Liikenneturvan lausunto ammatillisista perustutkinnoista

Liikenneturvan lausunto keskittyy kahteen osioon: Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen sekä Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen.

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen

Nykyinen osaamistavoite: Opiskelija tuntee tapoja edistää omaa ja muiden turvallisuutta ehdotetaan muutettavan muotoon: Opiskelija tuntee tapoja edistää omaa ja muiden turvallisuutta sekä osaa tunnistaa ja ennakoida liikenteen riskejä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Avautuu uuteen ikkunaan) on kirjattu laaja-alaisia osaamisen taitoja myös liikennekasvatukseen (Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot). Kun liikenneturvallisuuden osaamistavoite kirjataan myös ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteisiin, muodostavat tavoitteet selvän, toisiaan tukevan jatkumon. Tämä tukee opiskelijan kykyä toimia turvallisesti, kestävästi ja vastuullisesti liikenteessä ja siten edistää opiskelijan yleistä hyvinvointia. Myös lukion opetussuunnitelmien perusteisiin on sisällytetty hyvinvointiosaaminen osana laaja-alaista osaamista lukiossa.

Elinikäinen liikennekasvatus tarkoittaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista liikennekasvatusta läpi elämän. Elinikäisen liikennekasvatuksen vaiheena nuoruus on erityisen tärkeä. Aivojen kehitys, ikätoverien vaikutus käyttäytymiseen sekä uusiin kulkuneuvoihin siirtyminen tekevät ajanjaksosta liikenneturvallisuuden kannalta merkityksellisen. Liikennekasvatuksen jatkumisella osana ammatillisia opintoja varmistetaan, että nuorilla on riittävät tiedot ja taidot turvalliseen liikenteessä liikkumiseen sekä osaamista tunnistaa liikenteen riskejä.

Liikennekasvatuksen kirjaaminen ammatillisten perustutkintojen yhteisiin tutkinnon osiin tukee liikenteen nollavision saavuttamista. Liikenteen nollavision tavoitteena on, että kukaan ei kuole tai vakavasti loukkaannu liikenteessä. Tämä ajatus löytyy myös Suomen hallitusohjelmasta (Avautuu uuteen ikkunaan).

Kun tarkastellaan tapaturmia, tieliikenneonnettomuudet ovat yleisin syy alle 25-vuotiaiden kuolemille ja toiseksi yleisin syy sairaalahoitojaksolle. Liikenteen henkilövahinkoja tapahtuu eniten nuorille, mikä jo itsessään perustelee systemaattisen liikennekasvatuksen tarvetta ikäryhmälle. Viimeisen kolmen vuoden (2022–2024) aikana liikenteessä kuoli keskimäärin 37 ja loukkaantui lähes 1 100 nuorta vuosittain. Koko väestöön verrattuna nuorten kuljettajien kuolemanriski on lähes kolminkertainen. Erityisesti juuri ajokortin saaneet korostuvat onnettomuustilastoissa. Tämä osaltaan perustelee liikennekasvatuksen tärkeyttä nimenomaan toisella asteella, oppivelvollisuusikäisten nuorten parissa.

Liikennekasvatuksen pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden merkitys on nostettu esiin myös valtakunnallisessa Liikenneturvallisuusstrategiassa 2022–2026 (Avautuu uuteen ikkunaan) (toimenpiteet 24, 25 ja 26). Opetushallituksen vastuulle on kirjattu toimenpide 25: ”Liikennekasvatus huomioidaan tulevien toisen asteen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelussa.” Nyt esitetyssä ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien luonnoksessa ei huomioida tätä liikenneturvallisuusstrategian toimenpidettä.

Euroopan unionin tulevassa ajokorttidirektiivissä (Avautuu uuteen ikkunaan) jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään perus- ja keskiasteen koulujen opetussuunnitelmiin ikätasolle sopivaa koulutusta liikennesäännöistä, -turvallisuudesta ja riskitietoisuudesta. Lisäämällä liikenneturvallisuus yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin tätä asiaa olisi jo Suomen osalta edistetty.

Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen

Nykyinen osaamistavoite: Opiskelija toimii turvallisuutta edistäen yhteistyössä muiden kanssa ehdotetaan muutettavan muotoon: Opiskelija toimii turvallisuutta edistäen yhteistyössä muiden kanssa myös liikenteessä.

Nuorten tavat liikkua ovat muutoksessa. Tuoreessa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittäneessä Liitu2024 -tutkimuksessa selviää, että suomalaiset nuoret liikkuvat koulu- ja opiskelumatkoja yhä enemmän moottoriajoneuvoilla. Moottoriajoneuvon kuljettajana vastuu omasta ja muiden liikkujien turvallisuudesta kasvaa. Oppilaitoksissa toteutettava liikennekasvatus tukisi nuorten kasvua vastuullisiksi kuljettajiksi.

Liikenteessä liikkuminen työmatkoilla tai työasiamatkoilla on keskeinen osa myös työturvallisuutta. Työliikennevahingot ovat usein seurauksiltaan vakavampia kuin työpaikalla sattuneet vahingot. Siksi niissä menetetään huomattavasti enemmän työpäiviä kuin työtapaturmissa. Vuosittain tilastoidaan yli 20 000 työmatkatapaturmaa, mutta todennäköisesti todellinen tapaturmien määrä on tilastointia huomattavasti suurempi.

Opetushallituksen lausuntopyyntö lausuntopalvelussa. (Avautuu uuteen ikkunaan)