Kampanjat

Pitkäjänteistä kampanjointia

Liikenneturvan tehtävä on parantaa liikenneturvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen. Yksi merkittävimmistä työtavoistamme on viestintä ja kampanjointi. Kampanjat ovat kuuluneet ja kuuluvat edelleen keskeisenä osana Liikenneturvan toimintaan.

Liikenneturvan kampanjointi ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Ennaltaehkäisevä työ perustuu ensisijassa tiedon lisäämiseen ja suostutteluun. Tietyt pääteemat, kuten turvavyön ja pyöräilykypärän käyttö sekä liikenneraittius, toistuvat kampanjoinnissa vuosittain.

Yksi kampanjoinnin tavoite on laajemman asenneilmaston, liikennekulttuurin ja sosiaalisen normin muokkaaminen turvallisuusmyönteisemmäksi. Pitkällä tähtäimellä suhtautuminen epätoivottavaan liikennekäyttäytymiseen ja liikennesääntöjen rikkomiseen muuttuu kampanjoinnin ansiosta. Esimerkiksi rattijuopumukseen suhtaudutaan nykyään aiempaa paheksuvammin. Asenneilmapiirin kartoittaminen auttaa kampanjoinnin kohdennuksen ja tuloksellisuuden selvittämisessä.

Kampanjat

Vaikea tilanne, helppo ratkaisu

Liikenneturvan uudessa kampanjassa juhliva kaveriporukka puntaroi, kuka heistä on ajokuntoinen ja voi kyyditä muut jatkoille. Onneksi paikalta löytyy järjen ääni, kaveriporukan MVP (most valuable palyer eli se jota kaikki kuuntelevat), jolla on ratkaisu valmiina takataskussaan: matkaan lähdetään bussilla, taksilla tai selvän kuskin kyydillä – tietenkin.

Vaikea tilanne, helppo ratkaisu -kampanja on suunnattu 18-34-vuotiaille.

Ei mitään mutkuja – muista se heijastin

Liikenneturvan Ei mitään mutkuja -kampanjassa roolit käännetään toisinpäin. Lapset osaavat käyttää heijastimia, mutta aikuiset änkyröivät vastaan. Aikuisen sijaan lapsi onkin roolimallina.

Oikeassa elämässäkin lapsilla on usein vaatteissa jo valmiina heijastavia yksityiskohtia ja usein huoltajat kiinnittävät lasten vaatteisiin heijastimia helpommin kuin omiinsa. Ei mitään mutkuja -kampanja haastaa aikuiset näkymään ja käyttämään heijastimia.

Aja oikein – sähköpotkulaudallakin

Kampanja korostaa, että liikennesäännöt koskevat myös sähköpotkulautailijaa. Kymmenen kohdan listaus (Avautuu uuteen ikkunaan) luo perustan turvalliseen sähköpotkulautailuun. Kampanja on suunnattu 18-34-vuotiaille.

Ajattele miten ajat

Millaisena kuljettajana sinut nähdään? Harva haluaa tahallaan levittää pelkoa omalla ajotavallaan. Silti aivan liian usein nopeus nousee yli sallitun. Myös taajamassa, jossa pienetkin ylinopeudet voivat kostautua kohtalokkaina. Liikenneturvan taajamanopeuksien noudattamiseen kannustava kampanja muistuttaa, että autoilijan nopeus vaikuttaa myös siihen, miten turvalliselta – tai turvattomalta – koulutie tuntuu. Kampanja on suunnattu erityisesti 35-54-vuotiaille autoileville.

Autokansanradio

Miten saavutetaan autoilijan huomio oikea-aikaisesti? Vastaus on: Autonkansanradiolla. Liikenneturvan radiokampanja, Autokansanradio, nostaa esiin ajankohtaisia autoiluun liittyviä teemoja radioaalloilla kerran kuukaudessa. Aiheet vaihtelevat ajankohtaisuuden, esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.

Yhteiskampanjat

Oman kampanjoinnin lisäksi Liikenneturva osallistuu myös moniin alan yhteiskampanjoihin. Näitä ovat muun muassa kävelyn turvallisuuteen huomiota kiinnittävä Pysy Pystyssä sekä vuotuinen Tapaturmapäivä.

Tapaturmapäivä

Tapaturmapäivä järjestetään tapaturmien ehkäisemiseksi joka vuosi perjantaina 13. päivä. Tapaturmapäivässä on mukana eri järjestöjä ja ministeriöitä. Lue lisää kampanjasivuilta

Pysy pystyssä

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Liikenneturvan lisäksi kampanjassa ovat mukana Aivovammaliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Finanssiala ry, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, LähiTapiola, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, Sarva-nastakengät, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Punainen Risti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos. Lue lisää kampanjasivuilta. (Avautuu uuteen ikkunaan)

Liikenneturvan kampanjoinnin perusteita

Kampanjointi on viestintää, joka pyrkii saamaan aikaan käyttäytymisen muutoksia jotka edistävät turvallista käyttäytymistä liikenteessä ja ehkäisevät onnettomuuksia tai vähentävät niiden seurauksia.

Kampanjoinnin tavoitteena on lisätä tietoa, vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen ja pitää liikenneturvallisuusasioita esillä. Vain osa ei-toivotusta liikennekäyttäytymisestä johtuu tiedon puutteesta. Tyypillisemmin ongelmakäyttäytyminen on tahallista. Tällöin vaikuttavuutta voidaan hakea mm. sosiaalisen normin vahvistamisen kautta. Lähipiirin ja yhteisön kielteinen asennoituminen on yksi keino vaikuttaa ei-toivottuun liikennekäyttäytymiseen.

Lähes kaikki Euroopan maat pyrkivät parantamaan liikenneturvallisuutta viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Suomessa tieliikenteen osalta viestejä ja kampanjoita tuottaa erityisesti Liikenneturva.

Millainen viesti vaikuttaa?

Kampanjaviestin tulisi olla uskottava, luotettava, johdonmukainen, selkeä, suostutteleva, relevantti ja houkutteleva. Tutkimusten mukaan viesti menee parhaiten läpi tietoa ja tunnetta yhdistäen. Periaatteessa muistijälkeä kasvattavat tunnereaktiot voivat olla joko positiivisia (rakkaus, onni, empatia) tai negatiivisia (pelko, kiukku, suru jne.). Vahvaan negatiiviseen tunteeseen liittyvää, onnettomuustilanteita kuvaavaa ja seurauksien kautta ihmisiä puhuttelevia kampanjoita voidaan kuvata pelkovetoomuksiksi tai pelkomanipulaatioksi. 

Pelkoviesteihin liittyy ongelmia kohdennuksessa, viestin torjunnassa ja ei-toivotuissa käyttäytymisen muutoksissa. Pahimmillaan pelon käytön onkin todettu aiheuttavan ahdistusta ja vääränlaista uhkaa välttelevää käytöstä.

Onnettomuustietojen valossa kampanjointia halutaan usein suunnata nuoriin miehiin, joilla on suurempi riski kuolla onnettomuuksissa oman liikennekäyttäytymisensä takia. Pelkovetoomuksien on kuitenkin osoitettu purevan nuoriin miehiin heikommin kuin esimerkiksi huumorin.

Pelon kautta viestiminen voi olla haitallista

Kampanjoita ja viestejä suunniteltaessa on arvioitava myös, mitä ei-toivottuja käyttäytymisen muutoksia voidaan saada aikaan. Pelkoviesti voi esimerkiksi vähentää lasten ja nuorten itsenäistä liikkumista turhien uhkakuvien myötä.

Pelkovetoomukset voivat olla tehokkaita etenkin koulutuksellisessa viestinnässä. Tällöin se antaa selkeän toimintamallin, jolla voidaan vähentää tai välttää itsenäisen liikkumattomuuden uhka. Liikenneturva on käyttänyt mallia, kun voimme varmistaa viestille riittävän purun kohderyhmän kanssa. Tällaisia hankkeita ovat mm. Särmänä liikenteessä ja Punainen Liitu.

Myös positiiviset tunteet voidaan valjastaa liikenneturvallisuuskampanjointiin. Huumorilla höystettyä mainontaa käytetään yleisesti paljon, koska se muistetaan usein hyvin ja saa korkeat huomioarvot. Muistaminen ei kuitenkaan vielä kerro tehokkuudesta. Useiden tutkimusten mukaan ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota humoristisiin kuin vakaviin mainoksiin. Toisaalta liika huumori voi häiritä viestin ymmärtämistä.

Huumorin lisäksi välittämiseen, empatiaan ja rakkauteen liittyvä tarinallisuus on mahdollista valjastaa kampanjointia tukevaksi. Positiivisia tunteita käyttöä tukee myös viestinnän vastuullisuuden aspektit.

Miten tuloksia mitataan?

Huomioarvomittaukset ovat yksinkertainen tapa selvittää, onko kampanjaviesti kuultu tai nähty. Liikenneturva seuraa kaikkien suurempien kampanjoidensa tunnuslukuja. Lisäksi voidaan seurata ihmisten aikeita ja asenteita ja liikennekäyttäytymistä.

Viestintä ja kampanjointi ovat vain yksi osa aikaansaada muutoksia uskottavan valvonnan ja lainsäädännän rinnalla. Yhden kampanjan ei voida olettaa saavan aikaan suurta ja kauan kestävää käyttäytymisen muutosta. Aiheita tuleekin pitää esillä jatkuvasti, tämä on ainoa keino saavuttaa pysyvää ja merkittävää muutosta käyttäytymiseen. Jos aiheen esillä pito lopetetaan, on paluu vanhaan mahdollinen. Yhteiskunnallisilla viesteillä on kuitenkin tärkeä rooli yhteisen asenneilmapiirin luojina ja tukijoina.