Ajamista sairaana paheksutaan, silti moni ajaa liian sairaana

Liikenneturvan kyselyssä kolme viidestä suomalaisesta paheksuu ajamista sairaana. Silti joka kymmenes kuljettaja kertoo ajaneensa edellisen vuoden aikana autoa, vaikka on tuntenut olonsa liian sairaaksi ajamaan.

”Ajokunto voi heikentyä reippaasti jo pelkästä flunssasta. Sairaana tai huonovointisena vireys ja tarkkaavaisuus kärsivät, eikä ajatus juokse, jolloin virhearviointien riski liikenteessä kasvaa. Puhumattakaan sairauksista, joissa voi menettää toimintakykynsä tai tajuntansa äkillisesti. On tärkeää välttää ajamista, kun olo on heikko tai huono”, tähdentää Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm.

Osa viis veisaa lääkepurkin varoituksista

Liikenneturvan kyselyssä 81 prosenttia kuljettajista kertoo selvittävänsä, heikentääkö hänelle määrätty uusi lääke ajokuntoa. Viisi prosenttia on ajanut autoa, vaikka on ottanut ajokykyä heikentävää lääkettä. Peräti 20 prosenttia kuljettajista on sitä mieltä, että reseptivapailla lääkkeillä ei voi olla vaikutusta ajokykyyn.

”Lääkkeitä käyttävän tulee selvittää lääkkeen vaikutukset ajoneuvon kuljettamisen turvallisuuteen. Etenkin uuden lääkkeen vaikutuksia omassa kehossa on syytä aina tunnustella ennen ajamista, jos se esimerkiksi väsyttää.”, Nyholm korostaa.

Tietoa lääkkeen vaikutuksista ajamiseen saa lääkäriltä, apteekista ja pakkausselosteesta. Apteekkari Anja Elfving kannustaa kysymään rohkeasti apteekista myös käsikauppatavaroiden vaikutuksista ajamiseen. 

”Punainen varoituskolmio lääkepurkin kyljessä tarkoittaa, että lääkkeellä on todettuja haittavaikutuksia ajamiseen. Esimerkiksi monet rauhoittavat lääkkeet sekä unilääkkeet lisäävät rattiin nukahtamisen riskiä. Myös allergialääkkeet voivat väsyttää. Lääkkeiden yhteisvaikutuksiakaan ei pidä unohtaa”, Elfving muistuttaa.

Terveydenhuollon ammattilaisten sanomaan kyllä uskotaan. Liikenneturvan kyselyssä lähes jokainen kertoo suhtautuvansa vakavasti varoitukseen lääkkeen haittavaikutuksista ajamiseen, jos siitä kertoo lääkäri tai apteekin henkilöstö. Pakkausselosteen tai perheenjäsenen sanomana viestiä ei oteta niin vakavasti.

Lääkkeiden ajokykyä ylläpitävä vaikutus on myös tärkeä huomioida. Osa pitkäaikaissairauksista heikentää ajokykyä, mutta oikealla lääkityksellä tilanne korjautuu. Lääkkeitä tulee käyttää annettujen ohjeiden mukaan ja olla yhteydessä hoitavaan tahoon, jos annostuksen muuttaminen tuntuu tarpeelliselta.

Lisätietoja

suunnittelija Mia Nyholm, Liikenneturva, p.020 7282 342

apteekkari Anja Elfving, p. 015178466

Miten hyväksyttävinä tai paheksuttavina pidät seuraavia asioita? Ajaminen sairaana (N=1060, kaikki vastaajat)

Oletko viimeisen 12 kuukauden aikana ajanut autoa, vaikka tunsit olosi liian sairaaksi ajamaan (N=794, autoilevat vastaajat)

Oletko viimeisen 12 kuukauden aikana ajanut autoa, vaikka olit ottanut lääkettä, joka heikensi ajokykyäsi (N=794, autoilevat vastaajat)

Jos minulle määrätään uutta lääkettä, selvitän, heikentääkö se ajokykyäni (N=794, autoilevat vastaajat)

Reseptivapailla lääkkeillä ei voi olla vaikutusta ajokykyyni (N=794, autoilevat vastaajat)

Miten vakavasti suhtaudut varoitukseen, jos sinulle määrätyn lääkkeen mahdollisesta haitallisesta vaikutuksesta ajamiseen kertoo (N=794, autoilevat vastaajat)

*Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä kyselyllä loppuvuodesta 2025. Kyselyn toteutti Verian ja siihen vastasi yhteensä 1060 henkilöä, joista autoilevia on 72 prosenttia.