Uusi tieliikennelaki täytti vuoden – mitä on jäänyt mieleen ja miten muutokset näkyvät liikenteessä?
Tieliikennelaki päivittyi tasan vuosi sitten. Yksi näkyvimpiä muutoksia kaupunkikuvassa on vasemmalle pysäköinnin yleistyminen. Vapaus valita kaista kääntyessä on myös otettu laajasti käyttöön. Muista muutoksista muun muassa pyörätien jatkeen tiemerkinnät aiheuttavat kysymyksiä. Liikenneturva juhlistaa vuoden vanhaa lakia nostamalla haastaviksi havaittuja muutoksia keskusteluun.
Pysäköinti vasemmalle suojatien läheisyyteen aiheuttaa pulmia
Taajamien kaksisuuntaisilla teillä on sallittua pysäköidä ja pysäyttää ajoneuvo myös vasemmalle puolelle tietä, kunhan se ei vaaranna eikä haittaa muita tienkäyttäjiä.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski kertoo, että vasemmalle pysäköinti ja erityisesti pysäköintikielto viiden metrin matkalla ennen suojatietä on aiheuttanut paljon epätietoisuutta ja jopa vaarallista, väärää pysäköintiä. Mistä viiden metrin sääntö katsotaan?
”Helpointa on ajatella, että viiden metrin tila ennen suojatietä katsotaan aina pysäköintiin käytettävän puolen varsinaisen ajosuunnan mukaisesti. Pysäköidyn auton keulan tai perän suunnalla ei ole vaikutusta metrimääriin. Ajattele asia vain ajokaistaa ajavien autojen näkökulmasta. Näkyvyys suojatielle ei saa peittyä”, alleviivaa yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski.
Kääntymisessä kaistan valinnanvapaus on ymmärrettävä oikein
Kun risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, saa ajoneuvolla poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen. Kääntyessä kaistan valinnanvapaus on ymmärrettävä oikein.
”Vaaratilanteita voi syntyä, jos kääntyvä auto kääntyy sopivaksi katsomalleen kaistalle, eikä ota samanaikaisesti viereisellä kaistalla tai perässä ajavia ajoneuvoja huomioon. Vastakkaisesta suunnasta samaan suuntaan kääntyvät eivät myöskään voi suuntamerkin perusteella päätellä, mille kaistalle ajoneuvo on kääntymässä. Jos liikennettä on runsaasti, turvallisinta on edelleen valita lähin kaista omasta suunnasta”, Kalmakoski korostaa.
