Eteläpohjalaiset kokevat liikenteen turvattomaksi
Turvallinen liikenne vaatii liikenneympäristöön panostamisen lisäksi myös ihmisiin vaikuttamista ja jokaisen tienkäyttäjän vastuuta omasta toiminnastaan liikenteessä. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy laajasti eri toimilla onkin tärkeää. Liikenneonnettomuuteen keskeytynyt matka ei palvele yksittäistä ihmistä, ei yrityksiä, ei maakunnan kilpailukykyä eikä yhteiskunnan hyvinvointia. Liikenneturva ja LähiTapiola ovat huolissaan Etelä-Pohjanmaan liikenneturvallisuustilanteesta.
LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus -kyselytutkimuksessa* kysyttiin eteläpohjalaisilta heidän kokemuksistaan liikenteessä. Huolestuttavan moni on kokenut tarpeetonta perässä roikkumista (esim. painostus ajaa lujempaa, provosointi), Stop-merkin, liikennevalojen tai suojatiemerkin noudattamatta jättämistä sekä kiihdyttämistä, kun toinen ohittaa.
”Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella on eniten henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia muuhun maahan verrattuna. Tämä huono liikenneturvallisuustilanne edellyttää monia konkreettisia toimenpiteitä. Henkilöauto-onnettomuudet, rattijuopumus- onnettomuudet ja nuorten liikenneonnettomuudet korostuvat maakunnan tilastoissa”, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Heli Lintamo kertoo.
Nuoret tarvitsevat suojelua liikenteessäkin
Liikenneturvan vuonna 2022 teettämässä kyselyssä** kolme neljästä on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tehdä enemmän suojellakseen nuoria liikenteessä.
”Erityisesti nuorten kohdalla vakavien onnettomuuksien seuraukset ovat merkittäviä niin inhimillisesti kuin yhteiskunnallisesti esim. menetettyjen työvuosien muodossa”, LähiTapiolan markkinointi- ja viestintäjohtaja Sirpa Hakala-Ostensen pohtii.
Nuorten tieliikenneonnettomuuksien ehkäisyssä korostuu ennaltaehkäisevä työ ja käyttäytymiseen sekä asenteisiin vaikuttaminen. Tästä on hyvänä esimerkkinä Punainen Liitu -esitykset toisen asteen oppilaitoksissa.
”Myös vanhemmat vaikuttavat monin tavoin nuorten liikennekäyttäytymiseen sekä kulkutapavalintoihin. Lisäksi näkyvä ja uskottava liikennevalvonta on yksi liikenneturvallisuustyön edellytyksistä”, Lintamo jatkaa.
Turvallisia vaihtoehtoja autoilulle tarvitaan
Väestön ikääntyminen tuo myös haasteita alueen liikenneturvallisuustyölle. Oman auton käyttö ei välttämättä onnistu ajokunnon ja ajoterveyden heikentyessä.
Liikenneturvallisuusnäkökulmasta on hyvä nostaa esille autottomien turvallinen liikkuminen ja erilaisten liikkumispalvelujen kehittäminen. Kestävä ja turvallinen elinympäristö tukee hyvinvointia, kestävää kehitystä sekä sosiaalista ja alueellista tasavertaisuutta.
”Kävellyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen ja edistäminen vaatii panostamista myös näiden liikkumismuotojen turvallisuuden edistämiseen. On tärkeää löytää keinoja siihen, että lyhyet matka kuljettaisiin kävellen tai pyöräillen. Esimerkiksi ajonopeuksien alentaminen, esteettömyys ja kevyen liikenteen väylien hyvä kunnossapito voisivat lisätä omin voimin liikkumisen houkuttelevuutta”, Lintamo luettelee.
Turvalliset koulureitit ja turvallinen koulujen lähiympäristö mahdollistavat yhä useamman lapsen koulumatkan kävellen tai pyöräillen. Kun turha saattoliikenne vähenee koulujen läheisyydessä, liikenneturvallisuus paranee. Samalla tuetaan kestävää liikkumista sekä lasten hyvinvointia ja terveyttä.
Suomalaiset toivovat liikenteeseen asennemuutosta
Suurin osa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että asenteiden on muututtava liikenteessä turvallisuusmyönteisemmäksi.
”Liikennekäyttäytymiseen ja liikenteen turvallisuuskulttuuriin vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, missä jatkuvuudella ja yhteisten tavoitteiden suuntaan etenemisellä on merkitystä. Jokainen tiellä liikkuja maakunnassa voi vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, että liikenneturvallisuus kehittyy täällä parempaan suuntaan ja liikenne on tulevaisuudessa turvallisempaa meille kaikille.”, Lintamo toteaa.
Suomi on sitoutunut yleiseurooppalaiseen liikenteen nollavisioon, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on, ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Liikennetapaturmien määrän tulisi puolittua maassamme vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 toteutuneesta tasosta.
Oletko ajanut itse tai oletko ollut mukana autossa, kun on tapahtunut jotain seuraavista?*
Luvut ovat prosenttilukuja.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–30.1.2023 yhteensä 5 567 suomalaista. LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan toiminta-alueella vastaajia oli 205. Kyselyn toteutti Kantar Public.
**Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Kantar Public marraskuussa 2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 1113 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.
Kysy lisää
Heli Lintamo, yhteyspäällikkö, Liikenneturva, 020 7282 376
Sirpa Hakala-Ostensen, markkinointi- ja viestintäjohtaja, LähiTapiola, 050 304 2040
