Lausunto

Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö VN/15033/2019

Liikenneturva tukee hallitusohjelmaa läpileikkaavaa pyrkimystä ihmiskeskeisyyteen, joka on asetettava myös liikenteen automaatiokehityksen keskiöön. Liikenteen automaatiokehitys tukee liikenneturvallisuuden nollavisioajattelua, jonka mukaan inhimillinen virhe ei saa johtaa kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Liikenteen murrosvaiheessa tulee huomioida eriasteista automaatiota hyödyntävien ajoneuvojen välinen vuorovaikutus ja kuljettajien ymmärrys näitä ajoneuvoja kohtaan. Tulee myös huomioida jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, motorisoitujen kaksipyöräisten sekä muiden tienkäyttäjien vuorovaikutus korkean automaatiotason ajoneuvojen kanssa. Turvallinen liikkuminen on perusoikeus, joka on otettava huomioon muun muassa liikenteen suunnittelussa. Suomen väestö ikääntyy ja liikenteessä liikkuu lapsia ja erityisryhmiä.

Liikenneturva pitää ymmärrystä automaation toimintaperiaatteista ensiarvoisen tärkeänä. Ajoneuvossa olevan kuljettajan on selkeästi ymmärrettävä, mitä automaattinen ajojärjestelmä tekee ja mitä se ei tee, ja mitä häneltä eri rooleissaan ja erilaisilla automaatiojärjestelmillä varustettuja ajoneuvoja käyttäessään kullakin hetkellä edellytetään. Liikenneturva pitää lisäksi tärkeänä, että ennalta-arvaamattomat tilanteet kartoitetaan tutkimusten ja rajatuilla alueilla tehtävien pilottihankkeiden avulla etukäteen ja niihin haetaan ohjelmallinen turvallinen ratkaisu.

Tutkimusten mukaan automaattisten ja verkottuneiden ajoneuvojen turvallisuuspotentiaali on merkittävä inhimillisten virheiden ja onnettomuuksien vähentämisessä*.

Ajantasainen liikenneinformaatio tukee kuljettajaa tilanteiden ennakoinnissa. Oikea-aikainen liikennetieto voi ehkäistä liikenneonnettomuuden kokonaan ja vähentää siten vammautuneiden ja kuolleiden määrää liikenteessä. Liikennejärjestelmän optimointi parantaa myös liikenteen sujuvuutta ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Hyväksyttävyys ja luottamus on automaatiokehityksen edellytyksenä

Automaatiosta saatavan hyödyn saavuttamiseksi hyväksyttävyys ja luottamus on ensiarvoisen tärkeää. Koneiden tekemien päätösten perusteiden ja algoritmien toimintaperiaatteiden tulee olla läpinäkyviä. Myös automaatioon liittyvää terminologiaa on hyvä avata väärinkäsitysten välttämiseksi. Tähän tarvitaan luotettavan tiedon jakamista ja puolueetonta toimijaa informaation välittäjänä. Liikenneturva opastaa ja viestii omassa roolissaan myös edellä mainituista aiheista.

Kehityskulun tulee perustua tutkittuihin ja todennettuihin turvallisuusvaikutuksiin. Myös automaation lisääntymisen uudet ennalta arvaamattomat ongelmat on kartoitettava huolellisesti tieteellisen tutkimuksen avulla. Tämä on tärkeää erityisesti sääntelyä purettaessa. Faktojen keräys on korkea prioriteetti, jotta päätökset eivät perustu mielipiteisiin ja mielikuviin. Tieteellinen lähestymistapa on tärkeää ja on tutkittava autonomisiin ajoneuvoihin liittyvät väitteet. Vain tieteidenvälinen yhteistyö tuottaa hyvän ratkaisun.

Tilannekohtainen automaatio ja kuljettajaksi paluu

Liikenteen automaation seurauksena kuljettajan toimintoja siirtyy ajoneuvon hoidettavaksi. Automaatiotoiminnoille määritellyn toimintaympäristön ulkopuolelle joutuessaan on otettava huomioon hallinnan siirron vaikutukset kuljettajaan matkan jatkumiseksi turvallisesti. Kuljettajan kognitiolle liikennetilanteiden passiivinen valvonta on haastavaa ja tällöin tarkkaavaisuus voi suuntautua liikenteen ulkopuolelle. Automaatio tukee parhaimmillaan ihmisen havaintokykyä ja tarvittaessa puuttuu ajamiseen ennaltaehkäisten onnettomuuteen joutumista.

Tilannekohtaisen automaation ja itsenäisen ajamisen yhdistelmässä kuljettajan paluu ”valvomo-operaattorista” kuljettajan rooliin on tärkeä tutkimuskohde. Hallinnan siirtovaiheessa tilannetietoisuuden saavuttaminen saattaa kestää tutkimusten mukaan useita sekunteja**. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kuljettajalla, joka valvoo ajoneuvon toimintoja, on suurempi houkutus tarkkaamattomuuteen eli kaksoistehtävän tekemiseen.

Ihmisen ja automaation vuorovaikutus

Automaation kehityksessä tulee huomioida inhimilliset virheet. Lainsäädännössä tulee varmistaa, että liikenteessä hyödynnetty teknologia on intuitiivista, toimintavarmaa ja turvallista käyttää.

Kuljettajan istuessa ajoneuvoon hänellä on oltava tarkka tieto, miten juuri tämän ajoneuvon järjestelmät toimivat. Teollisuusautomaation ja ihmisen vuorovaikutustutkimuksessa on havaittu, että ihminen ei aina tiedä mitkä järjestelmät ovat päällä ja mitkä eivät. Suurilla nopeuksilla ajettaessa yllättävät tilanteet voivat johtaa onnettomuuteen. Tämä järjestelmien tuntemus on hyvä huomioida kuljettajakoulutuksen ja -tutkinnon uudistamista tarkasteltaessa sekä autojen yhteiskäytön lisääntyessä. Automaation kehitys todennäköisesti lisää uusia osaamistarpeita.

Kaikkeen teknologiseen kehitykseen liittyy myös riskikäyttäytymistä, jota voi olla vaikeaa ennustaa. Täysimääräisen hyödyn saamiseksi tämä seikka on hyvä huomioida. 

Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus on monimutkainen prosessi. Kuljettajia on erilaisia ja käyttötapoja on erilaisia. Automaattisten järjestelmien tulisi sopeutua kuljettajien preferensseihin ja ajotyyliin, kunhan sopeutuminen tapahtuu turvallisissa rajoissa.

Informaation luotettavuus ja teknologiakehityksen joustavuus

Reaaliaikainen tilannekuva mahdollistaa kuljettajien aikaisen varautumisen edellä oleviin liikennehäiriöihin ja poikkeustilanteisiin ja vähentää niiden yllätyksellisyyttä. Informaation välittämisessä sen luotettavuus ja korostuu. Tiedon laatukriteerit ovat tärkeitä. Jälkikäteen on vaikeaa korjata laatua. Tiedonsiirtoviive on ilmoitettava selkeästi, mikäli sitä esiintyy. Tämä on tärkeää erityisesti hybridiverkossa (4G/5G). Automaation lisääntyessä väärien hälytysten tunnistaminen on tärkeää. Anturit voivat lähettää vääriä signaaleja esimerkiksi auringon heijastumista tai lumen ja jään aiheuttamasta anturin toimintahäiriöstä.

Verkkohäiriöt ja tekniset virhetilanteet saattavat aiheuttaa tarkkaamattomuutta, jos virhetilannetta selvitetään ajon aikana. Tutkimusten mukaan katseen pysymistä tiessä on tuettava ja kehotettava kuljettajaa selvittämään tilanne turvallisessa paikassa. Katseen pysymistä tiessä auttaa haptinen palaute tai äänimerkki ilmoittamaan virhetilanteesta. Ajoneuvojärjestelmien suunnitteluohjeessa on mainittu kahden sekunnin sääntö onnettomuusriskin nousussa. Kuljettajan tulisi pystyä suorittamaan säädöt alle kahden sekunnin vilkaisuilla.***

Liikenteen automaation on oltava teknologianeutraalia. Automaation tuloon on ryhdyttävä varautumaan välittömästi. Teknologiakehityksen tulisi olla joustavaa ja muunneltavaa. Turvallisuuden rakentaminen järjestelmiin on jatkuva prosessi, jossa esille nousevat riskit tunnistetaan ja korjataan välittömästi. Pilottialueilta hankittu kokemus turvallisuuskriittisistä tapahtumista auttaa rakentamaan turvallisuutta järjestelmiin.

 

*Wang L, Zhong H, Ma W, Abdel-Aty M, Park J.: How many crashes can connected vehicle and automated vehicle technologies prevent: a meta-analysis. Julkaisussa Accident analysis and prevention 2020; 136: e105299.

**Matthias Kuehn: Takeover times in highly automated driving (LEVEL 3).  German Insurers Accident Research GermanyTobias Vogelpohl Mark Vollrath Technische Universität Braunschweig Germany Paper Number 17-0027.

***National Traffic Safety Administration. Driver Distraction Guidelines.

Tagit: 
automaatio