Siirry sisältöön
Hirvivaaran merkki on syytä ottaa vakavasti ja ajaa erityisen tarkkaavaisesti.

Eläinkolarit

Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Hirvi- ja peurakolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina – eniten, kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa.

Hirvikolari

Hirvikolari sattuu usein silloin kun tilanteessa on mukana jokin häiriötekijä. Häiriötekijä voi olla esimerkiksi näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai jos kuljettaja keskittyy johonkin muuhun. Tällöin tielle säntäävää hirveä on vaikeampi huomata. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa.

Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Ajallisesti hirvionnettomuudet taas sijoittuvat lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun. Hirvieläinonnettomuuksista lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä

Hirvet liikkuvat aktiivisimmin eritoten aamu- ja iltahämärissä. Eniten hirvet ovat liikkeellä rykimän, eli hirvien kiiman aikana loka-marraskuussa. Toinen hirvien vilkkaan liikehdinnän aika ajoittuu touko-kesäkuuhun, jolloin hirviemot vieroittavat ylivuotiset vasansa. Nämä yksin liikkumaan tottumattomat nuoret hirvet eksyvät herkästi autoteille myös yllättävistä paikoista, joissa hirvistä ei välttämättä varoiteta liikennemerkillä. Vanhemmat hirvet ylittävät tien yleensä tietystä paikasta.

Hirvi- ja peurakolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina eniten kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti. Iltahämärän korkeaa kolaririskiä voivat selittää muun muassa:

  • Näkyvyys tieympäristöön on ilmeisesti kaikkein heikoin hämärällä.
  • Hirvien suurin aktiviteetti ajoittuu auringonlaskuun.
  • Hirvet siirtyvät yöruokailualueille.
  • Hirvet uskaltautuvat teiden yli rohkeammin hämärän suojissa.
  • Valon, vuorokausirytmin ja vuorokaudenajan mahdolliset vaikutukset kuljettajan vireyteen.

Onnettomuuden välttämiseksi

  • Vähennä nopeutta hirvivaara-alueella tai jos näet metsästäjiä tien läheisyydessä, ja jarruta heti, jos havaitset jotain poikkeavaa.
  • Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja.
  • Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä.
  • Jos eläin juoksee tielle, yritä väistää takaa.

Toiminta onnettomuustilanteessa

  • Varoita muuta liikennettä, ja vie varoituskolmio paikalleen.
  • Auta ja hälytä apua, jos onnettomuudessa on loukkaantuneita (hätänumero 112).
  • Ilmoita aina poliisille (112).

Porot

Poronhoitoalueella liikuttaessa on aina varauduttava siihen, että poroja voi olla tiealueella. Porot liikehtivät eniten heinä-elokuussa ja marras-tammikuussa.

Porokolarin välttäminen

  • Varaa poronhoitoalueella liikkuessasi riittävästi aikaa matkantekoon.
  • Aja nopeutta, jossa hallitset auton yllättävissäkin tilanteissa.
  • Ole erityisen varovainen mutkissa ja notkelmissa.
  • Tarkkaile teiden varsia. Talvella jäljistä lumessa voidaan päätellä porojen olevan liikkeessä.
  • Varaudu kun näet yhden poron, lähistöllä on melko varmasti lisää, sillä poro on laumaeläin.
  • Käytä kaukovaloja jo hämärässä, jolloin porojen silmät kiiluvat kauas valokiilassa varoitusmerkkinä.

Kuinka toimit poro-onnettomuudessa

  • Käytä varoituskolmiota muiden varoittamiseen.
  • Huolehdi loukkaantuneiden henkilöiden ensiavusta ja soita hätäkeskukseen (112).
  • Siirrä ruho pientareelle ja merkitse paikka näkyvästi paliskunnan arviomiestä varten. Älä ota ruhoa mukaasi.

Vahingonkorvaukset poro-onnettomuuksissa

  • Liikennevakuutus korvaa porokolareissa sattuneet henkilövahingot.
  • Omalle ajoneuvolle yhteentörmäyksessä aiheutuneet vauriot korvaa hirvivahinkovakuutus, joka sisältyy vain vapaaehtoisen autovakuutuksen Kasko-yhdistelmiin.
  • Hirvivahinkovakuutus ei korvaa väistämisvahinkoja. Korvauksesta vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.
  • Korvaukset eivät vaikuta bonuksiin.
  • Poronomistaja saa korvauksen paliskuntansa kautta.

Muut eläimet

Eläimet, joita kuljetetaan tiellä, on pidettävä kytkettyinä tai niitä on vartioitava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa liikenteelle.

Myös pieneläimiä juoksee tien poikki aika ajoin. Jarruttamista ennen kannattaa vilkaista taustapeiliin peräänajojen välttämiseksi. Pieneläimen väistämiseksi kannattaa välttää äkillisiä ohitusliikkeitä, joiden seurauksena auto voi päätyä ojanpenkkaan tai vastaantulevien kaistalle, jolloin syntyy riski isompaan onnettomuuteen. Omalta kaistaltaan poistuva autoilija on aina syyllinen mahdolliseen liikenneonnettomuuteen.

Ihanteellisinta olisi, jos eteen tuleva tilanne pystyttäisiin arvioimaan ennen toimintaa, mutta useimmiten tilanteet kehittyvät nopeasti. Etukäteen voi jokainen autoilija ja motoristi miettiä mahdollisia riskitilanteita ja niissä toimintaa jo etukäteen.

Jos ajaa eläimen yli, on kuljettajalla eettinen velvollisuus mennä katsomaan, miten sille kävi, toki muun liikenteen huomioon ottaen. Pahasti loukkaantunut eläin pitää lopettaa. Asiasta voi ilmoittaa myös poliisille, joka hoitaa tehtävän autoilijan puolesta.

Onnettomuustilastoja

Vuonna 2022 tapahtui lähes 14 000 riistaonnettomuutta. Hirveen törmättiin 1 459 kertaa. Valtaosa hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Onnettomuuksia sattuu koko maassa, mutta eniten vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä ja vähiten pohjoisimmassa Lapissa. Peuraonnettomuuksia tapahtuu eniten vuoden viimeisinä kuukausina, erityisesti marraskuussa.