Lasten kehitykselle on tärkeää, että he voivat tutkia lähiympäristöään ja laajentaa vähitellen elinpiiriään. Lapsille on varattava riittävästi leikkitilaa ja mahdollisuuksia kulkea turvallisesti omassa lähiympäristössään. Vaikka uudet asuinalueet pyritään suunnittelemaan mahdollisimman turvallisiksi, vaarallisia paikkoja on silti. Myös jo rakennettuja alueita voidaan parantaa lasten turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi suojateiden, leikkipaikkojen ja paikoitusalueiden sijaintia voidaan muuttaa. Lisäksi voidaan rakentaa kevyen liikenteen väyliä, alentaa nopeusrajoituksia ja poistaa näköesteitä.

Vastuu lasten liikenneturvallisuudesta on aikuisilla

Jokainen tienkäyttäjä voi omalta osaltaan vaikuttaa lapsen turvalliseen liikkumiseen. Riittävän alhaiset ajonopeudet asuinalueilla sekä päiväkotien ja koulujen läheisyydessä edesauttavat lasten huomaamista ja vaaratilanteiden välttämistä.

Lapset luottavat muihin tienkäyttäjiin ja uskovat virheellisesti, että oikeassa oleminen auttaa selviämään liikenteessä. Usein myös vanhemmat luottavat siihen, että kun lapsi tietää ja osaa, hän kyllä pärjää liikenteessä.

Vaarantaju ja tilannearviointi kehittyvät kokemuksen myötä. Liikennetermit ja liikenteessä käytetyt symbolit ovat usein vaikeita lapselle. Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.

Lasten liikennekasvatus alkaa kotoa

Lapsen syntymä ja koulun aloittaminen ovat tilanteita, joissa lasten turvallisuuteen kiinnitetään erityisesti huomiota. Perhe onkin tärkein vaikuttamisen kanava lapsen liikennekasvatuksessa. Päivähoitopaikan ja koulun antama liikennekasvatus tukee vanhempien työtä ja tuo siihen jatkuvuutta. Eri suunnista tulevat turvallisuusviestit tukevat lapsen kasvamista turvallisuusmyönteiseksi ja vähentävät tapaturmariskiä.

Myös esimerkiksi harrastekerhoissa tai [nuorisotoiminnassa] voi tuoda esille turvallisuusnäkökulmia. Liikenneturva tuottaa ohje- sekä oppimateriaalia ja perehdyttää vanhempia, ohjaajia ja [opettajia] lasten liikennekasvatukseen.

Mitä lapset pelkäävät liikenteessä?

Liikenneturvan [jäsenyhteisöihin] kuuluva If Vahinkovakuutusyhtiö on tehnyt kyselytutkimuksen lapsille. Kyselyssä selvitettiin, mikä liikenteessä pelottaa ja miten lapset toivovat aikuisten toimivan liikenteessä. Koululaisten ykköstoive liikenneturvallisuuden parantamiseksi on se, että autoilijat ajaisivat hiljempaa. Kakkosena lasten toivelistalla on, että autoilijat pysähtyisivät suojatien eteen.

Katso videolta, millaisia toiveita aikuisille esittävät Lahden Ahtialan ja Espoon Saunalahden koulujen oppilaat:

Lasten liikenneonnettomuudet

Liikenneonnettomuudet ovat suurin yksittäinen lasten (0–14-vuotiaat) tapaturmaisten kuolemantapausten aiheuttaja. Alle kouluikäisten kuolemat ja loukkaantumiset tapahtuvat yleensä auton kyydissä matkustaessa. Tyypillisiä onnettomuustilanteita ovat nokkakolarit ja peräänajot. Jalan kulkeville lapsille vakavat onnettomuudet sattuvat useimmiten katua tai tietä ylitettäessä.

Yleensä onnettomuudet sattuvat kodin lähiympäristössä. Eniten liikenneonnettomuuksia sattuu lapsille kesäkuukausina. Koska vain poliisin tietoon tulleet onnettomuudet tilastoidaan, moni lasten sairaalahoitoa tai terveyskeskuskäyntejä vaatinut liikenneonnettomuus jää tilastojen ulkopuolelle. 

6–14-vuotiaat loukkaantuvat liikenteessä usein jalankulkijoina ja polkupyöräilijöinä. Polkupyöräilijöinä loukkaantuneista suurin riskiryhmä ovat 10–14-vuotiaat lapset. Myös pyöräilykypärän käyttöaste laskee voimakkaasti ikäryhmässä, jolle tulee ajankohtaiseksi myös kavereiden tai vanhempien sisarusten mopoilu ja heidän kyydissään matkustaminen.

Lukumääräisesti eniten loukkaantumisia alle 15-vuotiaille lapsille sattuu kuitenkin auton matkustajina.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut keskimäärin kymmenen ja loukkaantunut 380 lasta vuosittain. Loukkaantuneiden määrä on vähentynyt 40 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutustu tilastokatsaukseen lasten onnettomuuksista.

Aihepiirit: