Lausunto

Liikenne- ja viestintäministeriölle

 

 

Viite: Lausuntopyyntönne nro. LVM/1629/08/2016

 

Lausunto luonnoksesta VN:n periaatepäätökseksi tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi

Liikenneturva kiittää lausuntomahdollisuudesta ja esittää muutamia liikenneturvallisuusnäkökohtia periaatepäätöksen jatkovalmistelua varten.

1) LIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT SELKEIKSI
(Miten hallitus parantaa liikennesääntöjen selkeyttä ja noudattamista?)

Liikenteen pelisääntöjen selkeyttäminen hyvä ja arvostettava tavoite. Tiellä liikkumisen säännöt koskevat kaikkia, joten niiden ymmärrettävyys on erityisen tärkeää.

Tieliikennelain kokonaisuudistus on erinomainen tilaisuus viedä asetettua selkeyttämistavoitetta eteenpäin. Liikenneturva toteuttaa omaa lakisääteistä tehtäväänsä ja lisää sääntötuntemusta ja sääntöjen perusteiden ymmärrystä eri tienkäyttäjäryhmissä ja eri ikäisten ihmisten keskuudessa.

Liikenneturva arvostaa sitä, että periaatepäätöksen tasolle ollaan nostamassa liikennesääntöjä ja niiden noudattamista koskeva valistustyö, joka on Liikenneturvan toiminnassa keskeinen tehtävä. Tämän tehtävän tärkeys korostuu etenkin tilanteissa, joissa sääntöjen muuttuminen luo erityisen tarpeen tiedon levittämiseen laajasti kansalaisille. Liikenneturva luonnollisesti tulee tekemään parhaansa yhdessä viranomaisten ja alan muiden toimijoiden kanssa, jotta valistustyö olisi tehokasta ja kaikki tieliikenteen osalliset kattavaa.

Liikennesäännöt ja liikenteenohjaus ovat perusteiltaan Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisia, selkeyttämistavoite onkin otettava huomioon myös edellä mainittuja sopimuksia uudistettaessa. Mainittujen sopimusten tarkoitus on, että liikennesäännöt ja liikenteen ohjaus olisivat mahdollisimman harmonisoituja eri valtioiden välillä. Tästä syystä ei voidakaan olettaa tehtävän kovin suuria kansallisia muutoksia. Tärkeämpi kysymys onkin, miten liikenneympäristö voidaan toteuttaa niin, että liikennesääntöjen ja liikenteen ohjauksen noudattaminen on mahdollisimman yksinkertaista ja tienkäyttäjille selkeätä. Esimerkiksi paljon keskustelua herättänyt pyöräilyn sääntöjen monimutkaisuus johtuu pitkälti siitä,
että pyöräilyn sijoittaminen infrastruktuuriin ei ole Suomessa täysin onnistunut. Tieliikennelain uudistuksella voitaneen jonkin verran parantaa tilannetta, mutta paljon jää liikennesuunnittelun, ohjeistuksen ja liikenneympäristön kehittämisen varaan. Myös liikenneympäristön kehittämisessä tarvitaan jatkossakin laaja-alaista ja myös tienkäyttäjät osallistavaa yhteistyötä, jossa Liikenneturva on luonnollinen osapuoli.

Asiakohdan tavoitteena esitetty ”mahdollistetaan uudenlaisten automatisoitujen liikkumistapojen ja -välineiden sulautuminen osaksi perinteistä liikennettä" on tärkeä ottaen huomioon näköpiirissä olevan liikenteeseen ja liikkumiseen vaikuttavan informaatiotekniikan ja automaation kehityksen. Sen lisäksi, että kansallisesti huolehditaan siitä, että tekniselle kehitykselle luodaan mahdollistava toimintaympäristö, on tärkeää, että kansainvälisesti toimitaan aktiivisesti liikenneturvallisuutta edistävien innovaatioiden ja hyväksyntävaatimusten käyttöönoton nopeuttamiseksi.

Tieliikennelain uudistamisen lisäksi konkreettisena ehdotuksena periaatepäätöksen luonnoksessa tässä asiakohdassa on esitetty jo lausunnollakin olleet ehdotukset raskaan kaluston talvirengasvaatimuksiksi. Liikenneturva on lausunnossaan jo aiemmin todennut, että muutokset ovat oikean suuntaiset, mutta turvallisuuden kannalta vielä vaatimattomia ja ehdottanut malliksi Norjan vastaavia määräyksiä.

 

2) TEHOKKUUTTA LIIKENNESÄÄNTÖJEN VALVONTAAN JA SEURAAMUKSIIN
(Miten hallitus tehostaa liikennesääntöjen valvontaa ja kohottaa kiinnijäämisriskiä?)

 

Liikenneturva kannattaa kaikkia luonnoksessa ehdotettuja toimia valvonnan tehostamiseksi ja kiinnijäämisriskin kohottamiseksi. Toteuttamisen yksityiskohdissa on syytä arvioida eri vaihtoehtoja.

Liikenneturvallisuudessa on kyse ihmisten hengen ja terveyden suojelemisesta, joten liikenteen rikkomusten ja rikosten paheksuttavuus on tärkeä pitää mielessä, vaikka seuraamuksia kevennettäisiin ja siirryttäisiin osaksi hallinnollisiin menettelyihin.

Tiedotus valvonnan tukena on tunnetusti tehokas keino parantamaan valvonnan vaikuttavuutta. Toisaalta valvonnan tulee olla hyväksyttävää, tasapuolista ja oikeustajun mukaista. Liikenneturva on aina tehnyt poliisin kanssa yhteistyötä, ja jatkossakin Liikenneturvan toiminta tukee liikennevalvonnan hyväksyttävyyden parantamista muun muassa välittämällä asianmukaista ja oikeaa tietoa liikennevalvonnan merkityksestä.

 

3) TURVALLISEMPIA AJONEUVOJA TEILLE
(Miten hallitus edistää turvallisuutta parantavan tekniikan yleistymistä ajoneuvoissa
ja teillä?)

 

Liikenneturva kannattaa katsastusvaatimusten tarkistamista asetetun tavoitteen mukaisesti, eli niin että painopistettä siirretään riskialttiimpiin ajoneuvoihin.
Ajoneuvokannan uusiminen kohtaa lähitulevaisuudessa huomattavia ja voimakkaasti lisääntyviä vaateita erityisesti ympäristökysymysten vuoksi. Liikenneturva muistuttaa, että moninaisten vaatimusten ja odotusten paineessa ei liikenneturvallisuusnäkökulmaakaan tule unohtaa.

Ajoneuvojen turvallisuusvaatimukset ovat yhteisölainsäädäntöasioita, eikä niihin ole juurikaan kansallista liikkumavaraa. Siksi olisi tärkeää, että Suomi toimisi aktiivisesti EU:ssa ja Euroopan talouskomissiossa ajaen ajoneuvojen turvallisuuden parantamista. Juuri nyt luontevin ja tärkein asia olisi edistää ”yleisen turvallisuusasetuksen” (EU/661/2009) uudistamista, ja erityisesti huomioitaisiin European Traffic Safety Councilin (ETSC) ehdotukset uudistamistyössä.

4) LUOTTAMUSTA LIIKENTEEN AUTOMATISAATIOON
(Miten hallitus parantaa automaattisten ajoneuvojen turvallisuutta ja tietoturvallisuutta?)

Luottamuksen aikaansaamisessa on kansalaisten hyväksynnän lisääminen tärkeää. Siinä Liikenneturva tiedotus- ja valistusorganisaationa voi olla tukemassa tuottamalla ja jakamalla tutkittuun tietoon perustuvaa luotettavaa tietoa liikenteen automatisaation vaikutuksesta liikenteen turvallisuuteen ja siten edistää turvallisuutta parantavan tekniikan yleistymistä ajoneuvoja hankittaessa.

Tieliikenteen automaation vaiheittaisessa etenemisessä tarvitaan tiedotusta ja valistusta lisäämään kansalaisten tietoisuutta ja hälventämään kehitykseen liittyviä turhia pelkoja. Tarvitaan esimerkiksi tiedottamista osittain autonomisten ja täysin automaattisten ajoneuvojen toiminnasta käytännössä. Liikenteessä tulee olemaan siirtymävaiheessa eri tavalla toimivia ajoneuvoja, mikä saattaa aiheuttaa uusia haasteita ihmisten liikkumiselle ja vuorovaikutukselle liikenteessä.

 

5) KULJETTAJILLA ON OLTAVA AJANMUKAISET TAIDOT JA VALMIUDET
(Miten hallitus turvaa tehokkaasti sen, että kansalaisilla on ajanmukaiset valmiudet turvalliseen liikkumiseen?)

 

Liikenneturva pitää hyvänä, että uusia oppimis- ja koulutusmenetelmiä voidaan laajasti hyödyntää ajokorttikoulutuksessa. Osaava kuljettaja on kuitenkin muutakin kuin ”taitava” kuljettaja. Luotettavan ja tasapuolisen kuljettajatutkinnon kehittäminen on vaikea tehtävä. Liikenneturva toivookin, että kuljettajaopetuksessa ja ajokorttivaatimuksissa voidaan laajasti huomioida turvallisen liikkumisen tarpeet.

 

6) LIIKENTEESSÄ AJOKUNTOISET AJAVAT JA MUUT KULKEVAT KYYDISSÄ
(Miten hallitus houkuttelee liikennepalveluiden asiakkaiksi kuljettajia, joiden ajokunto on heikentynyt? Miten hallitus puuttuu rattijuopumukseen sekä terveysongelmista ja ikääntymisestä johtuviin onnettomuusriskeihin?)

 

Liikennepalveluiden saatavuus ja hinta ovat tärkeitä erityisesti silloin, jos oma ajoterveys tai -kunto ei mahdollista itse ajamista. Liikennekaareen onkin asetettu suuria odotuksia uusien henkilöliikennepalvelujen syntymiseksi, ja vasta tulevaisuudessa nähdään, kuinka laajasti nämä odotukset täyttyvät, ja millaiseksi palvelujen saatavuus ja hinta muodostuvat erilaisissa olosuhteissa.

Kehittyvistä liikennepalveluista huolimatta tulee myös pitkään jatkossa olemaan tärkeätä mahdollistaa ikäihmisten itsenäinen liikkuminen myös ajoneuvon kuljettajana. Kun väestö edelleen ikääntyy, ja iän mukana monisairaudet lääkityksineen yleistyvät, ajokunnon oikean kontrolloinnin merkitys kasvaa. Ajoterveysasiaa ei voi sivuuttaa kokonaan myöskään työikäisten joukossa.

Rattijuopumuksen torjumiseen on edelleen puututtava laajalla toimenpidevalikoimalla. Päihdeongelmaiset tarvitsevat hoitoa ja tukitoimia, liikennevalvontaa, tehokkaita ajokieltoja ja alkolukkoja.

On erinomainen asia, että uuden alkolukkolain vaikuttavuutta mitataan ja asiaa arvioidaan uudelleen vuosien 2017 - 2018 aikana. Liikenneturva pitää hyvänä hallituksen tavoitetta vaikuttaa EU:ssa alkolukon saamiseksi vaadittavien ajoneuvovarusteiden listalle. Tavoitteen saavuttaminen tulee kuitenkin olemaan vaikeata ja hidasta. Alkolukon käyttöä olisi tärkeää edistää kansallisesti esimerkiksi erilaisten kokeilujen tai kannustimien avulla. Huomioitavaksi voi ottaa esimerkiksi suositukset julkaisusta:

TECHNICAL DEVELOPMENT AND DEPLOYMENT OF ALCOHOL INTERLOCKS
/ EU 2014
http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2014/513993/
IPOL-TRAN_ET(2014)513993_EN.pdf

Rattijuopumuksesta tiedottaminen ja kampanjointi on ollut vuosikymmenet osa koko liikenneturvallisuusalan ja etenkin Liikenneturvan toimintaa. Liikenneturvalla on luonteva rooli ajokunto ja –terveysasioiden esillä pitämisessä viestinnän ja koulutuksen keinoin. Liikenneturvalla on laajat verkostot ja monipuoliset toimintamallit tähän aihepiiriin liittyen.

 

7) VÄYLIEN ON OLTAVA TURVALLISESSA KUNNOSSA
(Millaisia toimia liikenneväylien turvallinen kunto edellyttää?)

 

Tämä on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin kannatettava tavoite. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti liikenneturvallisuutta parantavien ratkaisujen suunnitteluun ja sellaisten toimien toteuttamiseen. Tällä hetkellä menettelyt ovat jonkin verran jäykkiä ja pitkälti myös lainsäädännöllä sidottuja. Myös tien- ja liikenneympäristön rakentamisessa tulisi, kuten muuallakin rakennusalalla, etsiä aktiivisesti uusia suunnittelu- /toteuttamismalleja, joilla voitaisiin päästä edullisempiin lopputuloksiin liikenneturvallisuustavoitteista tinkimättä. Tieturvallisuuden arviointimenettelyä tulisi sisällyttää laajasti kaikkiin hankkeisiin, ja kehittää sitä edelleen joustavaksi turvallisuuslaadun valvontavälineeksi.

 

TOTEUTUKSEN SEURANTA

 

Alan lakisääteisenä toimijana Liikenneturva osallistuu mielellään periaatepäätöstä seuraavan yhteistyöverkoston työhön.

 

LIIKENNETURVA

 

ANNA-LIISA TARVAINEN   
Anna-Liisa Tarvainen   
Toimitusjohtaja