Uutinen
Mopoilu

1. Mopon suurin sallittu rakenteellinen nopeus pitäisi olla 60 km/h.

45km/h tulee EU-lainsäädännöstä. Nopeus ei ole Suomessa kansallisesti päätettävissä. Jos haluttaisiin poiketa tästä, olisi Suomen ensin erottava EU:sta tai sitten vaikutettava yhteiseen linjaan EU:n kautta – tilastojen valossa jälkimmäinenkään vaihtoehto ei ole kovin ajankohtainen.

2. Mopot tehdään muualla Euroopassa tehtaalla kulkemaan kovempaa ja Suomeen tuotaessa ne kuristetaan 45 km/h nopeuteen.

Katso edellinen vastaus. EU:ssa on yhteisesti päätetty, että mopojen suurin rakenteellinen nopeus on 45 km/h. Mopot on siis pääsääntöisesti rajoitettu tähän nopeuteen jo tehtaalla, ei vasta Suomessa.

3. Mopojen olisi turvallisempaa kulkea kovempaa kuin 45km/h.

Katso edellinen vastaus: lakia rikkomatta ei ole mahdollista. Mikään fakta ei myöskään tue väitettä, että suurempi nopeus lisäisi turvallisuutta. Suomessa tutkitaan kaikki liikenteessä tapahtuneet kuolemat perinpohjaisesti. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) raporteissa ei ole mitään mainintaa siitä, että olisi onnettomuuksia, joissa olisi ollut apua siitä, että mopo olisi kulkenut kovempaa tai kiihtynyt nopeammin.

4. Mopossa on ”kevarin" runko ja jarrut, joten sillä voisi ajaa turvallisesti yli 45km/h.

Mopon suurin sallittu nopeus ei perustu siihen, että se ei kestäisi kovempia nopeuksia, toisin kuin joskus 1980-luvulla on perusteltu. 45 km/h maksiminopeudessa on kyse ennen kaikkea ihmisestä, joka mopolla ajaa ja hänen liikennekokemuksestaan. Mopo on tarkoitettu ajoneuvoksi, jolla voi ajaa myös kevyen liikenteen väylillä, kun se on erikseen sallittu. Lisäksi ajokortin saa jo 15-vuotiaana kohtuullisen pienillä opetusmäärillä ja hyvin pitkälti juuri alhaisesta nopeudesta johtuen pienemmillä vakuutusmaksuilla. Mopoa voi toki verrata kevytmoottoripyörään: kevarikortin saa 16-vuotiaana, vaativammalla tutkinnolla ja isommalla opetusmäärällä kuin mopon ajokortin, lisäksi vakuutukset ovat kalliimmat ja niin edelleen. Pidetään siis mopo mopona.

5. Mopo on alitehoinen ja kulkee liian hiljaa.

Mopossa on syystäkin rajoitettu nopeus ja teho, sillä muuten se ei olisi enää mopo. Ei kasvispitsakaan ole enää kasvispitsa, jos siihen laittaa lihaa. Harva valittaa polkupyörän olevan vaarallinen muita ajoneuvoja alhaisemmasta nopeudesta johtuen. Mopo varmasti tuntuu monen aikuisen mielestä alitehoiselta moottoripyörään verrattuna. Nykymopossa saa kuitenkin olla tehoa 4 kilowattia (kW), kun vielä ennen siinä sai olla vain 1,5 hevosvoimaa (n. 1,1 kW). Tehoa on siis yli kolminkertainen määrä nykyään. Samoin nopeus on nimenomaan EU:n myötä kasvanut 40:stä 45:een. Pidetään mopo mopona ja annetaan tulevaisuudessakin nuorille mahdollisuus liikkua sillä.

6. Pelkkä mopon virittämien ei ole laitonta.

Tottahan se on, että mopoa saa virittää, jos sillä ei aja liikenteessä. Harva tosin näin toimii. Lisäksi vähänkin mopoilleet tietävät, että mopon kaasussa on yleensä kaksi asentoa, auki ja kiinni, joten viritetyn mopon nopeusreservi myös ulosmitataan lähes kaikissa tilanteissa. Kokenut poliisi erottaa viritetyn mopon melko nopeasti, joten virityksestä jää varsin todennäköisesti myös kiinni.

7. Suurempi nopeus ei ole vaarallista, vaan se äkkipysäys.

Totta on sekin, että kova vauhti ei itsessään ilman törmäystä ketään tapa. Tuota ”äkkipyssäystä” kuvataan jäännösnopeusvideollamme, jossa verrataan kahta eri lähtönopeutta. Siinä kohtaa, missä 45 km/h lähestynyt mopo on saatu reaktiomatkan ja jarrutusmatkan jälkeen kokonaan pysäytettyä, on 60 km/h lähestyvän mopon nopeus vielä 50 km/h. Eli 15 km/h kovempi nopeus lähtötilanteessa voi siis aiheuttaa melkoisen eron mahdollisessa törmäämisessä vaikkapa jalankulkijaan.

8. Viritetyllä mopolla kiinni jäädessä seuraava ajokortti siirtyy vuodella eteenpäin.

Näin oli aiemmin, mutta ajokorttilakiin on tullut muutos. Jos jää kiinni viritetyllä mopolla, joka katsotaan virityksen vuoksi kevytmoottoripyöräksi, eikä kuljettajalla ole vähintään A1-luokan ajo-oikeutta, syyllistyy kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Henkilö määrätään ajokieltoon. Kun ajokielto on päättynyt ja mopoluokan ajo-oikeus palautettu, voi henkilö hakea uutta ajokorttiluokkaa.

9. Lapseni on ajanut pienestä asti mopolla ja on muita ikäisiään paljon taitavampi kuljettaja.

Ohjattu ajoharjoittelu suljetulla alueella on turvavarusteet huomioituna hyvä asia. Tekniset ajo- ja rassaustaidot ovat kuitenkin aivan eri asia kuin liikennetaidot. Piha-alueella, pelloilla tai radalla on harvemmin vastaantulijoita ja risteävää liikennettä, tai muita tienkäyttäjiä esikouluikäisistä iäkkäisiin. Saavutettuja ajotaitoja ei saisi ulosmitata tavanomaisissa liikennetilanteissa, mutta teini-ikäisten kohdalla näin kuitenkin usein tapahtuu riskinottohalun ja näyttämisen tarpeen ollessa aikuisia korkeammalla ikään kuuluvista kehityksellisistä syistä. Myös kapinointi sääntöjä vastaan kuuluu monesti tähän kehitysvaiheeseen.

10. Ennakoivan ajamisen opettelu on tärkeämpi asia kuin mopon huippunopeus.

On totta, että mopon sarviin pääsee tällä hetkellä varsin vähäisellä teoria- ja ajo-opetuksella (yht. 9 tuntia). Ennakoiva ajaminen on tärkeä osa liikennetaitoa kaikissa ajoneuvoluokissa, ja siksi Liikenneturva on EAK:n Suomeen kehittänytkin jo yli 40 vuotta sitten. Ensimmäiset mopoilijakoulutukset alkoivat jo vuonna 1958! Ennakoivan ajamisen periaatteiden hallinta ei kuitenkaan vapauta kuljettajaa lainsäädännöstä tai fysiikan laeista.

11. Liikenneturvan tädit ja sedät vihaavat mopoja ja kiusaavat nuoria.

Liikenneturvalaisten keski-ikä on melko nuori, ja varsin suuri osa meistä on ajanut myös itse mopolla sekä myöhemmin kouluttanut mopoikäisille elintärkeitä liikennetaitoja. Emme vihaa mopoja emmekä mopoilijoita, vaan pyrimme siihen, ettei kukaan heistä loukkaantuisi tai menehtyisi harjoitellessaan liikenteen pelisääntöjä ensimmäisellä moottoriajoneuvollaan. Toivomme myös, että mopo olisi tulevaisuudessakin ajoneuvo, jolla nuori voi ajaa, eikä siitä yritettäisi väkisin tehdä jotain muuta. Pidetään siis #MopoMopona.

Tagit: 
mopo, mopoilu, mopoilijat, mopon virittäminen