Liikenneturvallisuustyö kunnissa

Turvallisuus on terveyttä ja hyvinvointia edistävä tekijä ja jokaisen ihmisen perusoikeus. Turvallinen elinympäristö on myös viihtyisä ja vetovoimainen. Kunnat ovat keskeisessä asemassa siinä, koetaanko arjen liikenne turvallisena vai turvattomana. Kunnan tehtävänä on tarjota kaikille asukkaille yhtäläiset edellytykset terveeseen ja turvalliseen elämään. Näin edellyttää myös kuntalaki.

Työnantajana kuntien tulee myös huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta sekä ammatillisesta osaamisesta liikenneturvallisuustyöhön liittyvissä tehtävissä. Liikenneturva tarjoaa kunnan eri toimijoille maksutonta koulutusta liikennekasvatukseen. Tutustu esimerkiksi Liikenneturvan varhaiskasvattajille tarjoamiin materiaaleihin.

Koulutusten tavoitteena on motivoida liikenneturvallisuusasioiden käsittelyyn ja aktivoida toimintaan konkreettisten toimintamallien avulla. Tavoitteena on myös vaikuttaa kunnan henkilöstön omaan liikennekäyttäytymiseen. Kunnan henkilöstölle säännöllisesti järjestettävät perehdyttämiskoulutukset tai tietoiskut auttavat pysymään ajan hermolla ja sisäistämään liikenneturvallisuustyön osaksi omaa arjen työnkuvaa. Kunta voi järjestää koulutuksia myös sidosryhmien edustajille, kuten koululaiskuljettajille.

Kuntien liikenneturvallisuustyö edellyttää laaja-alaista yhteistyötä

Kunnissa tehtävä liikenneturvallisuustyö vaikuttaa keskeisesti koko maan liikenteen turvallisuuteen. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on nollavisio: ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Paikallisella tasolla liikenneturvallisuustyön edistämis- ja koordinointivastuu kuuluu kunnille. Yhteistyötä tarvitaankin kuntaorganisaation sisällä eri toimialojen välillä sekä muiden toimijoiden kanssa.

Kuntien liikenneturvallisuustyöhön vaikuttavat lainsäädäntö, erilaiset ohjausasiakirjat sekä viranomaisten, kunnan eri sektoreiden, yhteisöjen ja organisaatioiden ja kansalaisten toimet. Kuntien työkalupakki on laaja. Sieltä löytyvät muun muassa:

• elinikäinen liikennekasvatustyö
• kävelyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön liittyvät kannustavat toimet
• viestintä
• henkilökuljetusten järjestäminen ja suunnittelu
• palveluverkon suunnittelu
• kaavoitus ja liikenneympäristön parannustoimet.

Myös kunnissa tehtävä mielenterveys- ja päihdetyö sekä muu hyvinvoinnin edistäminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Päihteet, sairaskohtaukset, itsemurhat ja muut mielentilaan liittyvät riskitekijät näkyvät myös liikenneonnettomuuksien taustalla.

Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma linjaa turvallisuustavoitteet – liikenne tärkeä huomioida myös hyvinvointisuunnitelmissa

Suomessa tehdään kuntien, ELY-keskusten, poliisin ja Liikenneturvan yhteistyönä vuosittain useita liikenneturvallisuussuunnitelmia. Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma on työkalu kunnan liikenneturvallisuustyön suuntaamiseen ja koordinointiin. Se jalkauttaa valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita paikallistason turvallisuustoiminnaksi. Sen avulla liikenneturvallisuus voidaan kytkeä päätöksentekoon ja eri toimialojen strategioihin sekä kohdentaa resursseja viisaasti.

Liikenneturvallisuussuunnitelmissa käydään läpi kunnan tai seudun liikenneturvallisuustilanne ja siihen vaikuttava toimintaympäristö, asetetaan liikenneturvallisuustavoitteet, suunnitellaan liikenneturvallisuustyön toimintamalli sekä sovitaan eri osapuolten vastuulla olevista toimenpiteistä. Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi jokseenkin ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma tai muu liikenneturvallisuustyötä ohjaava suunnitelma.

Kuntien on valmisteltava hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Liikenneonnettomuuksien ehkäisy ja koetun turvallisuuden parantaminen ovat osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. On myös huomioitava, että liikenneturvallisuustavoitteet ja seurantamittarit kuuluvat olennaisena osana osaksi myös kunnan hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.

Yhteistyötä koordinoidaan liikenneturvallisuusryhmissä

Valtakunnallinen tavoite on, että paikallinen liikenneturvallisuustyö suunnitellaan ja koordinoidaan kunnallisissa liikenneturvallisuusryhmissä. Liikenneturvallisuusryhmän kokoonpanon perustan muodostavat tyypillisesti kunnan eri toimialojen, Liikenneturvan, poliisin ja hieman alueesta riippuen myös ELY-keskuksen edustajat. Ryhmään voidaan kutsua myös muita paikallisia toimijoita, joilla on aktiivista toimintaa liikenneturvallisuuteen liittyen tai muutoin merkittävä rooli.

Kuntapäättäjät avainasemassa – Riittävä resursointi tehokkaan liikenneturvallisuustyön edellytyksenä

Kunnanvaltuuston tehtävänä on velvoittaa eri hallinnonalat ottamaan liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioon omissa toiminnoissaan. Kuntien liikenneturvallisuustyössä ratkaisevaa onkin kuntajohdon sitoutuminen ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön ja sen resursointiin. Ilman resursseja liikenneturvallisuuden edistäminen jää usein vain irralliseksi tavoitteeksi.

Voidaan kysyä esimerkiksi: onko kunnan liikenneturvallisuustilanne ja ongelmat päättäjien tiedossa ja huomioidaanko liikenneturvallisuus ja saavutettavuus eri kulkutavoilla kunnan eri suunnitelmissa?

Onnettomuudet tulevat kunnille kalliiksi. Liikenneonnettomuuksista koituu mittavia taloudellisia kustannuksia inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Osa kustannuksista on niin sanottuja suoria kustannuksia, eli muodostuvat suoraan liikenneonnettomuuden seurauksena. Suorien kustannusten lisäksi onnettomuuden seurauksena koituu myös välillisiä kustannuksia. Liikenneonnettomuuden kustannuksista kunnalle jyvittyy laskennallisesti noin 15–20 prosenttia.

Turvallinen liikennejärjestelmä tukee turvallisia valintoja kulkutavasta riippumatta

Kulkutapakohtaiseen turvallisuuteen vaikuttaa moni asia, muun muassa liikkujan ikä ja kyvyt, tiedot ja taidot, liikkumisympäristö, liikkujan mielentila ja ajokunto sekä turvalaitteiden käyttö. Merkittävä osa liikenteen haitoista, onnettomuuksista ja koetusta turvattomuudesta aiheutuu moottoriajoneuvoliikenteestä. Etenkin jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus on kytköksissä autoliikenteen määrään. Liikenneturvallisuutta tulee aina edistää kokonaisuutena, eri väestöryhmien tarpeet huomioiden.

Järjestelmää suunniteltaessa on hyvä huomioida, että turvallisuuden tai turvattomuuden kokeminen on subjektiivista. Liikenne tai liikenneympäristö voidaan kokea samaan aikaan sekä turvallisena että turvattomana. Sama katu voi näyttäytyä hyvin erilaisena töihin autolla ajavan aikuisen ja koulutietä käyvän tokaluokkalaisen silmin.

Liikenneympäristön ratkaisuilla vaikutetaan myös koettuun turvallisuuteen ja siten esimerkiksi kulkumuodon valintaan. Ratkaisuilla voidaan kannustaa ja ohjata ihmisiä turvalliseen liikkumiseen sekä pienentää mahdollisen onnettomuuden vakavuutta. Liikennejärjestelyiden – myös tilapäisten – suunnittelun perusedellytyksenä on looginen ja sääntöjen noudattamista tukeva liikenneympäristö. Yhtenäiset ratkaisut tukevat tiellä liikkujia toimimaan oikein. Ratkaisujen tulisi olla ymmärrettäviä ja soveltua mahdollisimman monelle iästä, toimimiskyvystä tai kulttuurieroista riippumatta.

Miten kunnat voivat parantaa turvallisuutta taajamissa?

Yksi keskeinen keino vaikuttaa taajamien turvallisuuteen on ajonopeuksien rauhoittaminen. Alemmat nopeusrajoitukset ja niitä tukevat rakenteelliset ratkaisut ja valvonta ovat tehokkaita turvallisuustoimia eritoten alueilla, joilla kävellään ja pyöräillään paljon.

Kysy lisää

Yleisesti liikenneturvallisuuteen liittyvästä kuntatyöstä voit tiedustella aluepäällikkö Rainer Kinisjärveltä. Voit myös olla yhteydessä suoraan oman alueesi Liikenneturvan toimipisteeseen: