Onko liikenne turvallista ihan jokaiselle?
Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3.12. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomio siihen, onko yhteiskuntamme oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja saavutettava myös vammaiselle henkilölle. Miten on liikenteen laita?
Vammaisuutta voidaan määritellä monesta lähtökohdasta. Se voi olla esimerkiksi näkökykyyn, kuulemiseen tai liikkumiseen liittyvää tai psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavaa. Kuka tahansa meistä voi olla myös hetkellisesti tilanteessa, jossa toimintakykymme on rajallinen.
Tärkeä ja harvemmin esiin tuleva näkökulma on se, että vammaisuuteen vaikuttaa ympäristö, jossa elämme. Meitä ympäröivän yhteiskunnan esteet ja asenteet voivat tuottaa ja ylläpitää vammaisuutta sekä estää vammaisten ihmisten aseman parantamista.
Olenko tervetullut liikenteeseen, vaikka kulkuni on epävarmaa?
Muutama viikko sitten kävelin vilkkaasti liikennöidyn, monikaistaisen kadun yli. Vieressäni katua ylitti herra, joka otti varovaisen askeleen yksi kerrallaan keppiinsä nojaten. Olin itse jo toisella puolella, kun keppiin tukeutuva kanssakulkija oli juuri ja juuri päässyt ensimmäisen kaistan yli. Jäin vielä hetkeksi kadun varteen seisomaan ajatuksenani kiirehtiä apuun, jos sellaista kaivataan. Apua ei tällä kertaa kaivattu, vaan askel ja kaista kerrallaan hän lopulta pääsi turvallisesti kadun yli.
Kuka tahansa meistä voi olla myös hetkellisesti tilanteessa, jossa toimintakykymme on rajallinen.
Mietin tuolloin mielessäni, kuinka hienoa on, että kyseinen herra oli uskaltautunut kävellen liikenteeseen. Samalla jäin miettimään sitä, kenelle kadut kuuluvat. Tuntuuko siltä, että olen tervetullut liikenteeseen silloinkin, jos kulkuni on hidasta tai epävarmaa, jos käytän valkoista keppiä tai jos rullaan matkaani pyörätuolilla.
Mistä syntyy kokemus turvallisesta liikenteestä?
Liikenneturvan gallupissa tänä keväänä kysyttiin, onko vastaaja huolissaan liikenteen turvallisuudesta. Samaa mieltä väitteen kanssa eli huolestuneita oli 63 % kaikista vastaajista. Yli 65-vuotiailla huoli liikenteen turvallisuudesta oli merkitsevästi muita suurempi; heistä 84 % oli huolissaan liikenteen turvallisuudesta. Ikääntyessä erilaiset toimintakyvyn rajoitteet lisääntyvät ja se voi olla osasyy siihen, ettei liikenne tunnu turvalliselta.
Turvallisuuden tunne on perustarve. Turvallisuuden kokemukset ovat varmasti yksilöllisiä, mutta uskon, että tietyt asiat luovat turvallisuutta ihan jokaiselle tiellä kulkijalle. Näistä asioista moniin voimme vaikuttaa joka päivä omilla teoillamme.
Tällaisia tekoja ovat toisten huomioon ottaminen, tilan antaminen ja kiireettömyys, liikennesääntöjen noudattaminen, nopeuden sovittaminen erilaisiin tilanteisiin ja tarkkaavaisuus. Turvallisuutta rakentavat hyvässä kunnossa olevat kulkureitit, riittävä valaistus, hyvä näkyvyys ja teiden ylitykset, joita voivat käyttää myös hitaammin tai apuvälineillä liikkuvat. Esteetön liikennejärjestelmien suunnittelu on turvallisuusteko.
Oma turvallisuuden tunne liikenteessä on hyvä mittari sille, onko ympäristö hyvin suunniteltu. Turvallisen ja esteettömän liikkumisen ympäristöjen suunnittelussa kannattaa kuunnella heitä, jotka kokevat turvattomuutta. Vammaisten ihmisten huomioiminen on perusoikeuksien toteuttamista, mutta samalla se on sijoitus kaikkien tielläliikkujien parempaan turvallisuuteen kaikissa ikä- ja elämänvaiheissa.