Moni lähtenyt ajoon kohmelossa
Kaksi viidestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta kuljettajasta kertoo lähteneensä joskus heti aamusta ajamaan, vaikka edellisenä iltana on juotu useampi annos alkoholia. Osaa tämä myös kadutti. Liikenneturva muistuttaa, että nautittu alkoholi vaikuttaa ajokykyyn, vaikkei rattijuopumusraja ylity. Kesärientojen nestetarjoiluissa tulee ottaa huomioon myös seuraavan päivän menot: vain selvänä rattiin.
Liikenneturvan kyselyssä* kaksi viidestä kuljettajasta kertoi lähteneensä joskus ajamaan aikaisin aamulla, vaikka edellisenä iltana oli juotu useampi annos alkoholia. Lähes puolet heistä myönsi, että ajamaan ei olisi pitänyt lähteä.
”Se, että vuorokausi vaihtuu toiseksi, ei taio promilleja haihduksiin. Vähäuninen tai huonosti nukuttu yö vain tehostaa kostean illan haittoja. Jos aamulla happi tuntuu heikolta tai oma ajokunto vähänkään mietityttää, ei ajamaan tule lähteä”, painottaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.
Elovaara kannustaa juhlijoita myös ennakoimaan seuraavan päivän ajoja jo iltaan valmistautuessa.
”Pienessäkin kankkusessa harkintakyky ei välttämättä ole parhain mahdollinen. Jos tietää, että seuraavana päivänä on toimittava kuljettajana, kannattaa mehulinjasta tehdä päätös jo ennakkoon. Illan aikana ei tarvitse kipuilla, kun limpparilinja on selkärangassa”, Elovaara vinkkaa.
Alkolukon laajempaan käyttöön suhtaudutaan myönteisesti
Liikenneturvan kyselyssä suomalaisille esitettiin totta vai tarua -väite: alkoholi vaikuttaa ajokykyyn vasta silloin, kun rattijuopumusraja ylittyy. Joka kymmenes vastaaja piti tätä totena.
”Rattijuopumuksen raja ylittyy, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea. Mutta jo pienikin määrä alkoholia veressä huonontaa ajokykyä ja nostaa onnettomuusriskiä. Päihteiden kannalta on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja”, Elovaara korostaa.
Kyselyssä selvitettiin suomalaisten mielipidettä myös siitä, pitäisikö alkolukon olla vakiovarusteena kaikissa autoissa. Yli puolet suomalaisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. Elovaara pitää erinomaisena asiana sitä, että rattijuopumusta ennalta ehkäiseviin keinoihin suhtaudutaan myönteisesti.
“Suomalaiset suhtautuvat tiukasti alkoholin ja liikenteen yhteensopimattomuuteen. Alkolukot ovat koulukuljetuksissa olleet pitkään pakollisia, mutta niiden käyttöä voisi edistää enemmänkin. Jos alkolukko on asennettuna autoon, ehkäisee se myös sitä, ettei ratin taakse mennä vahingossa tai tietämättään humalassa. Alkolukko on ikään kuin huolta pitävä apukuljettaja ja perusvaruste, joka kertoo, että kuljettaja varmistaa omalta osaltaan selvän liikenteen”, Elovaara toteaa.
Alkolukkoa käytetään vaihtoehtona myös seuraamuskäytössä. Traficomin selvitys on osoittanut, että parhaimmillaan kuljettajat ovat pitäneet alkolukkoa apurina ja turvallisena matkakaverina, joka varmistaa, ettei uutta vahinkoa tapahdu. Myös seuraamuskäytössä tulisikin alkolukon käyttöä lisätä tuntuvasti.
