Liikenneturvan lausunto romutuspalkkiosta
Liikenneturvan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi määräaikaisesta henkilöautojen romutuspalkkiosta.
Liikenneturva kiittää mahdollisuudesta lausua ja tarkastelee esitystä erityisesti liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Yhteenvetona Liikenneturvan lausunnosta:
- Liikenneturva ei näe romutuspalkkiota erityisen merkityksellisenä tai kustannustehokkaana keinona parantaa liikenneturvallisuutta Suomessa.
- Liikenneturvallisuusvaikutusten saamiseksi tulisi ohjausta tehdä kevyempiin sekä turvatekniikkaa ja -järjestelmiä sisältäviin autoihin.
- Sähköavusteisten polkupyörien poisjättäminen heikentää vaikutuksia, joita olisi voinut syntyä kulkutavan muutoksen myötä.
- Henkilöautoilun liikennesuoritteen lisääminen ei ole turvallisuustoimi.
Romutuspalkkio ei ole kustannustehokas keino liikenneturvallisuudelle
Esityksen tavoitteiksi on mainittu: ”vauhdittaa uusien autojen kauppaa sekä edistää autokannan uudistumista, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja voi myös edistää liikennesektorin päästövähennyksiä.” On tosiasia, että henkilöautokannan uudistumisella on sinänsä myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuusvaikutus syntyy uudempien autojen paremmasta kolariturvallisuudesta ja törmäyskestävyydestä sekä turvatekniikan ja kuljettajaa avustavista järjestelmistä, jotka säästävät ihmishenkiä ja vähentävät vakavia loukkaantumisia. Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa myös auton koko ja massa. Mikäli halutaan maksimoida liikenneturvallisuusvaikutuksia, tulisi autojen hankintaa ohjata kevyempiin, pienempiin sekä turvallisuusteknologiaa sisältäviin autoihin.
Liikenneturva arvioi, että romutuspalkkio ei ole erityisen kustannustehokas tai vaikuttava keino edistää liikenneturvallisuutta. Kuten esityksessäkin todetaan: ”Aiempien vuosien romutuspalkkioista ja muista autokannan uusiutumiseen vaikuttavista toimista huolimatta henkilöautojen keski-ikä on jatkanut nousuaan.” Myös Traficomin tutkimus edellisestä romutuspalkkiokampanjasta osoitti, että kampanjan vaikutus autokannan uudistumiseen oli vaatimaton.
Edellisen kampanjan aikana romutuspalkkioita myönnettiin noin 6500 kappaletta ja vastaavasti hankittiin 1700 uutta autoa. Suurin osa palkkiosta käytettiin tuolloin sähköavusteisiin polkupyöriin. Nyt lausuttavana olevassa esityksessä arvioidaan romutuspalkkiolla hankittavan noin 9000 uutta autoa. Vaikka tavoite saavutettaisiin, sen osuus on vain joitakin promilleja Suomen ajoneuvokannasta – näin pienen muutoksen jälkeen on epärealistista odottaa merkittäviä liikenneturvallisuusvaikutuksia.
Henkilöautoilun suoritteen lisääminen ei ole turvallisuustoimi
Liikenneturva pitää esityksen heikkoutena sitä, että siitä on jätetty pois sähköavusteisten polkupyörien tukeminen ja tavoite automatkojen korvaamisesta kestävämmillä liikkumismuodoilla. Nyt lausuttavana olevassa esityksessä tavoitteena on ainoastaan uusien autojen kaupan vauhdittaminen. Sen lisäksi, että romutuspalkkiota voisi käyttää pyörien hankkimiseen, sillä voidaan herättää keskustelua. Kuten Traficom toteaa raportissaan, romutuspalkkio kiinnostaa mediaa ja kansalaisia ja on keino viestiä, millaisten liikkumismuotojen ja käyttövoimien kehitystä Suomessa halutaan vahvistaa
Traficomin selvityksessä noin joka neljäs romutuspalkkion tukemana auton ostaneista kertoi lisänneensä auton käyttöä. Liikenneturva huomauttaa, että liikennesuoritteen määrän kasvu ei ole liikenneturvallisuustoimi, mutta liikennesuorite heijastuu liikenneturvallisuuteen.
Traficom on julkaissut vuosien 2020-2024 tieliikennekuolemat taulukossa niin, että siinä ilmenee sekä kuolleen oma tienkäyttäjäryhmä että vastapuolen tienkäyttäjäryhmä. Taulukko osoittaa, että moottoriliikenteellä, erityisesti henkilöautoliikenteellä, on kaikkien liikenteessä liikkuvien turvallisuuden osalta sangen merkityksellinen rooli.
Lähteitä
Anni Hytti, Outi Ampuja, Heidi Auvinen, Juulia Suikula, Saara Yousfi ja Mika Idman. Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 9/2023. Romutuspalkkiokampanja vuosina 2020–2021, Seurantatutkimus.
