Lausunto

Liikenne- ja viestintäministeriölle

Viite: Lausuntopyyntönne nro. LVM/1584/03/2016

Liikenneturvan lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 16 §:n muuttamisesta

Liikenneturva kiittää lausuntomahdollisuudesta ja esittää muutamia liikenneturvallisuusnäkökohtia huomioitavaksi asetusmuutoksen valmistelua varten.

Liikenneturva pitää hyvänä, että raskaiden ajoneuvojen talvikauden rengasmääräyksiä ajantasaistetaan, ja ehdotetut muutokset ovat liikenneturvallisuuden näkökulmasta oikean suuntaisia.

Ehdotamme kuitenkin harkitsemaan uudelleen erityisesti esitettyä talvirenkaiden käyttöaikaa. Ehdotuksen mukaan raskaille ajoneuvoille pakollinen talvirenkaiden käyttö vetoakseleilla sekä urasyvyysvaatimus kaikilla pyörillä koskisi ajanjaksoa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Käyttöaikavaatimus olisi siten sama, mikä maassamme on ollut vuodesta 1978 lähtien henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden käytölle.

Suomi on maantieteellisesti pitkä maa, jossa keliolosuhteet, sekä talven alkaminen
ja loppuminen ovat hyvin eriaikaisia. Lisäksi vuodet ovat keskenään hyvin erilaisia. Liukas keli ja muutoinkin huonot sääolosuhteet ovat usein erityisen vaikeita ja liikennettä haittaavia juuri "talven yllättäessä" marraskuussa, tai vastaavasti "takatalven yllättäessä" maalis-huhtikuussa. Nämä näkyvät niin sanottuina "piikkipäivinä" onnettomuustilastoissa. Muistutettakoon tässä yhteydessä esimerkiksi, että Konginkankaan onnettomuus tapahtui maaliskuun 19. päivänä (vuonna 2004)
ja ns. musta torstai Helsingin ulosmenoteillä oli maaliskuun 18. päivänä
(vuonna 2005).

Oheiseen muistioon on koottu viideltätoista vuodelta talvikausien onnettomuudet (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet) päivittäisenä esityksenä, mistä voidaan hyvin havaita, että talvikelit eivät rajoitu vain joulu-helmikuulle. Samoin kuvista näkyy myös erittäin hyvin, että kelitilanne Suomen rannikkoalueilla etelässä ja lounaassa
on hyvin erilainen kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siksi kiinteiden päivämäärien asettaminen koskemaan koko Suomea, siten että pakollinen käyttöaika olisi
"juuri oikea" ihan kaikille on mahdoton tehtävä.

Aiheeseen liittyvissä keskusteluissa on ollut vastakkain kiinteä aika tai ruotsalaisen mallin mukainen "milloin keli sitä edellyttää"-ratkaisu. Kiinteä aikajakso on selkeä, mutta johtaa helposti "tarpeettomaan" talvirenkaiden käyttövaatimukseen varsinkin Suomen rannikkoseuduilla. Norjassa käyttövaatimus on kiinteä (15.11.-31.3.). Yksi harkinnan arvoinen malli olisi Viro, jossa urasyvyysvaatimus on voimassa joulukuun 1. päivästä maaliskuun 1. päivään, ja sen lisäksi talvikeliolosuhteiden vallitessa
myös loka-huhtikuussa. Raskaiden ajoneuvojen (kuorma- ja linja-autojen) talvirenkaiden käyttöpakkoajan laajentamisessa ei ole vastaavia ympäristöhaittoja kuin on henkilöautojen osalta, koska raskaissa ajoneuvoissa ei käytetä merkittävässä
määrin nastarenkaita.

Liikenneturva pitää hyvänä sitä, että urasyvyysvaatimus (3 mm) ulottuu koskemaan myös perävaunuja. Kaikkiaan esitettyjä urasyvyysvaatimuksia voi pitää hyväksyttävänä minimivaatimuksena, joka ei sinänsä juurikaan vaikuta liikenteessä oleviin rengastuksiin, eikä siten aiheuta kustannusvaikutuksia. Liikennevalvonnalle
ne kuitenkin antavat mahdollisuuden puuttua selkeisiin turvallisuuden laiminlyönteihin.

Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä talvikauden rengasvaatimus on määritetty pelkästään "on käytettävä talvirenkaita", yksilöimättä sen tarkemmin, mitä talvirengas tarkoittaa. Perustelumuistion mukaan talvirenkaan määrittely perustuu E-sääntöön 117, jossa perinteisesti talvirenkaan (M+S-merkintä) luokittelu on puhtaasti valmistajan ilmoituksen mukainen. Lähinnä kiristyneiden melu- ja vierintävaatimusten myötä on sen rinnalle tullut myös lumipitotestiin perustuva 3PMSF-merkintä, joka kertoo, että renkaan käyttöluokaksi on hyväksytty talvirengas. Talvirenkaiden talvipito-ominaisuuksien varmistamiseksi tulisikin mahdollisimman pian siirtyä hyväksymään talviajan käyttövaatimuksen täyttäviksi renkaiksi ainoastaan testiin perustuvaa talvirengasluokitusta.

Esityksessä on viitattu tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä tehtävään raskaiden ajoneuvojen talvirengasvaatimusten sekä myös muita ajoneuvoluokkia koskevien rengasmääräysten uudelleen arviointiin. Kansalaisten sääntöjen osaamisen ja omaksumisen kannalta parempi ratkaisu olisi se, että renkaita koskeva sääntely valmisteltaisiin kerralla perusteellisesti, eikä enää sisällöllisiä muutoksia tarvitsisi tehdä tieliikennelain uudistuksen yhteydessä.
Turvallisuuden parantaminen on valmisteltavana olevan muutoksen keskeinen tavoite. Tältä kannalta olisi Liikenneturvan näkemyksen mukaan perusteltua ottaa mallia Norjan säännöksistä niin talvirenkaiden urasyvyyksiin kuin käyttöaikarajoihinkin.

LIIKENNETURVA

ANNA-LIISA TARVAINEN 
Anna-Liisa Tarvainen
Toimitusjohtaja

JUHA VALTONEN
Juha Valtonen
Tutkimuspäällikkö

 

LIITE Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä