Siirry sisältöön

Turvavyö turvannut liikenteessä jo 50 vuotta

Puolen vuosisadan ajan turvavyö on ollut pakollinen turvavaruste autoissa. Vastarinta turvavyötä kohtaan oli alussa kovaa ja periaatteellista sekä käyttö vähäistä. Liikenneturvan seurannoista käy ilmi, että tänä päivänä turvavyön käyttöaste henkilöautojen etupenkillä on jo lähemmäs sata prosenttia. Turvavyön merkitys liikenneturvallisuudelle ymmärretään

Turvavyön käyttö on erinomaisella tasolla

Turvavyön asennuspakko uusiin autoihin tuli voimaan 1.1.1971. Käyttöpakko henkilöauton etuistuimilla on ollut vuodesta 1975 ja takaistuimilla vuodesta 1987 alkaen. 

Liikenneturva on selvittänyt turvavyön käyttöä seurannoilla vuodesta 1966 alkaen. Viime vuonna tehtyjen tarkkailujen mukaan etupenkillä matkustavista jopa 96 prosenttia matkusti turvavyö kiinnitettynä eikä eroa maantie- tai kaupunkiajon välillä ollut*.

”Ehdottomasti yksi tärkeä käyttöä lisäävä tekijä on ollut turvavyömuistuttimien yleistyminen. Vuonna 2019 hyväksytyn turvallisuusasetuksen mukaisesti turvavyömuistutin tulee pakolliseksi myös takaistuimille”, vahvistaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Turvavyö pelastaa ihmishenkiä

Turvavyön tärkeys tulee konkreettisesti esille vuosittain liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa kuolonkolareissa. Onnettomuusinstituutti OTIn mukaan vuonna 2019 liikenneonnettomuuksissa menehtyneistä henkilö- tai pakettiautossa matkustaneista lähes puolet ei käyttänyt turvavyötä. Heistä joka kolmas, 21 henkeä, olisi tutkijalautakuntien arvion mukaan voinut selvitä onnettomuudesta hengissä, jos turvavyö olisi ollut päällä.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa vuosina 2006–2015 paketti- ja henkilöautoille sattuneissa onnettomuuksissa turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa yli 300 henkeä kuolemalta.

”Vuonna 2009 ETSC (European Transport Safety Council) arvioi, että turvavyö olisi 50 vuoden aikana pelastanut arviolta miljoona ihmistä kuolemalta”, todentaa Heiskanen.

”Turvavyö on viime vuosisadan merkittävin liikenneturvallisuutta parantanut passiivinen turvavaruste. Toisaalta vyön auki jättämällä yksilö voi edelleen nollata kaikki autovalmistajien miljardiluokan investoinnit, joita ala on tehnyt viimeisen puolen vuosisadan aikana. Muukaan turvatekniikka ei toimi suunnitellusti, jos kuljettaja ei pysy törmäyshetkellä penkissä”.

Asenteet muuttuneet ajan kuluessa

Kun turvavyön asennus- ja käyttöpakko astuivat voimaan, vastarinta turvavyötä kohtaan oli vahvaa. Esimerkiksi alkuaikoina saatettiin hakea ”lääketieteellisiin syihin” vedoten lääkärintodistuksia, jotta turvavyötä ei olisi tarvinnut käyttää. Vyöhön kuristuminen tai siihen juuttuminen auton upotessa veteen olivat myös vastustajien argumentteina. Nykytutkimuksen valossa tiedämme, että tällaiset onnettomuudet ovat todella harvinaisia.

”Tänä päivänä vastaavaa keskustelua käydään esimerkiksi pyöräilykypärän käytöstä. Muutamia vuosikymmeniä sitten moottoripyöräkypärät puhuttivat ja vastustajat olivat yhtä lailla äänekkäitä. Tänä päivänä on yhä vähemmän kuljettajia ja matkustajia, jotka ovat eläneet aikaa, jolloin turvavöiden tai -istuimien käyttö ei olisi ollut pakollista. Yleisesti tiedetään, että lapsi oppii ja omaksuu vanhempiensa tapoja ja käsityksiä, eivätkä liikennetavat ole tästä poikkeus. Turvavyöstä on tullut lähes itsestäänselvyys ja yleisesti ymmärretään sen tuoma turva liikenteessä”, Liikenneturvan Heiskanen toteaa.

*Liikenneturva tarkkailee turvavyön käyttöä vuosittain valtakunnallisesti. Vuonna 2020 kerättiin yli 61 000 havaintoa turvavyön käytöstä. Etupenkillä henkilöautossa turvavyötä käytti 96 prosenttia. (Avautuu uuteen ikkunaan)