Turvaistuin: usein kysytyt kysymykset

Turvaistuinkysymykset

Mitä laki sanoo turvaistuimen käytöstä?
Miksi Suomessa raja on 135 cm kun muualla Euroopassa voi olla esim. 150 cm?
Voiko kolarissa ollutta istuinta käyttää?
Mikä on turvaistuimen käyttöikä?
Miksi selkä menosuuntaan kiinnitettävä turvaistuin on turvallisin taaperolle?
Voiko käytettyä turvaistuinta käyttää?
Mistä tiedän, onko Suomesta ostamani turvaistuin turvallinen?
Miten voin kierrättää turvaistuimen?
Vaikuttavatko lapsen talvivaatteet, toppapuvut ym. matkustusturvallisuuteen?
Mitä i-Size tarkoittaa?
Kannattaako turvaistuintestejä uskoa? Tehdäänkö Suomessa turvaistuintestejä?
2-vuotias lapseni painaa 17 kiloa eikä oikein mahdu käytössä olevaan turvaistuimeen. Minkälaisen istuimen hankin seuraavaksi?
Mikä on plus-testi ja mitä hyötyä siitä on?
Mille istuinpaikoille voin autossani kiinnittää turvaistuimen?

Mitä laki sanoo turvaistuimen käytöstä?

Tieliikennelain mukaan alle 135 cm pitkä lapsi tarvitsee hyväksytyn turvaistuimen henkilö-, paketti- ja kuorma-autolla matkustaessaan. Alle 3-vuotiasta lasta ei saa koskaan kuljettaa näissä ajoneuvoissa ilman turvalaitetta.

Lain mukaan selkä menosuuntaan kiinnitettävää turvaistuinta ei saa sijoittaa etuturvatyynyllä varustetulle istuinpaikalle, mikäli turvatyynyä ei ole tehty toimintakyvyttömäksi. Muuten laki ei ota kantaa lapsen sijoittamiseen autossa, mutta asennuksen tulee olla sekä turvaistuimen että auton käyttöohjeen mukainen.

Tieliikennelain kokonaisuudistus poisti suurimman osan lasten turvalaitteen käyttövelvollisuuteen aiemmin liittyneistä poikkeuksista. Alle 3-vuotiaan lapsen on käytettävä turvaistuinta taksissakin. Yli 3-vuotiasta mutta alle 135 cm pitkää lasta saa taksissa kuljettaa turvavyötä käyttäen muualla kuin etuistuimella, mutta vain jos lasten turvalaitetta ei ole saatavilla.

Linja-autossa lapsen on käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai turvalaitetta.

Miksi Suomessa lain vaatimus on 135 cm kun muualla Euroopassa voi olla esim. 150 cm?

Suomen tieliikennelaissa oleva turvalaitteita koskeva sääntely perustuu turvavöiden ja lasten turvalaitteiden pakollisesta käytöstä annettuun Euroopan neuvoston direktiiviin (91/671/ETY), joka mahdollistaa kansallisen poikkeamisen 135 cm saakka. Suomessa kansallinen poikkeus on toistaiseksi käytössä. Koska nämä kansalliset poikkeukset on sallittuja, turvalaitteiden käyttömääräykset eivät ole täysin samat koko yhteisön alueella.

Liikenneturva suosittelee, että lapsi käyttää autossa matkustaessaan turvaistuinta 150 cm pituuteen saakka.

Voiko kolarissa ollutta istuinta käyttää?

Kolarin tai muun vaurion jälkeen istuin on yleensä vaihdettava uuteen. Törmäyksessä istuimeen voi tulla päälle näkymättömiä vaurioita, joiden arviointi on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Lue istuimen käyttöohjeesta valmistajan ohjeet kolaritilanteen varalta. Myös erillinen telakka on yleensä vaihdettava uuteen. Jos vahinko on ollut törmäysvoimiltaan pieni, lasten turvalaitteen valmistaja ei välttämättä edellytä sen uusimista.

Joissakin tapauksissa vaurioituneen turvaistuinten korjaaminen on mahdollista, mutta tämä on aina selvitettävä valmistajalta ja noudatettava saatuja ohjeita. Liikenneturva ei anna lausuntoja yksittäisten turvaistuinten rakenteesta, korjaamisesta tai turvallisuudesta.

Turvaistuimet korvataan usein vakuutuksesta. Kannattaakin selvittää oman vakuutusyhtiön korvauskäytäntö turvaistuimien suhteen jo ennakkoon.

Mikä on turvaistuimen käyttöikä?

Turvaistuimen käyttöiän määrittelee turvaistuimen valmistaja. Käyttöiän pituudessa, laskentatavassa ja turvaistuimen merkinnöissä on paljon eroja eri mallien ja valmistajien välillä. Ehjän ja kolaroimattoman istuimen käyttöikä on tyypillisesti 7–10 vuotta, mutta markkinoilla on jopa 15 vuoden käyttöiällä olevia istuimia.

Myös telakalla on käyttöikä. Lasten turvalaitteiden käyttöiästä ja valmistusajankohdasta kannattaa kysyä istuimen valmistajalta.

Miksi selkä menosuuntaan kiinnitettävä turvaistuin on turvallisin taaperolle?

Lapsen pää on painava suhteessa kehoon sekä lapsen niskan lihakset ja nivelsiteet vasta kehittymässä. Selkä menosuuntaan asennettu turvaistuin tukee etutörmäyksessä tehokkaasti lapsen päätä ja niskaa, jolloin päähän, niskaan ja selkärankaan kohdistuu vähemmän rasitusta.

Koukussa olevat jalat eivät ole turvallisuusriski, eikä lapsi yleensä koe sitä hankalaksi, vaikka aikuinen niin ajattelisikin. Istuimen käyttöohjeessa ja hyväksyntämerkissä kerrotaan, minkä kokoisella lapsella turvaistuinta saa käyttää.

Turvaistuinta hankkiessa kannattaa suosia Plus-hyväksyttyjä istuimia 125 cm pituusrajalla, jolloin lapsi pystyy matkustamaan selkä menosuuntaan mahdollisimman pitkään.

Voiko käytettyä turvaistuinta käyttää?

Perheen useammalla lapsella voi hyvin käyttää samaa istuinta, jos istuimen käyttöikä tämän sallii. Käytetty turvaistuin, jonka taustaa ei tiedetä, ei välttämättä ole turvallinen vaihtoehto.

Turvaistuimen kunnosta ja vauriottomuudesta on vaikea varmistua tuntematta tarkasti sen historiaa. Sama koskee myös telakkaa. Vaikka käytettyjen markkinoiden toimivuus ja luotettavuus olisikin toivottavaa, pitää hankittavan istuimen historiasta pystyä varmistumaan, jotta se on varmasti turvallinen.

Mistä tiedän, onko Suomesta ostamani turvaistuin turvallinen?

Kaikki Suomen markkinoilla (tai EU-alueella) myytävät turvaistuimet on E-säännön 129 (UN ECE R129) mukaan hyväksyttyjä. Hyväksyntä ei kerro tarkemmin istuimen turvallisuudesta, vaan ainoastaan niitä koskevien vähimmäisvaatimusten täyttymisestä.

Turvallisen turvaistuimen on oltava hyväksytty, lapsen koon mukainen, autoon sopiva ja oikein asennettu. Asennuksessa on noudatettava sekä turvaistuimen että auton käyttöohjetta. Oma auto kannattaa ottaa turvaistuinostoksille mukaan. Asiantuntevalta myyjältä saa apua istuimen valintaan ja oikeaan kiinnittämiseen.

Jos istuimen ostaa verkosta, on tiedettävä, mitä ostaa. EU-alueella vaadittavan hyväksynnän lisäksi istuimen sopivuudesta lapselle ja omaan autoon on pystyttävä varmistumaan. Varsinkaan ulkomaisissa verkkokaupoissa myytävät istuimet eivät välttämättä täytä edes EU-alueen vähimmäisvaatimuksia eikä niiden käyttö ole silloin sallittua Suomen tieliikenteessä.

Miten voin kierrättää turvaistuimen?

Turvaistuimen kierrätys kannattaa hoitaa viemällä istuin kierrätysasemalle. Tarkempia ohjeita istuimen kierrätettävyydestä saa käyttöohjeesta, myyjältä, maahantuojalta tai valmistajalta. Vaurioituneen, käyttöikänsä ylittäneen tai muuten tieliikennekäyttöön soveltumattoman turvaistuimen vyöt kannattaa katkaista tai poistaa, jottei turvaistuin epähuomiossa päädy enää liikenteeseen.

Vaikuttavatko lapsen talvivaatteet, toppapuvut ym. matkustusturvallisuuteen?

On turvallisempaa, jos lapsi on istuimessa ilman paksuja toppavaatteita. Vyöt pitää saada melko napakasti lapsen ympärille, ja tällöin kevyempi vaatetus on parempi. Tarjolla on myös erilaisia lämmittimiä tai turvaistuinkäyttöön soveltuvia lämpöpusseja, joita voi käyttää.

Kun auton esilämmittää ja käyttää myös ajonaikaista lämmitystä, voi myös olettaa, että sekä lapsi että aikuinen matkustavat kevyemmissä vaatteissa mukavammin kuin täysissä toppatamineissa.

Mitä i-Size tarkoittaa?

Lasten turvaistuimille on määritelty turvallisuusvaatimukset E-säännön ECE R44/04 i-Size on E-säännön 129 (UN ECE R129) alainen yhdenmukaistamisjärjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa turvaistuimen sopiminen autoon. Kaikki i-Size-istuimet ovat E-säännön 129 mukaan hyväksyttyjä, mutta kaikki E-säännön 129 mukaan hyväksytyt istuimet eivät kuitenkaan ole i-Size-järjestelmän piirissä.

i-Size-turvaistuimille asetettujen kriteerien tarkoituksena on varmistaa, että kaikki i-Size-turvaistuimet soveltuvat kaikille autojen i-Size-merkityille istumapaikoille. i-Size-yhteensopivien istumapaikkojen puuttuminen ei tarkoita, etteikö i-Size-turvaistuin voisi sopia kyseiseen autoon, mutta silloin yhteensopivuus on selvitettävä valmistajan yhteensopivuustaulukosta tai muulla tavalla erikseen.

i-Size-turvaistuimet ovat kaikki tukijalalla varustettuja ISOFIX-istuimia, joten pelkällä turvavyöllä varustettuihin autoihin niitä ei pysty asentamaan.

Kannattaako turvaistuintestejä uskoa? Tehdäänkö Suomessa turvaistuintestejä?

Erilaisia testi- ja vertailutuloksia lukiessa on hyvä selvittää, mitä on testattu ja mistä loppuarvosana koostuu. Turvaistuinten kuluttajatesteissä törmäysturvallisuus on usein vain yksi osa-alue. Näin on esimerkiksi saksalaisen ADACin testeissä, joiden tuloksia Autoliitto julkaisee suomeksi. Muissa osa-alueissa tarkastellaan esimerkiksi kiinnityksen helppoutta, tilavaadetta ja muita törmäysturvallisuuden kannalta toissijaisia tekijöitä, joissa myös arviointikriteerit voivat olla hyvin subjektiivisia.

Esimerkiksi 125 cm pituusrajalla oleva Plus-hyväksytty turvaistuin (”Extended Rear-Facing”, ERF) ei välttämättä menesty kokonaisarvostelussa erityisen hyvin, vaikka sen törmäysturvallisuus on huippuluokkaa. Siksi laajemmissakin kuluttajatesteissä on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä erityinen huomio turvallisuutta koskevaan pisteytykseen ja sen perusteisiin.

Suomessa ei testata turvaistuimia. Kaikki Suomessa suomeksikin julkaistut turvaistuintestit ovat muualla toteutettuja.

2-vuotias lapseni painaa 17 kiloa, eikä oikein mahdu käytössä olevaan turvaistuimeen. Minkälaisen istuimen hankin seuraavaksi?

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä rajoittaa turvaistuimen ja lapsen yhteispainoksi 33 kg, minkä johdosta lapsen painoraja on yleensä välillä 18–20 kg. Monet ISOFIX-kiinnitteiset turvaistuimet ovat 105 cm pituusrajalla, mutta markkinoilla on myös 125 cm saakka hyväksyttyjä ISOFIX-kiinnitteisiä ja Plus-testattuja turvaistuimia, joiden painorajat ovat välillä 21.5–23 kg. Kevytrakenteinen lapsi pystyy yleensä matkustamaan tällaisessa 125 cm pitkäksi saakka, mutta markkinoilla on myös 125 cm pituusrajalla olevia turvavyökiinnitteisiä Plus-hyväksyttyjä turvaistuimia, yleensä painorajaltaan 36 kg. Tällaisessa keskikokoinen 7-vuotias tai pienikokoinen 9-vuotias pystyy varmimmin matkustamaan selkä menosuuntaan 125 cm pitkäksi saakka.

Turvavyöistuin soveltuu paremmin selkeästi isommille lapsille ja turvallisuussyistä sellaiseen kannattaa siirtyä vasta sitten, kun sopivassa selkä menosuuntaan asennetussa turvaistuimessa on matkustettu 125 cm pitkäksi saakka.

Mikä on plus-testi ja mitä hyötyä siitä on?

Plus-testi on vapaaehtoinen testi Ruotsin markkinoille suunnatuille lasten turvaistuimille. Vastaavaa testiä ei tehdä muualla Euroopassa. E-säännön 129 (aiemmin 44) mukaan hyväksytty istuin täyttää turvaistuimia koskevat vähimmäisvaatimukset, mutta Plus-hyväksynnän saaminen kertoo turvaistuimen erinomaisesta turvallisuudesta.

Plus-testissä mitataan lapsen kaulaan etutörmäyksessä kohdistuvaa voimaa tiukemmin kuin missään muussa testissä. Testaukset tekee ruotsalainen VTI.

Liikenneturva suosittelee Plus-hyväksytyn turvaistuimen hankkimista. Plus-hyväksytyn turvaistuimen tunnistaa hyväksyntämerkistä, josta nykyisin löytyy sinisen symbolin lisäksi käyttöraja ja testin numero. Varmimmin 125 cm saakka selkä menosuuntaan matkustamisen mahdollistaa turvavyökiinnitteinen Plus-hyväksytty turvaistuin 125 cm pituusrajalla ja 36 kg painorajalla.

Mille istuinpaikoille voin autossani kiinnittää turvaistuimen?

Auton ohjekirjasta on tarkastettava ohjeet lasten kuljettamisesta. Mikäli vastausta ei löydy auton ohjekirjasta, asiasta kannattaa kysyä auton myyjältä, maahantuojalta tai valmistajalta. Turvaistuimen käyttöohjeet sisältyvät sen hyväksyntään ja turvaistuinta on myös käytettävä sen käyttöohjeen mukaisesti.

Onko ISOFIX-kiinnitys turvallisempi kuin turvavyökiinnitys?

Oikein asennettuna kummalla tahansa kiinnitystavalla varustettu ja törmäystesteissä hyvin suoriutunut turvaistuin on turvallinen. ISOFIX-kiinnityksen tarkoitus on vähentää väärinasentamisen riskiä, mutta nykyaikaiset turvavyökiinnitteiset turvaistuimet ovat myös jo asentamisen kannalta hyvin helppoja ja selkeästi ohjeistettuja. Turvavyökiinnityksen selkeä etu suhteessa ISOFIX-kiinnitykseen on, että se mahdollistaa 125 cm saakka selkä menosuuntaan käytettäväksi hyväksytylle turvaistuimelle ISOFIX-kiinnitteistä korkeamman painorajan.