Kannabiksen vaikutus ajokykyyn -oppituntimateriaali

Ohjeita toteutukseen

Käsiteltäessä kannabista ja liikennettä on hyvä muistaa, että nuorilla saattaa olla hyvin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä aiheeseen liittyen. On tärkeää kuulla nuorten mielipiteet, vaikka ne eroaisivatkin omista näkemyksistä. On myös hyvä muistaa, että kannabiksesta puhuminen ei ole sama asia kuin sen käyttö. Nuoret tarvitsevat avointa ja neutraalia keskustelua sekä tutkittua tietoa, ei tuomitsemista.

Oppitunnin kulku

1. Lue tai pyydä nuorta lukemaan tarina ääneen.
2. Pohtikaa yhteisesti: voisiko tällainen tilanne tapahtua sinulle ja menisitkö kyytiin?
3. Pyydä nuoria keskustelemaan tarinasta pareittain tai pienryhmissä apukysymysten avulla: Onko tarinassa jotain, mistä pitäisi olla huolissaan? Kirjatkaa ajatuksia ylös joko yhteisesti fläppitaululle tai jaa ryhmille muistiinpanovälineet
4. Käykää faktaa vai fiktiota -osion kysymykset yksi kerrallaan läpi. Voitte käydä kaikki viisi kysymystä tai valita sieltä mielestäsi olennaisimmat. Pyydä nuoria vastaamaan esim. käsiäänestyksellä. Käykää sen jälkeen oikea vastaus yhdessä läpi.
5. Lukekaa alun tarina uudestaan. Jaa nuoret pienryhmiin ryhmätyötä varten ja jaa heille väripapereita ja tusseja.
6. Tehkää ryhmätyö alla olevien ohjeiden mukaan.

Vinkkejä ryhmätyöhön

Jaa nuoret ryhmän koosta riippuen pareihin tai pienryhmiin. Jokainen pari/pienryhmä saa 3 vihreää, 3 keltaista ja 3 punaista paperia ja tussin.

Ryhmät miettivät, mitä he itse voivat tehdä, jotta kuljettaja on varmasti selvin päin ja ajokunnossa.

Jokainen ryhmä tuottaa 9 ideaa. Ideat kirjataan kukin omalle paperilleen suurin kirjaimin.

• 3 ideaa kauan ennen ajoon lähtöä (ajankohta voi olla päiviä, viikkoja tai joka vuosia ennen ajoon lähtöä)
• 3 ideaa ajoon lähdettäessä
• 3 ideaa ajon aikana

Paperit ryhmitellään seinälle aikajana-ajatuksella: vihreät vasemmalle, keltaiset keskelle ja punaiset oikealle. Vasemmalla ovat valinnat, joita voidaan tehdä kauan ennen ajoon lähtöä ja oikealla valinnat ajon aikana.

Kysy nuorilta, miltä ideat heistä näyttävät ja mitä ajatuksia ne herättävät. Mitä ideoita he voisivat itse toteuttaa omassa elämässään?    

Kolmitasoisella tarkastelulla saadaan nuorten huomiota kiinnitettyä heidän omiin elämäntapoihinsa ja ennen ajoon lähtöä tehtäviin valintoihin. Suuri osa ajamisen turvallisuuteen liittyvistä ratkaisuista tehdään ajotilanteen ulkopuolella. Tämä pätee erityisesti päihteettömänä ajamiseen. Kun ollaan päihtyneenä auton ratissa, vaihtoehtoja on paljon vähemmän. Tehtävä auttaa nuoria tarkastelemaan myös tätä ajanjaksoa, unohtamatta kuitenkaan ajotilannetta.

Olennaista on, että nuoret itse etsivät ratkaisuja ja keskustelevat niistä keskenään. Opettajalle saattaa tässä vaiheessa tulla tunne, että hänen tulee kertoa, miten asiat ovat ja että nuoret tulee saada ajattelemaan ”oikein”. Tätä tulisi kuitenkin välttää. Ihmisten suhtautuminen ei yleensä muutu sillä, että joku kertoo, miten heidän tulisi ajatella.

Hyvä tapa edistää oppimista on esittää oikeanlaisia kysymyksiä. Parhaat kysymykset saavat osallistujat arvioimaan ja ajattelemaan. Niitä sanotaan avoimiksi kysymyksiksi. Avoin kysymys alkaa usein: ”Miten…”, ”Millä tavoin…”, ”Millaisia…”, ”Arvioikaa…”, ”Mitä ajattelet…” tai ”Miten vaikuttaa…”. Vastauksiin kannattaa pyytää perusteluja. Näin herätellään ajattelua. Läheskään aina kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Tarkoituksena on saada aikaan oppimista ihmisten omien pohdintojen ja oivallusten kautta. Jos ihmiset pohtivat, ideoivat ja keskustelevat ajatuksistaan tämän koulutuksen aikana, tapahtuu juuri sitä mitä pitääkin. Oppimistulokset ovat yksilöllisiä. Jokainen poimii mukaansa itselle tärkeät ja sopivat asiat.

Loppukeskustelu

Ryhmätyön jälkeen pyydä nuoria valitsemaan yksi teko, jonka avulla he aikovat varmistaa kuljettajan ajokunnon. Pyydä nuoria kertomaan valintansa muille ja perustelemaan valintansa.

Lopuksi tehkää nopea keskustelukierros, jonka aikana nuoret kertovat, mitä oppitunnista jäi mieleen.