Liikennevinkki
Autoilu

Hirvivaroitusmerkit löytyvät tieosuuksilta, joilla on suuri riski kohdata hirvi. Merkki onkin syytä ottaa tosissaan. Kokemattomat hirvenvasat voivat tosin liikkua muuallakin kuin varoitusmerkkien alueella.

”Valppaana kannattaa olla alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Eritoten näillä alueilla kannattaa tarkkailla tienvierustoja ja ajovalokiilojen ulkoreunoja”, Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara opastaa.

Ajallisesti hirvionnettomuudet sijoittuvat hämäränhetkiin ennen ja jälkeen auringonlaskun. Korkeimmillaan onnettomuusriski on tunti auringonlaskusta.

”Hirvet rohkaistuvat ylittämään tien juuri hämärän aikaan, samalla kun näkyvyys tieosuudella on todennäköisesti heikoin. Hirvet ja peurat ovat laumaeläimiä, eli siellä missä on yksi sorkkaeläin, on usein toinenkin”, Elovaara muistuttaa.

Nopeuden alentaminen antaa aikaa reagoida

Hirvet ovat isoja eläimiä, joten hirvionnettomuudella voi olla vakavat seuraukset. Se, ajetaanko onnettomuuteen 80 vai 100 kilometrin nopeudella, on kuljettajan ja matkustajien turvallisuuden kannalta erityisen merkittävää.

”Törmäysnopeus on merkittävä tekijä hirvikolareissa, ja nopeuden laskeminen on ainoa tapa pienentää törmäysriskiä, jos hirvieläin ryskää tielle. Hämärässä, huonon näkyvyyden vallitessa tai erityisen pusikkoisella tieosuudella alhaisempi nopeus antaa lisäaikaa myös havainnointiin. Jos havaitsee hirven, vauhtia on vähennettävä välittömästi, vaikka hirvi vain seisoisi paikoillaan”, Elovaara kiteyttää.

Onnettomuuden välttämiseksi

  • Huomioi hirvivaaramerkit ja vähennä nopeutta hirvivaara-alueella.
  • Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti, jos puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä.
  • Vähennä vauhtiasi välittömästi, jos havaitset hirven – kaukanakin tiestä.
  • Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja.
  • Jos eläin juoksee tielle, pysy omalla kaistallasi mahdollisimman pitkään ja yritä väistää hirven takaa.

Toiminta onnettomuustilanteessa

  • Varoita muuta liikennettä, ja vie varoituskolmio paikalleen.
  • Auta ja hälytä apua, jos onnettomuudessa on loukkaantuneita (hätänumero 112).
  • Ilmoita aina poliisille (112).

Onnettomuustietoja

Hirvionnettomuuksien määrä on laskenut alle puoleen vuosituhannen alun huippuluvuista, mutta Liikenneturvan tutkimuksen mukaan hirvikolari on kolmanneksi pelätyin asia liikenteessä: neljä kymmenestä suomalaisesta pelkää sen mahdollisuutta. Lue lisää Liikenneturvan Liikenneturvan Pelot, vaarat ja ärsytykset liikenteessä -selvityksestä (Leena Pöysti, 2012).

Vuonna 2012 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta hirvieläinonnettomuutta. Hirvionnettomuuksia oli 1 321 ja niissä loukkaantui 108 ihmistä. Peuraonnettomuuksia oli 3 880, ja niissä loukkaantui 35 ihmistä. Eniten hirvionnettomuuksia sattui syys-marraskuussa, mutta kesä-elokuu oli seuraavaksi vaarallisinta aikaa. Katso tietopaketti hirvieläinonnettomuuksista.

Lisätietoja

Ari-Pekka Elovaara, turvallisuusinsinööri, puh. 020 7282 315.

Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva on valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 57 jäsenyhteisöä. Toiminta ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta.