Ajokunnolla tarkoitetaan kehon ja mielen hetkellistä tilaa, johon vaikuttavat esimerkiksi

Kuljettajan tulee itse tarkkailla ajokuntoaan. Muiden havainnot voivat myös auttaa häntä havahtumaan ajokuntonsa heikentymiseen. Ajokuntoon vaikuttaa myös alkoholi. Edellisiltana nautittu alkoholi voi vaikuttaa vielä seuraavana päivänä ajokuntoa heikentävästi esimerkiksi väsyttämällä. Monet lääkkeet ja alkoholi sopivat myös huonosti yhteen.

Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Ajoterveys

Ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet sekä niiden hoitamattomuus tai saavutettu hoitotasapaino. Muutos ajoterveydessä voi tapahtua kertaheitolla tai pidemmällä aikavälillä ja vaikutus ajamisen turvallisuuteen voi olla väliaikaista tai pysyvää. Ajoterveyteen vaikuttavia sairauksia ovat esimerkiksi

  • epilepsia,
  • diabetes,
  • sydän- ja verisuonisairaudet sekä
  • muistisairaudet.

Käytännössä raja ajokunnon ja ajoterveyden välillä on häilyvä. Esimerkiksi kuljettajan väsymys voi olla seurausta tilapäisestä vireystilaan vaikuttavasta tekijästä, kuten pitkästä valvomisesta. Toisinaan taustalla voi olla jokin sairaus, kuten uniapnea.

Yksittäinen sairaus lääkityksineen ei vielä välttämättä heikennä ajokykyä, mutta jotkut lääkkeet saattavat vaikuttaa yllättävällä tavalla ajamiseen. Esimerkiksi monet rauhoittavat lääkkeet sekä unilääkkeet lisäävät rattiin nukahtamisen riskiä. Punainen varoituskolmio lääkepurkin kyljessä tarkoittaakin, että lääke voi haitata ajamista. Elimistön reaktioita lääkkeeseen on tarkkailtava erityisesti hoidon alussa.

Ajoterveyttä arvioi lääkäri

Kuljettajan ajoterveys on tärkeä tekijä autoilun turvallisuudessa. Ajoterveys koskettaa kaikenikäisiä kuljettajia. Liikenteessä saadut sairauskohtaukset yleistyvät jo keski-iässä. Ajoterveydelliset ongelmat näkyvät myös taustatekijänä monissa onnettomuuksissa, joissa kuljettaja ei ole kuitenkaan saanut varsinaista sairauskohtausta liikenteessä. 

Yksi lääkärin tehtävistä on arvioida sairauksien ja lääkkeiden kokonaisvaikutusta moottoriajoneuvon turvalliseen kuljettamiseen. Ajoterveyden vaikutuksia ajamisen turvallisuuteen on tarkasteltava jokaisessa potilaskohtaamisessa, jossa terveydentila kasvattaa onnettomuusriskiä. Kun kyse on lyhytkestoisesta, alle kuuden kuukauden ajokyvyttömyydestä, lääkäri määrää ajokieltoon ja merkitsee tiedon potilaskertomukseen. Kun ajoterveydestä johtuva ajokyvyttömyys kestää vähintään kuusi kuukautta, ei merkintä potilaskertomukseen riitä, vaan lääkäri on velvollinen ilmoittamaan asiasta myös poliisille.
Kuljettajan ajoterveyden arvioimista ohjaavat Suomessa lait (erityisesti ajokorttilaki ja tieliikennelaki), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY sekä Traficomin terveydenhuollon ammattilaisille laatimat ohjeet ajoterveyden arvioimisesta.

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys edistää lääkäreiden liikennelääketieteen osaamista.

Joidenkin yliopistosairaaloiden yhteydessä on myös ajopoleja, jotka tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille konsultaatioapua kaikkein haastavimpiin arviointitilanteisiin.

Traficomin ajokortti-info -sivustolla kerrotaan, milloin lääkärinlausunto vaaditaan ajokorttia hankkiessa ja sitä uudistettaessa.

Kuljettaja ja läheiset ajoterveyden tarkkailijoina

Myös kuljettajan itse ja läheisten on hyvä tarkkailla muutoksen merkkejä ajoterveydessä. Kuljettaja itse ja läheiset pystyvät havainnoimaan sekä päivittäisiä että pidemmän aikavälin muutoksia kuljettajan ajoterveydessä. Etenkin muistisairautta potevan kohdalla läheisten tarkkailun merkitys korostuu, koska sairauden tunto voi olla heikentynyt. Hitaasti etenevissä silmäsairauksissa kuljettaja itse ei usein huomaa tapahtuvaa muutosta ja se voi tulla yllätyksenä tutkimusten yhteydessä. Myös siksi vanhemmalla iällä säännölliset näön tarkastukset ovat paikallaan.

Liikenneturvan Ikäkuljettajan itsearviointi -oppaassa ikääntynyt kuljettaja voi arvioida oman ajamisen sujumista ja hälyttäviä merkkejä. Testin voi tehdä verkossa tai oppaan voi tilata paperisena kotiin.

Moni sairaus on hoitamattomana liikenteessä haitallisempi kuin oikein hoidettuna. Kun sairautta hoidetaan hyvin, on mahdollista välttyä erilaisilta lisäsairauksilta, jotka entisestään heikentävät ajoterveyttä. Lääkkeet tulee ottaa ajallaan ja lääkärin ohjeiden mukaan.

Autoilusta luopuminen terveydellisistä syistä

Ajoterveyden heikentyessä vähitellen on hyvä arvioida jo etukäteen arjen sujumista ajamisen taakse jättämisen jälkeen. Miten hoidan kaupassa asioinnin ja muut arjen menot? Kenen kyydissä kuljen mökille? Jollekin uusi elämänvaihe voi tarkoittaa julkisen liikenteen käytön opettelua, toiselle muuttamista lähemmäs palveluja, kolmannelle uuteen ammattiin kouluttautumista. Läheisten kanssa keskustelu voi auttaa ratkaisujen löytämisessä ja on erityisen tärkeää silloin, kun oma harkintakyky saattaa pettää sairauden edetessä. Miten läheisten tulee toimia, jos kielloista huolimatta haluan ajaa? Muutokset ovat monelle suuria, eikä ratkaisujen tekeminen ole helppoa. Kuntien palveluja kannattaa hyödyntää, esimerkiksi joukkoliikenteen käytön opastusta palvelukeskuksissa tai työvoimaneuvontaa. Eri potilasjärjestöt neuvovat ja tukevat myös.

Rauhoittavat lääkkeet liikenteen riskinä

EU:n tukemassa DRUID-tutkimuksessa selvitettiin päihteiden käyttöä eri puolilla Eurooppaa. Suomalaisessa liikenteessä oli vähemmän rattijuoppoja ja niin sanottuja huumeratteja kuin muualla Euroopassa, mutta paljon ajokykyä heikentävien lääkeaineiden käyttäjiä.

Tällä hetkellä poliisi tavoittaa Suomen liikenteestä vuosittain noin 4000 kuljettajaa, joiden näytteistä löytyy huumeita tai voimassa olevassa huumausaineasetuksessa mainittuja lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja opiaatteja. THL:n tutkijat ovat jopa arvioineet, että liikenteessä on enemmän rauhoittavia lääkkeitä käyttäneitä kuljettajia kuin alkoholia tai huumausaineita käyttäneitä.

Esimerkiksi unihäiriöiden helpottamiseen käytettävät bentsodiatsepiinit voivat vaikuttaa vielä seuraavana aamuna ajokykyä häiritsevästi.

Keskustele lääkärin kanssa, jos

  • sinulle määrätään kolmiolääkettä, mutta sinulla on kuitenkin tarve ajamiseen.
  • sinulle määrätään useampaa eri lääkettä, tai käytät jo entuudestaan useampaa lääkettä.
  • epäilet ajokuntosi tai ajoterveytesi heikentyneen.

Liikenteessä huumeiden nollatoleranssi

Liikenteessä huumeiden nollatoleranssi tuli voimaan helmikuussa 2003. Huumausaineiden testausmenetelmät ovat myös kehittyneet 2000-luvulla huomattavasti. Nykyisin syljestä otettava pikatesti suoritetaan esimerkiksi epäilyttävästi liikenteessä toimivalle kuljettajalle, joka puhaltaa nollalukemat alkometriin. Laki antaa poliisille myös mahdollisuuden määrätä kuljettaja verikokeeseen.