Satoja sairaalaan sähköpotkulautaonnettomuuksissa – lyhytelokuva haastaa nuoret ajamaan fiksummin
Vuosittain satoja henkilöitä päätyy sairaalahoitoon holtittoman sähköpotkulautailun seurauksena pelkästään Uudenmaan alueella. Liikenneturva, HUS, Hätäkeskuslaitos ja Helsingin pelastuslaitos tekivät yhdessä opetuksellisen lyhytelokuvan, jonka avulla nuoria kannustetaan liikkumaan liikenteessä fiksusti ja turvallisesti. Lyhytelokuva on suunniteltu opettajia varten, jotta he voivat käsitellä sähköpotkulautailun turvallisuuteen liittyviä asioita luokassa.
Pelkästään HUS-alueella sairaalan päivystykseen päätyy vuosittain 400–500 henkilöä, jotka ovat kolaroineet sähköpotkulaudalla.*
”Jokainen näistä onnettomuudesta kuormittaa sairaanhoitojärjestelmäämme, mutta ennen kaikkea aiheuttaa inhimillistä kärsimystä onnettomuuteen joutuneelle ja hänen läheisilleen. Sähköpotkulautaonnettomuuteen joutuneen nuoren elämä saattaa muuttua radikaalisti, jos esimerkiksi pään alueen vammasta jää pitkäaikaisia oireita. Ulkonäön muutokset, kävelykyvyn menetys, aivovamman jälkitila, pitkä sairaalahoito ja työkyvyttömyys ovat suuria muutoksia aiemmin terveelle nuorelle”, sanoo suu- ja leukakirurgian professori Johanna Snäll.
Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi muistuttaa, että jokainen voi itse vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen liikenteessä.
”Sähköpotkulautailija voi onneksi tehdä turvallisia valintoja ennen laudalle hyppäämistä. Aja vain selvin päin, käytä kypärää, valitse nopeus tilanteen mukaan ja ota kaverille oma lauta alle.”
Valtaosa onnettomuuteen joutuneista ajoi humalassa
Liikenneturvan kyselyn* mukaan 91 % suomalaisista pitää sähköpotkulaudalla ajamista päihtyneenä turvallisuusriskinä. Silti HUSin tilastojen** mukaan aivovamman saaneista sähköpotkulautailijoista 82 % ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä vain joka kymmenes käytti kypärää.
”Vaikka rattijuopumus tuomitaan laajasti, voi sähköpotkulaudan ottaminen päihtyneenä tuntua hetken mielijohteesta hyvältä ajatukselta varsinkin, jos matkoja ei ole etukäteen mietitty. Turvallisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi taksi, julkinen liikenne tai selvän kaverin autokyyti”, Niemi sanoo.
Humalassa onnettomuuteen joutuminen vaikeuttaa myös ensihoidon työtä.
”Voimakkaasti päihtyneen vammapotilaan hoito ei ole niin jouhevaa ja suoraviivaista kuin selvin päin olevan. Se tekee sähköpotkulautaonnettomuuden ajaneista haastavan potilasryhmän. Lisäksi vammoja voi olla useita erilaisia, kuten haavoja tai murtumia”, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidosta Katri Marjava.
”Kolari voi vaurioittaa myös sähköpotkulaudan akkua, mikä saattaa johtaa akun syttymiseen ja edelleen tulipaloon. Tämän vuoksi myös onnettomuuden jälkeen on tärkeää seurata laitteen kuntoa. Pelastuslaitos on kehittänyt valmiuksiaan akkupalojen torjuntaan päivittämällä toimintamalleja”, muistuttaa pelastusjohtaja Marko Rostedt.
Kuka tahansa voi hälyttää apua onnettomuuspaikalle
Kun kyseessä on sähköpotkulautaonnettomuus tai muu kiireellinen hätätilanne, on tärkeää hälyttää apua soittamalla hätänumeroon 112. Hätäilmoituksen tekijän ei tarvitse valmistautua hätäpuheluun etukäteen tai tietää mitä viranomaista paikalla tarvitaan.
”Hätäpuhelun soittaminen on rohkea teko, ja sen voi tehdä kuka tahansa. Hätäkeskuspäivystäjä on turvallisuusviranomainen, jonka tehtävänä on ohjata puhelun kulkua. Hätäpuhelussa tärkeintä on vastata päivystäjän kysymyksiin ja toimia hänen ohjeidensa mukaan. Avun pyytäminen ei koskaan pahenna tilannetta, mutta soittamatta jättäminen saattaa tehdä niin”, toteaa sidosryhmäasiantuntija Patrick Tiainen hätäkeskuslaitoksesta.
Ensi-ilta opiskelijoille on Liikenneturvallisuusviikolla
Lyhytelokuvan ensi-ilta opiskelijoille ja oppilaille on Liikenneturvallisuusviikolla.
Yläkouluille suunnattu virtuaalioppitunti: 8.9.2026 kello 09:05-09:45
Toiselle asteelle suunnattu virtuaalioppitunti: 8.9.2026 kello 10:05-10:45
Ilmoittaudu oppitunneille. (Avautuu uuteen ikkunaan)
*Liikenneturva selvitti suomalaisten asenteita sähköpotkulautailuun liittyen marraskuussa 2025. Verianin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1005 suomalaista.
**HUS, tiedote 30.6.2026: Suurin osa sähköpotkulautailun aiheuttamista aivovammoista sattui humalassa – rajoitukset vähensivät tapaturmia merkittävästi
Lisätietoja
Suu- ja leukakirurgian professori Johanna Snäll, Helsingin yliopisto ja HUS, 050 4270336
Helsingin pelastusjohtaja Marko Rostedt, Helsingin pelastuslaitos, +358406153012
Sidosryhmäasiantuntija Patrick Tiainen, Hätäkeskuslaitos, 0295 481 259
Suunnittelija Tomi Niemi, Liikenneturva, 020 7282 334
