Liikennekulttuurikomiteasta Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaokseksi ja edelleen rekisteröidyksi yhdistykseksi - Liikenneturvan vuodesta 1929 alkanut taival on kokenut monenmoisia muodonmuutoksia. Nykyisessä muodossaan Liikenneturva on edistänyt tieliikenteen turvallisuutta vuodesta 1974.

Liikennekulttuurikomitea 1929–1938

Liikennekulttuurikomitea aloitti toimintansa syyskuun 26. päivänä 1929 ja siinä oli edustettuna Maaseudun Autonomistajain Liiton lisäksi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, Kouluhallitus, Maalaiskuntien liitto, Kaupunkien Liitto, Suomen Vakuutusyhdistys, Suomen Automobiilitariffiyhdistys, Suomen Automobiiliklubi, Yleinen Autoliitto ja Suomen Autoilijaliitto.

Vuotta 1929 voidaan hyvällä syyllä pitää organisoidun liikenneturvallisuustyön syntymävuotena Suomessa. Tuolloin nimittäin perustettiin maahamme Maaseudun Autonomistajain Liiton aloitteesta Liikennekulttuurikomitea, johon kutsuttiin edustajat kaikista niistä järjestöistä, "joiden toimintaohjelmassa on tämänkaltainen työ, lisäksi ne virastot, joiden tehtäviin työ liikennekulttuurin hyväksi kuuluu ja myöskin ne laitokset, joiden taloudellisissa intresseissä on liikennekulttuurin kehitys.

Ensimmäisenä toimintavuotenaan Liikennekulttuurikomitea keskittyi pääasiassa luomaan liikenneturvallisuustyölle suuntaviivoja ulkomailta hankittujen mallien avulla. Vuoden 1930 lopulla komitea esitti ensimmäistä kertaa pysyvän liikenneturvallisuusyhdistyksen perustamista maahamme: "selvitellessään toiminta-ohjelmaansa yllämainituissa puitteissa, onkin komitea tullut huomaamaan, ettei se komiteana ollen enemmän tai vähemmän tilapäisluonteinen, ole kykenevä riittävällä tehokkuudella, järjestelmällisyydellä ja joustavuudella suorittamaan laajaa kannatusta ja melkoisia varoja kysyvää, sinänsä varsin tähdellistä ja myös taloudellisesti suuriarvosta työtä maamme liikenneturvallisuuden kaikenpuoliseksi edistämiseksi." Yhdistyksen perustaminen ei tuolloin vielä kuitenkaan toteutunut.

Liikennekulttuurikomitean työskentelyä vaikeutti koko sen toiminnan ajan varojen puute. Pääasiallinen rahoitus saatiin vakuutustaholta, ensisijaisesti Autovakuutuslaitosten Liitolta.

Talja 1938–1971

Liikennekulttuurikomitea yhdistyi vuonna 1938 kolme vuotta aiemmin perustettuun Tapaturmantorjuntayhdistykseen sen liikennejaokseksi. Nimi syntyi sanoista Tapaturmantorjunta-yhdistyksen liikennejaos. Toukokuun 22. päivänä 1939 yhdistyksen liikenneturvallisuusneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa. Tuo päivä on nimetty Liikenneturvan vuosipäiväksi.

Syksyllä 1934 yhdistyksen perustaminen oli jo lähellä toteutumistaan. Tuolloin tuli kuitenkin tietoon, että valtiovallalla oli omia suunnitelmia erityisen tapaturmientorjuntayhdistyksen perustamisesta. Tämä hanke toteutuikin vuoden 1935 syksyllä, kun perustettiin Tapaturmantorjuntayhdistys r.y. Sen toiminta kohdistui kuitenkin pääasiassa työtapaturmien torjuntaan. Vihdoin vuoden 1938 keväällä Tapaturmantorjuntayhdistys ehdotti Liikennekulttuurikomitealle, että se liittyisi liikennejaoksena yhdistykseen. Ja näin syntyi Talja. Nimi syntyi sanoista Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaos. Toukokuun 22. päivänä 1939 yhdistyksen liikenneturvallisuusneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa. Tuo päivä on nimetty Liikenneturvan vuosipäiväksi.

Yhdistyksen talous perustui vuosina 1940 - 1951 pääosaltaan jäsenmaksuihin. Vaikka jäsenten lukumäärä kasvoi tasaisesti, ei se tarjonnut toiminnalle kuitenkaan vakaata pohjaa. Jäsenmaksuna saadut tulot vastasivat keskimäärin yhden toimihenkilön vuotuista palkkaa. Valtionapua yhdistys sai esimerkiksi 1940-luvun alkupuolella sosiaaliministeriöltä noin 5 % siitä, mitä jäsenmaksuina kerättiin. Vuonna 1950 tämän avun määrä oli noussut jo niin, että se oli 23 % tuloista.

Vuonna 1951 Taljan rahoitus saatiin vakaalle pohjalle. Tuolloin alettiin liikennevakuutusmaksun yhteydessä kantaa ns. liikenneturvallisuusmaksu, joka oli 2 % vakuutusmaksusta. Tällä tavalla kerätyistä varoista muodostui sen jälkeen pääasiallinen tulonlähde Taljan ja sittemmin Liikenneturvan toiminnalle. Suomen liikenneturvallisuustyön rahoitusta on pidetty kansainvälisenä malliesimerkkinä hyvästä järjestelmästä.

Rahoituksen vakaannuttua Taljan toiminta laajeni nopeasti. 1950-luvulla Talja toimi aktiivisesti liikenneturvallisuuden hyväksi kampanjoimalla, järjestämällä erilaisia kursseja, koulutustilaisuuksia ja tempauksia ja tekemällä kunnille liikenneturvallisuussuunnitelmia sekä kiinnittämällä huomiota ajoneuvojen turvallisuuteen.

Toimintojen laajentumisen yhteydessä 1960-luvulla Taljaan oli perustettu tilasto- ja tutkimustoimisto. Tällä luotiin edellytykset keskeisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutusten tutkimiseen. Taljan aloitteesta ryhdyttiin Suomessa vuonna 1962 kokeilemaan nopeusrajoitusten vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Useamman vuoden aikana toteutetut kokeilut olivat alkulaukauksena sille laajalle ja voimakkaalle kritiikille, jonka kohteeksi Talja joutui 1960-luvun puolivälistä lähtien.

Liikenneturva ry

Työturvallisuuden lisääntyneet tehtävät 1970-luvun alussa vaativat suurempaa tehoa kuin mihin yhdistyksen työturvallisuusjaosto kykeni. Niinpä Tapaturmantorjunta ry:n hallitus teki vuoden 1971 keväällä aloitteen yhdistyksen lopettamiseksi ja kahden erillisen toimintayksikön perustamisesta.

Vuoden 1971 lokakuun 22. päivänä perustettiin Liikenneturva - Liikenneturvallisuustyön Keskusjärjestö ry jatkamaan Taljan toimintaa ja 17.12.1971 Työsuojelu-niminen yhdistys.

Kritiikistä oli seurauksena se, että alan viranomaiset ryhtyivät selvittämään, mistä Taljan ympärillä käyneessä kuohunnassa oikeastaan oli kysymys. Myös koko Tapaturmantorjuntayhdistykseen kohdistui sosiaalisia paineita.

Osa Taljaan kohdistetusta kritiikistä johtui siitä, että Taljan hallintoa pidettiin liiaksi moottori- ja vakuutusjärjestöjen hallitsemana järjestönä. Koska Liikenneturva ry:n hallinto ei juurikaan poikennut Taljan hallinnosta, ei kritiikkikään loppunut yhdistyksen lakkauttamiseen, vaan se jatkui vielä Liikenneturva ry:n aikanakin.

Liikenneturva

Asetuksella perustettu, julkisoikeudellinen Liikenneturva aloitti toimintansa vuoden 1974 alussa. Muutos Liikenneturva ry:stä julkisoikeudelliseksi Liikenneturvaksi näkyi mm. poliittisten puolueiden mukaantulona ja valtion edustuksen lisäämisenä hallintoelimissä ja toisaalta valtiovallan kontrollin lisäämisenä.

Vuoden 1988 tammikuussa voimaan tulleella uudella asetuksella jälleen poistettiin poliittisten puolueiden valta hallintoelimissä ja tilaa annettiin eri tienkäyttäjäryhmien edunvalvontajärjestöille.

Liikenneturvan perustamista edelsi kymmenen vuoden monivaiheinen, muutosta enteilevä prosessi arvosteluineen, selvitys- ja mietintövaiheineen, liikenneturvallisuuden heikkenemisineen ja lopulta poliittisen tahon lämpenemisineen liikenneturvallisuustyöhön. Kaikki nämä vaiheet loivat pohjan uuden julkisoikeudellisen keskusjärjestön perustamiselle. Asetuksella perustettu Liikenneturva aloitti toimintansa vuoden 1974 alussa.

Muutos Liikenneturva ry:stä julkisoikeudelliseksi Liikenneturvaksi näkyi mm. poliittisten puolueiden mukaantulona ja valtion edustuksen lisäämisenä hallintoelimissä ja toisaalta valtiovallan kontrollin lisäämisenä.

Vuoden 1988 tammikuussa voimaan tulleella uudella asetuksella jälleen poistettiin poliittisten puolueiden valta hallintoelimissä ja tilaa annettiin eri tienkäyttäjäryhmien edunvalvontajärjestöille.

Vuoden 2004 alusta lähtien Liikenneturvan toiminta on säädetty lailla (Laki Liikenneturvasta N:o 278/2003)  ja sitä on valvonut liikenne- ja viestintäministeriö vuoden 2016 loppuun saakka.

Liikennevakuutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä Liikenneturvan rahoitusmuoto muuttui valtionavuksi vuoden 2017 alusta. Liikennevakuutusyhtiöiltä kerätään liikenneturvallisuusmaksua, joka ohjataan tieliikenteen turvallisuustyöhön valtion budjetin kautta. Liikenteen turvallisuusvirasto on se valtionapuviranomainen, joka jakaa rahat tähän toimintaan.

Liikennemusiikkia vuosien varrelta

Talja tuotti vuonna 1969 äänilevyn, jossa oli viisi kampanjaiskelmää vuosilta 1965–69. Vaikka näistä lauluista on kulunut jo runsaasti aikaa, niiden sanoma on yhä ajankohtainen ja sävel tarttuva.

Vuosittain Suomessa pidetyistä teemaviikoista liikenneviikko oli ehkä tunnetuin ja todennäköisesti myös vanhin. Ensimmäiset liikenneviikot tai liikennekaudet, joiksi niitä silloin kutsuttiin, toteutettiin jo 1950-luvun alussa. Liikennekausia saattoi olla kaksi vuodessa, ensin yleinen keväällä ja toinen erityisesti lapsiin kohdistuva syksyllä.

1960-luvulla Talja järjesti joukon liikenneviikkoja, joiden tunnuslauseet iskostuivat ihmisten mieliin niin, että ne muistetaan vieläkin. Parhaiten tunnuslauseet jäivät mieleen kampanjoita varten sävelletyistä iskelmistä, joiden sanoituksista, säveltämisestä ja esittämisestä vastasivat tuon ajan kotimaiset iskelmämusiikin kärkinimet.

Muistatko nämä?

1960: Aja ohi varovasti, päästä ohi sopuisasti
1961: Hyväksytty turvavyö joka autoon
1962: Liikenneturvallisuus tavaksi
1963: Vaihda kohteliaisuuteen
1964: Enemmän tietoa - vähemmän selityksiä
1965: Yhteispelillä se sujuu, sävel ja sanat: Sauvo "Saukki" Puhtila, esittäjä: Kipparikvartetti
1966: Sopu vie eteenpäin, sävel ja sanat: Sauvo "Saukki" Puhtila, sovitus: Pentti Lasanen, esittäjä: Katri-Helena, Justeeri ja Hootenanny-Trio
1967: Liikenneoppia ikä kaikki, sävel: Georg de Godzinsky, sanat: Sauvo "Saukki" Puhtila, esittäjä: Katri-Helena
1968: Katso vielä kerran, sävel ja sanat: Juha "Watt" Vainio, esittäjä: Juha "Watt" Vainio
1969: Ennakoi tuleva tilanne, sävel ja sanat: Kari Tuomisaari, esittäjä: Kai Lind ja Ragni Malmstén
1970: Turha kiire pois

Aihepiirit: