Suojatie voi olla riski hitaasti liikkuvalle
Lähes viidesosa autoilijoista myöntää pysähtyvänsä antamaan tietä tavallista harvemmin, jos suojatielle pyrkivä jalankulkija liikkuu hitaasti. Liikenneturva nostaa esiin kaikkien yhdenvertaisen oikeuden turvalliseen liikkumiseen 3. joulukuuta vietettävän kansainvälisen vammaisten päivän alla.
Liikenneturvan kyselyyn* vastanneista kuljettajista lähes 95 % sanoo, ettei hermostu, jos apuvälineitä liikkumisessaan käyttävä henkilö ylittää suojatien hitaasti. Silti lähes viidesosa myöntää, että pysähtyy antamaan tietä tavallista harvemmin tilanteessa, jossa suojatielle pyrkivä liikkuu hitaasti.
En hermostu jos apuvälineitä liikkumisessaan käyttävä henkilö ylittää suojatien hitaasti
Autoilevat vastaajat, N=823
Jos suojatielle pyrkivä jalankulkija liikkuu hitaasti, pysähdyn tavallista harvemmin antamaan tietä
Autoilevat vastaajat, N=823
”Autoilijalle suojatie on aina valpastumisen paikka ja hyvään ennakointiin kuuluu nopeuden sovittaminen tilanteeseen. Kuljettajan on annettava tietä jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille. Laissa ei ole tähän poikkeuksia”, painottaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen.
Suojatiet herättävät huolta myös Invalidiliitossa.
“Teiden ylittäminen koetaan monin tavoin haasteellisena ja turvattomana fyysisesti vammaisten ihmisten keskuudessa. Risteys- ja suojatiealueilla tulisi varmistaa riittävä näkyvyys ja kadun ylittämiseen tulisi olla riittävästi aikaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä katujen ja väliaikaisreittien sekä niiden ylitysten esteettömyyteen”, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Riitta Saksanen.
Liikenneympäristö koetaan pääosin itselle turvalliseksi – mutta ei kaikille
Taajama-alueella turvallisuutta lisääviä tekijöitä jalankulkijoiden näkökulmasta on useita. Liikenneturvan kyselyssä tärkeimmiksi nostettiin kevyen liikenteen väylien kunnossapito, esteettömät ja hyväkuntoiset pyöräily- ja jalankulun väylät sekä valaistus. Neljänneksi tärkeimmäksi nousi autojen riittävän alhainen ajonopeus.
Turvallisuustekijät taajama-alueella jalankulkijana
Mitkä kolme seuraavista näet tärkeimpinä turvallisuutta lisäävinä tekijöinä taajama-alueella jalankulkijana liikkuessa?
- Kevyen liikenteen väylien kunnossapito 42 %
- Esteettömät ja hyväkuntoiset pyöräilyn- ja jalankulun väylät 42 %
- Kevyen liikenteen väylän ja suojatien riittävä valaistus 38 %
- Autojen riittävän alhainen ajonopeus 37 %
- Näkyvyyden lisääminen heijastimien avulla 34 %
- Liikennevaloin ohjatut suojatiet 25 %
- Riittävän pitkä aika liikennevaloilla ohjatussa suojatien ylittämisessä 22 %
- Opasteiden selkeys 13 %
- Kulkumahdollisuuksien huomioiminen kevyen liikenteen väylien korjaus- ja huoltotöiden aikana 11 %
- Madallettu kulku jalkakäytävältä suojatielle 10 %
- Poliisivalvonta 7 %
Kaikki vastaajat, N=1073
Valtaosa kyselyyn vastanneista kokee jalankulkijana oman elinpiirinsä liikenneympäristön itselleen pääosin turvalliseksi (91 %) ja sujuvaksi. Sen sijaan harvempi vastaaja koki, että liikenneympäristö on tasa-arvoinen eli kaikki kulkijat tasapuolisesti huomioiva tai esteetön.
Invalidiliitto korostaa, että fyysisesti vammaisille ihmisille on varmistettava esteetön ja yhdenvertainen liikkuminen.
”Erityisesti talvella asianmukaisen talvikunnossapidon ja valaistuksen merkitys esteettömän liikkumisen näkökulmasta on suuri. Esimerkiksi suojatien ylittämisestä turvallisempaa tekisi loiva ja madallettu kulku jalkakäytävän ja ajoradan välillä. Jos talvella suojatie on luminen tai sohjoinen, voi pyörätuolilla liikkuva ihminen jäädä kiinni, eikä pysty jatkamaan matkaa ilman apua”, Riitta Saksanen muistuttaa.
Taustaa
Onnettomuustietoinstituutti OTIn jalankulkuraportin (2023) mukaan jalankulkijoiden kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista yli puolet tapahtuu tie- tai katuosuudella, jossa nopeusrajoitus on korkeintaan 40 km/h. Lähes puolet onnettomuuksista tapahtuu jalankulkijan ylittäessä suojatietä. Jalankulkijan näkökulmasta onnettomuuden riski kasvaa, jos kyky liikkua tai havainnointikyky on heikentynyt esimerkiksi ikääntyessä tai, jos liikkujalla on fyysinen vamma.
Lisätietoja
tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen, Liikenneturva, 020 7282 305
sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija, Riitta Saksanen, Invalidiliitto ry, 044 765 0498
*Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Kantar Public maaliskuussa 2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 1073 henkilöä, joista autoilevia oli 75 prosenttia.
