Elokuu on työmatkapyöräilyn riskialtteimpia kuukausia – ”vauhti näkyy vahingoissa”

Työmatkapyöräilijöille sattui viime vuonna noin 4 900 työmatkatapaturmaa. Edeltävinä vuosina tapaturmien määrässä on nähtävissä nousua.

‒ Taustalla on työmatkapyöräilyn suosion kasvua, mutta myös pyöräilyn sähköistyminen, kovempi vauhti ja keliolosuhteet vaikuttavat tapaturmien määrään. Toisaalta kynnys ilmoittaa työmatkalla tapahtuneista tapaturmista on paremman tietoisuuden myötä madaltunut ja siksi heijastelee myös tilastoihin, arvioi LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Timo Orava.

‒ Iso osa pyöräilijöiden onnettomuuksista ovat yksittäisonnettomuuksia ilman toista osapuolta. Kaatumisista on turha syyttää muita liikkujia tai keliolosuhteita, toteaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Pasi Pohjonen.

‒ Omalla ajonopeudella on suuri merkitys matkan turvallisuuteen. Pieni vauhdin hidastaminen ennen kääntymistä tai alikulkutunnelia pelastaa monelta harmilta, Pohjonen ohjeistaa.

Alkusyksy pyöräilytapaturmien sesonkia

Pyöräilyvahinkoja tapahtuu eniten suosituimpina fillarointiajankohtina eli kesäkuukausina ja alkusyksystä. Elokuussa 2025 lähes 40 prosenttia kaikista työmatkatapaturmista sattui juuri pyöräilijöille, siinä missä jalankulkijoille vain 27 prosenttia, käy ilmi LähiTapiolan vahinkotiedoista.

‒ Elokuun ja alkusyksyn onnettomuuspiikkeihin saattaa vaikuttaa liikennemäärän kasvu lomien päätyttyä. Moni on loman aikana innostunut pyöräilemään ja aloittaa työmatkapyöräilyn. Tutuilla tai uusilla reiteillä voi olla työmaiden vuoksi myös kiertoreittejä, mikä saattaa yllättää, Pohjonen toteaa.

‒ Ruuhkautuneessa liikenteessä kiire, huolimattomuus ja muuttuvat olosuhteet lisäävät onnettomuusriskiä huomattavasti, Orava täydentää.

Toinen tapaturmien piikki on loka–marraskuussa, jolloin tiet voivat olla kylmien öiden jälkeen liukkaita ja samalla aamut ovat jo pimeitä.

‒ Pyöräilysesonki on monella pidentynyt ilmastonmuutoksen myötä. Jos tilannenopeutta on liikaa, ei pyöräilijä välttämättä ehdi reagoida haastavammissa olosuhteissa yhtä hyvin yllättäviin tilanteisiin.

Vauhti näkyy vahingoissa, valtaosa vahingoista lieviä

Myös sähköpyörien ja muiden sähköisten liikkumisvälineiden yleistyminen on yksi selittävä tekijä työmatkatapaturmien taustalla.

‒ Vauhti näkyy vahingoissa, mutta onneksi valtaosa työmatkapyöräilijöille tapahtuvista tapaturmista on lieviä ja aiheuttaa korkeintaan kolmen päivän työkyvyttömyyden, Orava kertoo.

Tapaturmien tyypillisiä seurauksia ovat ruhjeet ja haavat käsissä ja polvissa, vakavammissa tapauksissa tulee myös murtumia. Lähes joka kymmenes pyöräilijän työmatkatapaturma on sen verran vakava, että siitä aiheutuu kuukauden mittainen tai pidempi työkyvyttömyys.

‒ Riskeistä huolimatta pyöräilyn terveyshyödyt ovat kiistattomat ja heijastuvat työssä jaksamiseen ja pitkälle tulevaisuuteen. Myös ilmasto kiittää fillaristia, muistuttaa Orava.

Viisi keinoa vähentää tapaturmariskiä työmatkapyöräilyssä:

1. Varaa riittävästi aikaa työmatkaan ja tarkista sää etukäteen. Kiire ja liiallinen tilannenopeus ovat monen onnettomuuden taustalla.
2. Ennakoi ja hidasta vauhtia risteyskohdissa, tunneleissa ja osuuksilla, joissa et näe pitkälle ja joissa voi olla liukasta.
3. Havainnoi herkeämättä muuta liikennettä ja huomioi kanssaliikkujat. Moni jalankulkija ja koiranulkoiluttaja kulkee vastamelukuulokkeet korvilla, eikä välttämättä kuule pyöräilijän lähestymistä. Jätä riittävästi etäisyyttä ja varmista, että sinut on huomattu. Soita kelloa tarvittaessa.
4. Älä osallistu etäpalaveriin pyörän selästä. Jos pomo soittaa tai sinun on tarkistettava jotain puhelimesta, pysähdy tien reunaan ensin.
5. Muista kypärä, valot ja heijastimet. Kypärä suojaa päätä tehokkaasti ja valot sekä heijastimet lisäävät näkyvyyttäsi. Liikenneturvan vuoden 2025 seurantojen mukaan Suomessa 54 prosenttia pyöräilijöistä käyttää kypärää.

Lisätietoja:

Timo Orava, henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija, LähiTapiola, 040 538 4522

Pasi Pohjonen, yhteyspäällikkö, Liikenneturva, p. 020 7282 326