Tiedote
Valtakunnallinen

Liikenteessä vuorovaikutusta tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa ihminen kohtaa ihmisen. On alla sitten auto, jalat, kaksipyöräinen tai raskaampi ajoneuvo. Kohtaamisissa voidaan ratkaista reitti tai keskinäinen kulkujärjestys, pyydetään tai annetaan tilaa, kiitetään, pahoitellaan omaa virhettä tai reagoidaan toisen virheeseen.

Perusta liikenteessä tapahtuvalle vuorovaikutukselle on sääntöjen mukaisessa ja ennakoitavassa liikkumisessa. Samalla tavalla kuin muuten arjessa, korostuu liikenteessäkin toisten huomiointi.

”Päivittäin liikenteessä kohdataan toisia liikkujia, joista emme voi tietää mitään. Teemme kuitenkin heistä tulkintoja nopeasti ohi menevissä lyhyissä tilanteissa, joissa on mahdollisuuksia väärintulkinnoille. Toisten huomioon ottaminen on tahdosta kiinni ja toteutus sarja pieniä tekoja, kuten vilkun käyttöä, tien antamista tarvittaessa ja sopivia tilannenopeuksia”, toteaa Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.

Liikennekulttuuri on päivittäisten tekojen ja vuorovaikutuksen tulosta, joka muuttuu jatkuvasti. Muuttamalla vuorovaikutustilanteita, muutetaan myös kulttuuria. 

”Kun vuorovaikutus on luonteeltaan neutraalia tai myönteistä, sen voi olettaa vähentävän tilanteesta mahdollisesti heräävän kiukun määrää. Kiukun minimointi taas vähentää riskikäyttäytymistä tai pikaistuksissa tehtäviä turvattomia päätöksiä: kaahausta, tarpeettomia ohituksia, perässä roikkumista”, Kaistinen summaa.

”Liikennetilanteissa hetkellistä etua voidaan saada myös turvattomalla käyttäytymisellä. Siitä hyötyy kuitenkin vain riskikäyttäytyjä itse. Kohteliaalla ja muut huomioonottavalla käyttäytymisellä lisätään kaikkien - sekä omaa että muiden – turvallisuutta.”

Liikenne muodostuu ihmisistä

Kun aggressiivinen tai piittaamaton käyttäytyminen vähenee, myös liikenteen ilmapiiri paranee. Todellisen turvallisuuden lisäksi myös koetulla turvallisuudella on merkitystä, sillä se vaikuttaa liikkumisvalintoihimme ja -tapoihimme.

”Koettu turvallisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, annammeko lasten kulkea koulumatkat kävellen, vai koetaanko turvallisemmaksi pitäytyä autokyydityksessä. Kun muutamme yksittäisiä vuorovaikutustilanteita myönteisemmiksi, parannamme koko liikennekulttuuria osa kerrallaan. Tähän Liikenneturva kampanjalla tähtää”, tiivistää järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen.

Vaikka liikennekulttuurin muutos tehdään yhdessä, tekeminen alkaa itsestä. Kampanja haastaakin jokaisen miettimään omaa toimintaansa liikenteessä – ja kenties tekemään jotain toisin.

”Kampanjaelokuva rakentuu liikennetilanteesta, joka kehittyy kohti konfliktia. Päähenkilöt reagoivat tilanteessa kuten kuka tahansa meistä voisi: tunteella, kiihtyen ja vain omaa toimintaansa ymmärtäen. Mutta mitä tapahtuukaan, kun tilanteen eskaloituessa herää oivallus siitä, että toinenkin osapuoli on vain ihminen? Tämän oivalluksen haluaisimme jokaisen vievän mukanaan myös liikenteeseen”, Anteroinen kuvailee.

Katso kampanjaelokuva:

www.liikenneturva.fi/näeihminen

*Suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä selvitettiin kyselytutkimuksella joulukuussa 2017. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Vastanneita oli yhteensä 1530 henkilöä, joista autoilijoita oli 1212 eli 79 prosenttia.

Tagit: 
näeihminen, vuorovaikutus