Liikennevinkki
Kävely ja pyöräily

Lapsen kyky arvioida etäisyyksiä ja nopeuksia on vielä kehitysvaiheessa ja itsenäinen liikkuminen vaatii harjoittelun lisäksi aikuisen tukea ja ohjausta. Aikuisen tuleekin itse näyttää lapselle mallia ja käyttäytyä liikenteessä mahdollisimman esimerkillisesti. Toimintaa kannattaa myös sanoittaa ääneen esimerkiksi kertomalla, miksi puhelinta ei ole turvallista käyttää liikkuessa tai miksi pyöräillessä käytetään kypärää ja pimeällä heijastinta.

Harjoitus tekee mestarin — myös koulumatkalla

Lyhin koulureitti ei aina ole se turvallisin ja reitti tulisikin valita niin, että siinä on mahdollisimman vähän tienylityksiä. Koulureitti kannattaa kulkea yhdessä lapsen kanssa useaan kertaan. Samalla voi opettaa lapselle, miten toimia turvallisesti eri tilanteissa. Aikuisen kanssa liikkuessaan lapsi usein jättää vastuun liikenteen seuraamisesta ja päätöksenteosta aikuiselle. Kannusta lasta tekemään havaintoja ja toimimaan mahdollisimman itsenäisesi.

Kouluiässä kaverit tulevat entistä tärkeämmiksi, ja lapsi harjoittelee itsenäistä liikkumista yhdessä heidän kanssaan. Kavereiden kanssa oleminen onkin lapsen näkökulmasta usein koulumatkan paras asia. Tarve kuulua ryhmään voimistuu, ja omien kavereiden asenteet sekä tavat vaikuttavat lapsen toimintaan. Vaikka lapsi käyttäytyisi vanhempiensa kanssa harkiten ja vastuullisesti, voi hän toimia eri tavalla vertaisryhmässä.

”Lasta on hyvä muistuttaa siitä, että liikenteessä on aina toimittava harkiten, vaikka muut kannustaisivat toimimaan toisin. Isossakin porukassa on itse pidettävä huolta tarkkaavaisuudestaan. Esimerkiksi tietä ei voi lähteä ylittämään kavereiden perässä varmistamatta itse, että hetki on sopiva”, Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen sanoo.

Koululaisen liikennetaitojen arviointi on huoltajan vastuulla

Koronaviruksen vuoksi monissa perheissä mietitään myös koulumatkan kulkutapaa eri näkökulmasta. Valintaa tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon myös liikenneturvallisuus. Vaikka lapsen kuljettaminen kouluun autolla tuntuisi houkuttelevalta, on syytä harkita tarkkaan, milloin kuljettaminen on välttämätöntä.

”Vaikka koulumatkasta suurin osa taittuisikin autokyydillä, voisi lapsen antaa kävellä esimerkiksi viimeinen kilometri koululle. Silloin hän pääsee nauttimaan ulkoilun hyödyistä eikä koulun ympäristö ruuhkaudu autoliikenteestä”, Markkanen vinkkaa.

Koronatilanne voi houkutella myös pyörän selkään entistä aiemmin tai sellaisen matkan päästä, joka aikaisemmin on taitettu joukkoliikenteellä. Vanhemman vastuulla on suunnitella ja harjoitella lapsen kanssa turvallisin pyöräilyreitti kouluun. Vanhempi myös arvioi oman lapsen kyvyt ja taidot kulkea koulumatka turvallisesti pyörällä.

Keskustele koulumatkasta pitkin vuotta

Myös vanhemmat koululaiset kaipaavat kertausta ja keskustelua turvallisesta liikkumisesta liikenteessä. Koulumatkan harjoittelu ennakkoon on tärkeää, mutta sen lisäksi kannattaa tasaisin väliajoin varmistaa, että toimintaohjeet ovat vielä lapsen mielessä.

”Keskustele lapsen kanssa koulumatkasta pitkin vuotta ja kysy, miten matkat sujuvat. Vaikeista tilanteista ja virheistä kannattaa myös jutella avoimesti ja rakentavasti”, Markkanen muistuttaa.

Tagit: 
turvaa lapsen koulutie, koulutie