihepiirit: