Lausunto liikenneturvallisuusstrategiasta
Liikenneturvan lausunto luonnoksesta liikenneturvallisuusstrategiaksi 2027-2031. Uudessa strategiassa keskitytään tieliikenteeseen, mikä on perusteltua riittämättömän turvallisuuskehityksen vuoksi.
Huomiot taustasta, tarkoituksesta ja visiosta
Liikenneturva kiittää mahdollisuudesta olla mukana valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian valmistelussa. Uudessa strategiassa keskitytään tieliikenteeseen, mikä on perusteltua riittämättömän turvallisuuskehityksen vuoksi. On hyvä, että uusi periaatepäätös ja strategia jatkavat nykyisen strategian linjauksilla. Osa nykyisen strategian toimenpiteistä on vielä osin toteutumatta ja osa toimenpiteistä on myös jatkuvaa toimintaa, jonka jatkaminen on perusteltua. Pitkäjänteisyys on
yksi vaikuttavan liikenneturvallisuustyön kulmakivistä. Strategiassa toistettu selkeä sitoutuminen nollavisioon tukee vahvasti tavoitteellista työtä.
Huomioita ensimmäiseen lukuun
Ensimmäisen luvun alussa kerrotaan tavoitteet liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämiseen. Uusi strategia ulottuu vuoteen 2031, joten tavoiteluvut voisi päivittää tähän vuoteen, nykyisessä strategiassa mainitun 2030 sijaan.
Luvussa kuvataan hyvin liikenneturvallisuuden kokonaisuutta ja nostetaan esille sen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Luvun lopussa on lueteltu nollavision saavuttamisen edellytykset.
Listauksesta puuttuu ihmisen rooli niin tienkäyttäjänä kuin liikennejärjestelmän, infrastruktuurin ja ajoneuvojen suunnittelijana. Tämä lisäys olisi paikallaan tehdä.
Huomioita lukuun kaksi
Toisessa luvussa tuodaan esiin liikenneturvallisuustyön resurssien vähyys toimien toteuttamista rajoittavana tekijänä. Toivomme, että liikenneturvallisuuteen ollaan valmiita tulevaisuudessa myös panostamaan taloudellisesti ja tämä tuotaisiin luvussa esille. Tieverkon turvallisuuden parantaminen on mahdollista myös pienemmillä toimenpiteillä. Esimerkiksi Norjassa merkittäviä tuloksia saatiin aikaan muun muassa parantamalla jalankulun ja pyöräilyn infrastruktuuria, kiertoliittymillä ja asentamalla suojakaiteita.
Liikenneturva korostaa, että rahan lisäksi tuloksekas liikenneturvallisuustyö edellyttää sekä arvostusta että tahtotilaa käyttää työaikaresursseja. Kun puhutaan Safe system -lähestymistavan kaikkien osa-alueiden jalkauttamisesta, on valtakunnallisen tason lisäksi huomioitava alueellinen ja paikallinen taso. Työ tarvitsee taloudellisia resursseja, tahtotilaa integroida liikenneturvallisuus laajasti eri alojen olemassa olevaan työhön sekä eri tahojen yhteistyötä.
Yleiset huomiot strategisista linjauksista ja painopisteistä
Liikenneturva pitää perusteltuna sitä, että strategiset linjaukset pysyvät samoina strategiasta toiseen siirryttäessä. Kun Traficomin johdolla tehdään tarkempaa toimenpiteiden suunnittelua, nykyisen strategian toimenpiteistä osa on syytä siirtää uuteen strategiaan suoraan, jotta niiden toteutuminen ja jatkuminen varmistuu.
Jotta Safe system -lähestymistapa läpileikkaa kaikkia uuden strategian painopisteitä ja toimenpiteitä, se on syytä nostaa selkeästi esille strategian linjauksissa. Nollavisio on pitkään ohjannut liikenneturvallisuustyötä Suomessa ja Safe system -lähestymistapa antaa työlle konkreettisempia työkaluja ja laaja-alaisuutta. Lähestymistapa suunnata liikenneturvallisuustyötä ja painottaa eri osa-alueita on kuitenkin uusi. Jotta näiden merkitys juurtuisi yhä useamman liikenneturvallisuustyötä tekevän organisaation työhön, on lähestymistapaa syytä korostaa strategiassa.
Uudessa strategiassa painopisteet on rajattu kolmeen. Painopisteiden sisältöä tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, että ne kattaisivat laajasti liikenneturvallisuustyön kokonaisuuden. Safe system -lähestymistavan eri osa-alueiden tulee myös olla mukana sisällöissä. Liikenneturva huomauttaa, että osa-alueissa on mukana paljon perinteisen liikenneturvallisuustyön ulkopuolisia tahoja, erityisesti turvallinen tienkäyttäjä osa-alueessa ja näiden toimijoiden roolia ja tehtäviä on syytä jo periaatepäätöksessä nostaa esiin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Opetushallitus.
Huomiot painopisteestä ”liikenneturvallisuuden kansallista ohjausta ja tietopohjaa vahvistetaan” sekä sitä toteuttavista toimenpiteistä
Muokkausehdotus toimenpiteeseen ”Tieliikenneonnettomuuksien tilastointia ja tietopohjan kehittämistä edistetään pitkäjänteisesti viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyönä. (Tilastokeskus, OTI, Traficom, Väylävirasto, poliisi)”
Liikenneturva ehdottaa, että vastuutahoihin nimetään myös Liikenneturva. Liikenneturva omalta osaltaan tuottaa lisätietoa ja vahvistaa tietopohjaa muun muassa säännöllisesti toistuvilla kansallisilla ja kansainvälisillä väestökyselyillä sekä vuosittaisilla liikennekäyttäytymisen seurannoilla. Liikenneturva on myös aktiivinen tilasto- ja tutkimustiedon viestijä.
Huomioita ja perusteluita:
Liikenneturva korostaa toimenpiteen tärkeyttä. On hyvä, että toimenpiteessä on huomioitu tilastoja laajempi tietopohja. Jatkossa kokonaisuuden hallintaan ja jatkuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tiedontuottamiseen liittyvien resurssien pienentyessä tai rakenteiden muuttuessa tiedon hajautumisen riski kasvaa. Strategian kirjaus edellyttää, että liikenneturvallisuudesta säilyy
valtakunnallisesti kattava, yhtenäinen ja ajallisesti vertailukelpoinen tietopohja, jota ylläpidetään yhteistyössä. Eri rekisteri- ja tietolähteiden yhdistämistä tulisi edelleen kehittää erityisesti vakavien loukkaantumisten ja poliisin tietoon tulemattomien liikenneonnettomuuksien ja niiden taustatekijöiden tunnistamiseksi.
Muokkausehdotus toimenpiteeseen: ”Selvitetään pyöräilijöiden vakavien loukkaantumisten olosuhteita ja taustatekijöitä. (Onnettomuustietoinstituutti)” Liikenneturva ehdottaa, että toimenpidettä vahvistetaan lisäämällä loppuun: Edistetään
pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta jo olemassa olevan tiedon pohjalta.
Huomioita ja perustelut:
Liikenneturva ehdottaa kohdan laajentamista niin, että pelkän selvittämisen lisäksi turvallisuustoimia
myös suunnitellaan ja toteutetaan.
Pyöräilyn osuus erityisesti niissä vakavissa loukkaantumisissa, jotka eivät tule poliisin tietoon, on merkittävä. Pyöräilyn turvallisuus ei ole myöskään suhteellisestikaan tarkasteltuna parantunut. Tulevalla strategiakaudella on siis välttämätöntä kohdentaa pyöräilyn turvallisuuteen myös toimia, ei pelkästään selvitystä. Itse selvitys pyöräilijöiden vakavien onnettomuuksien taustatekijöistä on kannatettava. Liikenneturva huomauttaa, että Suomessa on kerätty olemassa olevaa tietoa sekä pyöräilijöiden onnettomuuksien taustailmiöistä että näyttöön perustuvista toimista pyöräilyn turvallisuuden parantamiseksi. Näitä on kuvattu muun muassa VTT:n taustaselvityksessä Mesimäki, J., & Lehtonen, E. (2026). Liikenneturvallisuuden keskeiset haasteet ja toimenpiteet. Tässä nousee esiin erityisesti pyöräilykypärän merkitys vakavien vammojen ehkäisyssä.
Huomiot painopisteestä ”liikenneympäristöä kehitetään yhä turvallisemmaksi” sekä sitä toteuttavista toimenpiteistä
Muokkausehdotus kohtaan otsikko ”Liikenneympäristöä kehitetään yhä turvallisemmaksi”
Liikenneturva ehdottaa, että liikenneympäristö sanan tilalla käytetään liikennejärjestelmää: ”Liikennejärjestelmää kehitetään yhä turvallisemmaksi”
Huomioita ja perustelut
Termi liikennejärjestelmä kattaa myös painopisteessä kuvatut turvalliset ajoneuvot, tienkäyttäjät ja nopeudet. Liikenneympäristö rajautuu terminä vain fyysiseen ympäristöön.
Muokkausehdotus toimenpiteeseen ”Kannustetaan kuntia parantamaan taajamien liikenneturvallisuutta hyödyntämällä nykyistä vaikuttavammin olemassa olevia mahdollisuuksia määritellä taajamanopeuksia”.
Liikenneturva ehdottaa, että kohtaan lisätään vastuutahot, kuten kunnat, elinvoimakeskukset ja Liikenneturva, sekä toimenpiteestä vastaava viranomainen.
Huomioita ja perustelut:
Kunnat tekevät elinvoimakeskusten johdolla kymmenvuotiset liikenneturvallisuussuunnitelmat, joissa määritellään niin infra- kuin kasvatus- ja viestintätavoitteet. Elinvoimakeskukset ja Liikenneturva tukevat kuntia myös vuosittaisessa liikenneturvallisuustyössä
liikenneturvallisuustyöryhmien toiminnassa. Tämän rakenteen jatkuvuus ja rahoittaminen on tärkeä varmistaa. Nopeudet eivät alene pelkästään laskemalla nopeusrajoitusta. Myös viestinnällinen tuki on olennaista. Liikenneturva tukee erityisesti viestinnällä nopeuksien noudattamista.
Huomioita toimenpiteeseen: Pilotoidaan 90 km/h nopeusrajoitusta maanteillä useilla tiejaksoilla. Pilotissa nopeusrajoitus voi nousta tai laskea nykyisestä. (Väylävirasto, elinvoimakeskukset, kunnat)
Liikenneturva kannattaa toimenpidettä ja pitää tärkeänä, että pilotoinnin ensisijainen tavoite on liikenneturvallisuuden parantaminen.
Nopeusrajoitusten tarkastelu tiekohtaisesti turvallisuuden kannalta on yksi askel kohti turvallisempaa tieliikennettä. Kun puhutaan maantieturvallisuudesta, keskeinen toimenpide on tarkastella satasen rajoituksia kriittisemmin. Tien nopeusrajoitus määrittää tien suurimman sallitun nopeuden, mikä perustuu tien liikenne- ja ympäristöolosuhteisiin. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun
muassa tien leveys, keskikaiteet, päällyste ja sen kunto, näkemät, liittymien määrä sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä koskevat liikennejärjestelyt. Satasen nopeusrajoitukset edellyttävät teitä, jotka ovat turvallisia ajaa satasen nopeutta. Nyt näin ei ole. Yksistään tieverkon korjausvelka, yli 2,6 miljardia euroa, kertoo, että teiden turvallinen ajettavuus on rapautunut ja sen odotetaan
entisestään heikkenevän. Kun tiellä ei voi turvallisesti ajaa tiettyjä nopeuksia, on nopeutta laskettava. Liikenneympäristön on ohjattava tienkäyttäjää kohti turvallisia valintoja, tässä tapauksissa turvallista nopeutta.
On totta, että pelkkä nopeusrajoituksen laskeminen ei ole hopealuoti. Onnettomuuksien syyt ovat moninaisia ja tyypillisesti puhutaan riskikasaumasta, eli onnettomuuteen taustalla vaikuttavista useista riskitekijöistä. Nopeuden merkitys liikenneturvallisuuteen on kuitenkin kiistaton. Useissa kymmenissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että keskinopeuden muutos vaikuttaa suoraan onnettomuuksien määrään.
Tutkimusten mukaan tehokkaimmin nopeuksiin vaikutetaan käyttämällä yhtä aikaa Safe System -lähestymistavan
mukaisesti montaa eri tekijää: rakentamalla tieratkaisuja, jotka rauhoittavat liikennettä; valitsemalla tieolosuhteisiin sopivat nopeusrajoitukset; valvomalla nopeusrajoituksien noudattamista; asentamalla maksiminopeus- tai nopeusrajoitusten mukaan mukautuvia rajoittimia ajoneuvoihin; ja lisäämällä tietoisuutta nopeuksien vaaroista.
Toimiakseen optimaalisesti nopeusrajoitusten muuttaminen tarvitsee tuekseen nopeuksien valvontaa. Varsinkin muutostilanteissa nopeuksien valvontaa on syytä lisätä niin piste- kuin keskinopeusmittauksin, jotta uusi kulttuurin muutos todella tapahtuu. Muuttuneesta tilanteesta on myös tiedotettava riittävästi.
Liikenneturva ehdottaakin, että toimenpidettä täydennetään valvonnalla ja tiedottamisella ja näitä toteuttavilla vastuutahoilla. Esimerkiksi: Pilottien toteutumiseen kohdennetaan valvontaresursseja ja tiedottamista (poliisi, Väylävirasto, Liikenneturva).
Huomiot painopisteestä ”liikenteeseen lähdetään vain ajokykyisenä” sekä sitä toteuttavista toimenpiteistä
Muokkausehdotus painopisteen otsikkoon”Liikenteeseen lähdetään vain ajokykyisenä”: Liikenneturva ehdottaa painopisteen otsikoksi ”Tienkäyttäjien ajokykyä ja turvallista liikennekäyttäytymistä vahvistetaan”
Huomioita ja perustelut:
Liikenneturva ehdottaa, että otsikko muutetaan samaan muotoon kuin kaksi muuta otsikkoa, joissa asioita ”kehitetään” ja ”vahvistetaan”. Koska otsiko alla käsitellään muutakin kuin ajokykyä, muun muassa liikennekasvatusta, otsikkoa kannattaa laajentaa.
Muokkausehdotus toimenpiteeseen ”Ajoterveyden edistämiseksi kehitetään hallinnonalat ylittäviä toimintamalleja, joilla ajoterveyden ongelmat tunnistetaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. (Hyvinvointialueet, STM, THL)”
Liikenneturva ehdottaa muotoiluksi ” Ajoterveyden edistämiseksi kehitetään hallinnonalat ylittäviä toimintamalleja, joilla ajoterveyden ongelmat tunnistetaan, niihin puututaan ja kuljettajia tuetaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. (Hyvinvointialueet, STM, THL)”
Huomioita ja perustelut:
Liikenneturva pitää tärkeänä, että toimenpiteessä ei ainoastaan tunnisteta ongelmia vaan myös kehitetään ratkaisuja ja toimintamalleja. Näin korostetaan sitä, että puututaan ajoterveyden ongelmiin ja tuetaan kuljettajia ajokyvyn ylläpitämisessä sekä sellaisia kuljettajia, joilla ajaminen loppuu kokonaan. Kuljettajien ajokyvyn säilyminen pidempään on myös kansantaloudellinen
kysymys. Työikäisillä sillä on vaikutusta ammatin jatkamiseen aloilla, joilla ajaminen on välttämätöntä. Ikääntyneellä väestöllä sillä on vaikutuksia yhteiskunnallisen tuen tarpeisiin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen etenkin syrjäseuduilla (fyysisen kunnon lisäksi toimintakyky on psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista).
Pidämme tärkeänä myös sitä, että toimenpiteeseen osallistetaan laajasti eri toimijoita, esim. kuntia ja yhdistyksiä. Etenkin ikääntyneen väestön hiipuvan ajokyvyn puheeksi ottamiseen, terveydenhuoltoon hakeutumiseen ja jopa ajamisen puuttumiseen näillä eri toimijoilla on mahdollista vaikuttaa.
Huomioita toimenpiteeseen ”Tarkastellaan uusien kuljettajien alemman promillerajan käyttöönottoa huomioiden eduskunnan lausuma EV 49/2026 vp sekä aihetta koskien tehtävät ratkaisut ajokorttilain kokonaisuudistusta koskevassa hankkeessa. (OM, LVM)”
Liikenneturva kannattaa toimenpidettä. Tutkittu tieto ja hyvät käytännöt muista maista tukevat alempia promillerajoja:
- Ajokorttidirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita asettamaan uusille kuljettajille koeajan ja määräämään tiukemmat säännöt ja/tai seuraamukset alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta. Kyseisellä toimenpiteellä toteutetaan direktiiviä.
- WHO on määritellyt kolme kriteeriä parhaiden käytäntöjen mukaiselle rattijuopumuslainsäädännölle: 1) rattijuopumusta koskeva lainsäädäntö on olemassa, 2) kaikkia moottoriajoneuvon kuljettajia koskeva promilleraja on korkeintaan 0,5 ja 3) tietyille ryhmille, kuten nuorille ja uusille kuljettajille, on asetettu korkeintaan 0,2 promillen raja. Suomi toteuttaa tällä
hetkellä kahta kolmesta kriteeristä. - Kansainvälinen tutkimusnäyttö tukee alempaa promillerajaa, näyttöä on sen myönteisistä vaikutuksista rattijuopumuksiin ja alkoholionnettomuuksiin.
- Nuorten riskit liikenteessä kasvavat jo pienillä alkoholipitoisuuksilla ja ovat vanhempia kuljettajia korkeammat. Nuorten ikäryhmässä päihtyneenä ajaminen on muita ikäryhmiä yleisempää.
- 0–0,2 promillen raja uusille kuljettajille on Euroopassa hyvin tavallinen. Suomen nykytilanne on poikkeus.
- Liikenneturvan kyselyt kertovat, että suomalaiset kannattavat alempia promillerajoja. Keväällä 2026 toteutetussa kyselyssä 65 prosenttia suomalaisista kertoo kannattavansa promillerajan laskua 0,5 0,2:een.
Tämä toimenpide on hyvä alku yleisen promillerajan laskuun.
Muokkausehdotus toimenpiteeseen ” Kehitetään ja edistetään tavoitteellista liikennekasvatusta ja liikenneturvallisuutta tukevaa valistusta eri ikä- ja liikkujaryhmille sekä vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä liikennekasvatuksen toteuttamisessa erityisesti alueellisessa liikenneturvallisuustyössä. (Kunnat, Liikenneturva, hyvinvointialueet, elinvoimakeskukset, poliisi)”
Liikenneturva ehdottaa tekstin tiivistämistä: ” Kehitetään ja edistetään tavoitteellista liikennekasvatusta ja liikenneturvallisuutta tukevaa valistusta eri ikä- ja liikkujaryhmille sekä vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä erityisesti alueellisessa liikenneturvallisuustyössä. (Kunnat, Liikenneturva, hyvinvointialueet, elinvoimakeskukset, poliisi)”
Liikenneturva ehdottaa, että vastuutahoihin lisätään Opetushallitus.
Huomioita ja perustelut:
Liikenneturva pitää hyvänä, että liikennekasvatus ja valistus on huomioitu omana toimenpiteenään. Nollavisio ja Safe system -lähestymistapa korostavat järjestelmän vastuuta. Tienkäyttäjä on yksi osa järjestelmää. Järjestelmän vastuulla on siis myös tienkäyttäjien valistus ja kasvatus Turvallinen ja vastuullinen liikennekäyttäytyminen rakentuu sääntöjen tuntemisen lisäksi liikennetilanteiden hallinnasta, elämänhallintataidoista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tämän ajatuksen taustalla
on niin sanottu GDE-matriisi (Goals for Driver Education). Eli ei riitä, että oppii säännöt ja käsittelemään ajoneuvoa, vaan tavoitteena on oltava turvallinen ja vastuullinen tienkäyttäjä, jolloin on pyrittävä vaikuttamaan erityisesti liikennekäyttäytymisen hierarkian ylempiin portaisiin.
Turvallinen tienkäyttäjä on yksi pilari Safe system -lähestymistavassa, mutta ihmisen rooli on mukana kaikissa muissakin sen osa-alueissa.
Liikenneturva pitää erinomaisena sitä, että alueellisen liikenneturvallisuustyö tuodaan esiin sekä strategiassa yleisesti että tässä toimenpiteessä erityisesti. Liikenneturva huomauttaa, että ottaen huomioon alueellisen työn laajuuden ja merkittävyyden, paras ratkaisu olisi kirjata se omana toimenpiteenään.
Liikenneturva tuo esille, että liikennekasvatus ei vielä ole velvoittavana kaikkien koulutusasteiden opetussuunnitelmissa. Suomi on Wienin tieliikennesopimuksen osapuolena sitoutunut toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että liikenneturvallisuuskasvatusta annetaan järjestelmällisesti ja jatkuvasti kouluissa ja oppilaitoksissa kaikilla koulutusasteilla. Tällä hetkellä liikennekasvatus on velvoittavana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä perusopetuksen opetussuunnitelmissa.
Nykyisen strategian toimenpide 25 kuuluu: Liikennekasvatus huomioidaan tulevien toisen asteen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelussa. Asiaa on strategiakaudella tarkasteltu ammatillisten opintojen yleisten tutkinnon osien uudistuksen yhteydessä. Koska lukion opetussuunnitelmauudistusta ei vielä ole tehty, toimenpiteen ulottaminen myös uuteen
strategiakauteen on perusteltua.
Liikenneturva tuo esille, että vastuutahona edellä mainitussa toimenpiteessä nykyisessä strategiassa on Opetushallitus. Opetushallitus on tärkeä yhteistyökumppani liikennekasvatuksen osa-alueella, sillä niin varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen kuin toisen asteen opetussuunnitelmat ovat Opetushallituksen vastuulla.
Muita huomioita
Huomioita 4. lukuun Strategian seuranta Liikenneturvallisuustyö on laaja-alaista. Strategian tarkempaa toimenpiteiden suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa tulisi tehdä laajassa yhteistyössä, jossa osallistetaan periaatepäätöksessämainittujen vastuutahojen lisäksi ainakin Opetushallitus ja järjestöjä, kuten esim. EHYT ry, Mieli ry, A-klinikkasäätiö ja SPR.
Muokkausehdotus 4. lukuun Strategian seuranta Liikenneturva ehdottaa, että ensimmäiseen kappaleeseen seurantaindikaattoreita kuvaavan lauseen jälkeen tehdään seuraava lisäys: Kun tarkempi toimenpideohjelma laaditaan, määritellään keskeisten toimenpiteiden etenemistä ja vaikutuksia kuvaavat mittarit. Seurannan yhteydessä toimenpiteitä kootaan, tarkennetaan ja suunnataan edelleen.
Huomioita ja perusteluja
Liikenneturva huomauttaa, että mittareita määritettäessä on olennaista ottaa huomioon jo toteutunut toiminta. Näin mittarit ohjaavat tavoitteelliseen suuntaan.
VTV:n raportissa kiinnitettiin huomiota liikenneturvallisuusstrategian toimenpiteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seurantaan. Kun uuden strategian toimenpiteitä laaditaan, on tärkeää miettiä mitä toimenpiteellä halutaan saavuttaa ja miten sen vaikutuksia mitataan.
Huomioita liitteeseen
Muokkausehdotus Turvallinen tienkäyttäjä kappaleeseen
Turvalliset tienkäyttäjät kattavat turvallisen ja vastuullisen toiminnan liikenteessä. Turvalliseen ja vastuulliseen toimintaan kuuluu liikennesääntöjen noudattaminen, ajoneuvon hallinta, liikenteessä liikkumiseen liittyvät tavoitteet, elämänhallintataidot sekä sosiaalinen ympäristö. Näitä tulisi järjestelmällisesti ja systemaattisesti tukea liikennekasvatuksella ja valistuksella. Turvalliset
tienkäyttäjät on yksi osa-alue, ja vastuu kuolemien sekä vakavien loukkaantumisten ehkäisemisestä on jaettu kaikkien osa-alueiden kesken.
Huomioita ja perusteluja
Toimenpiteessä ” Kehitetään ja edistetään tavoitteellista liikennekasvatusta ja liikenneturvallisuutta tukevaa valistusta eri ikä- ja liikkujaryhmille sekä vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä liikennekasvatuksen toteuttamisessa erityisesti alueellisessa liikenneturvallisuustyössä. (Kunnat, Liikenneturva, hyvinvointialueet, elinvoimakeskukset, poliisi)” on perusteltu mistä koostuu
turvallinen tienkäyttäjä.