Uutinen

Liikenneturva on ehdottanut, että tieliikenteen seuraamuksia (rikesakkoja, sakkoja ja ajokieltoja) koskevaa järjestelmää uudistettaisiin ehdotettua laajemmin. Seuraamuksilla pitäisi ensisijaisesti pyrkiä rikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Liikennerikoksia voitaisiin hallita paremmin siten, että niistä kiinnijäämisen todennäköisyyttä lisättäisiin.

Kattava valvonnan ja seuraamusten kehittäminen parantaisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi onnettomuuksista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Pelkällä sakkojen korottamisella ei todennäköisesti saada toivottua liikennekäyttäytymisen muutosta.

Liikenteen valvonnassa ja seuraamuksissa pitäisi pyrkiä ottamaan rikosten moitittavuus entistä paremmin huomioon. Tieliikenteessä tulee valvoa paitsi ylinopeutta myös mm. kuljettajien ajokykyä (lääkkeet, alkoholi, huumeet ja ajoterveys) ja ajotapoja.

Jos rikesakkoja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan, ylinopeuksista määrättävien rikesakkojen määrissä voisi olla nykyistä enemmän porrastusta, jolloin rikesakon määrää korotettaisiin ylinopeuden kasvaessa.

Tässä yhteydessä olisi syytä arvioida, pitäisikö myös rikesakon käyttöalaa laajentaa esimerkiksi 30 km/h ylinopeuteen asti taajamien ulkopuolella. Ajonopeuksien valvonta painottuu yhä vahvemmin automaattiseen kameravalvontaan, ja tällöin rikesakkomenettely on nopea käsittelytapa, joka säästää poliisin resursseja. Automaattivalvonnassa ei tarvitse pysäyttää ajoneuvoja ja rikesakon tiedoksianto lähetetään postitse. Rikesakon käyttöalaa laajentamalla saataisiin tehokkaamman valvonnan piiriin laajempi joukko ylinopeustapauksia. Lisäksi rikesakon käytön laajentamisella pienennettäisiin ongelmaa, joka syntyy nykyisessä rikesakon ja päiväsakon rajakohdassa.

Myös rikesakolla rangaistavat ylinopeudet lasketaan niihin rikkomuksiin, joiden perusteella kuljettajalle määrätään ajokielto, kun rikkomuksia kertyy kolme vuoden sisällä tai neljä kahdessa vuodessa. Uusien kuljettajien rikkomuksia seurataan muita herkemmin.

Tagit: 
lausunnot, valvonta, ylinopeudet