Talvirenkaat

Talvirenkaat voivat olla joko nastallisia tai nastattomia. Renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden on oltava vähintään 3 mm. Suositeltava urasyvyys talvirenkaalla on vähintään 6 mm. Talvirenkaassa on merkintä M tai MS.

Lumisella ja sohjoisella kelillä renkaan pitoon vaikuttaa ensisijassa kuviointi ja kumin kitkaominaisuudet. Jäisellä kelillä paras pitävyys saavutetaan nastoitetulla renkaalla.

Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Nastattomia talvirenkaita saa käyttää kuitenkin ympäri vuoden. Nastallisia talvirenkaita saa käyttää 1.11. - 31.3. tai toisen pääsiäispäivän jälkeiseen maanantaihin - myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Nastarenkaita saa käyttää muunakin aikana, jos keli sitä edellyttää.

Huonokuntoiset renkaat

Renkaiden kulutuspinnan pääurien vähimmäissyvyys on kesärenkailla 1,6 mm ja talvirenkailla 3,0 mm. Kesärenkaan suorituskyky sadekelillä heikkenee merkittävästi renkaan kulumisen myötä. Kesärenkaiden kuluneisuus on riskirajalla, kun huonoimman renkaan urasyvyys on alle 1,6 mm. 

Talvirenkaissa kuluneilla renkailla tarkoitetaan useimmiten urasyvyydeltään vielä laillisia 3–5 mm renkaita.

Ajonopeus vaikuttaa ratkaisevasti vesi- tai loskaliirron syntyyn, mutta myös renkaat, niiden malli, leveys ja kuluneisuus, vaikuttavat. Siksi suositeltava urasyvyys onkin kesärenkaalla vähintään 4 mm ja talvirenkaalla vähintään 6 mm. Vesiliirron välttämiseksi huonokuntoisilla renkailla pitäisi ajaa lähes 30 km/h hitaammin kuin hyvillä renkailla.

Kuluneet renkaat pidentävät merkittävästi myös jarrutusmatkoja.

Ajokäyttäytyminen on parhaimmillaan, kun kaikissa renkaissa on suunnilleen samanlainen pitävyys. Jotta renkaat säilyisivät koko käyttöikänsä samanpitoisina, on niiden paikkaa renkaanvaihdon yhteydessä vaihdeltava. Paikanvaihtosuositus koskee sekä kesä- että talvirenkaita. Pyörimissuuntaa ei kuitenkaan saa muuttaa. Renkaan sivussa on pyörimissuuntaa osoittava nuoli.

Sopimattomat renkaatSopimattomien renkaiden osuus kaikista rengasriskeistä.

Keliin sopimattomat renkaat ovat tyypillisesti nastattomia talvirenkaita tai kesärenkaita, joita käytetään lumisella tai jäisellä talvikelillä. Talvirenkaiden käyttöä vetisellä kelillä ei ole kertaakaan arvioitu riskitekijäksi.

Ajoneuvoon sopimattomilla renkailla tarkoitetaan yleensä ylimitoitettua vanne- ja rengaskokoa. Sopimattomiin renkaisiin liittyvät riskit ovat hieman vähentyneet viime vuosikymmeneen verrattuna.

Rengastus ja rengaspaineet

Henkilö- ja pakettiautoissa tulee saman akselin renkaiden olla mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset. Erilaisen vararenkaan tilapäinen käyttö on sallittua. Sekarengastus kesä- ja talvirenkaiden välillä ei ole sallittua, mutta vararenkaalla voi ajaa tilapäisesti.

Rengaspaineilla on huomattavaa merkitystä turvallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristön kannalta. Michelinin selvityksen mukaan joka viides suomalainen ajaa vähintään 0,5 baria vajaapaineisilla renkailla.

Vajaapaineisilla renkailla ajettaessa

  • auton hallinta ääritilanteissa vaikeutuu,
  • ohjauksen puoltaminen lisääntyy ja rengas saattaa rikkoutua,
  • polttoaineenkulutus kasvaa 3–6 prosenttia ja
  • renkaan elinikä lyhenee 25–50 prosenttia.

Rengaspaineet olisi syytä tarkistaa vähintään kerran kuukaudessa renkaan tai ajoneuvon valmistajan suositusten mukaisesti.

Renkaan merkinnät

Renkaaseen kylkeen merkitään vähintään:

• valmistajan nimi tai tavaramerkki
• koko ja tyyppi, esim. 185/65 R 14 88 Q: (leveys 185 mm, profiilisuhde: korkeus 65 % leveydestä,  R "Radial" (vyörengas), 14-tuuman vannekoko, kantavuustunnus 88, nopeustunnus Q
• tubeless, sisärenkaaton
• TWI, kulumisvaroittimen sijainti
• talvirengas, M tai MS
• valmistuskoodi viikko/vuosi esim. 2501 (viikko 25 vuosi 2001)

Lisäksi renkaiden pitää olla e-, E- tai DOT- hyväksyttyä mallia tai tekstit ´Pinnoitettu - Regummerad.’

 

Aihepiirit: