Lausunto

Liikenneturvan lausunto koskee liikenneturvallisuutta osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja erityisesti tieliikenteen turvallisuuteen liittyvää arviointia.

Valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa kehitettäessä on nimensä mukaisesti kiinnitettävä huomiota koko liikennejärjestelmään mahdollisimman laajasti, ei vain liikenteen väyläverkoston ja liikenteen ympäristön näkökulmasta. Kokonaisuuteen kuuluvat infran lisäksi myös liikenteen palvelut, kulkuneuvot ja liikenteessä olevat ihmiset erilaisissa rooleissa. Aiheeseen liittyvässä lainsäädännössä on kokonaisuus otettu huomioon, joten pohja järjestelmän kehittämiselle on olemassa. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa myös liikenteen turvallisuus on selkeästi ilmaistu erityisesti huomioon otettavana asiana. Liikenneturva pitää tärkeänä, että myös parhaillaan valmisteltavassa pitkän aikavälin valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja sen arviointiohjelmassa liikenteen turvallisuus olisi ehdotettua näkyvämmin esillä

Julkaisussa käydään läpi vaikutusten arvioinnin tavoitteita ja säädösperustaa. Tässä yhteydessä olisi syytä mainita myös liikenteen turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja kansainväliset Suomea sitovat sopimukset. Keskeisenä viittauksena voidaan mainita EU:n ns. nollavisioon pohjautuvat tavoitteet.

Liikennejärjestelmän turvallisuutta on arvioitu liikenneympäristön turvallisuutena. Liikenneturvan näkemyksen mukaan turvallisuus pitäisi sisällyttää liikennejärjestelmän kaikkiin osiin. Esimerkiksi liikenteen palveluissa turvallisuuden tulisi olla palveluiden keskeinen laatutekijä. Myös liikenteessä käytössä olevan ajoneuvokannan kirjo ja ikä vaikuttavat turvallisuuteen. Automaation lisääntyessäkin kansalaisten tiedot ja taidot sekä valinnat luovat pohjan turvalliselle ja terveelliselle liikenteelle.

Kun järjestelmän vaikutuksia arvioidaan käyttäjiin, tuottajiin ja julkiseen talouteen, on tärkeää ottaa huomioon sekin, että matkan onnistuminen perille asti ilman liikennevahinkoja vaikuttaa myös aika- ja kustannustekijöihin. Liikenneonnettomuuteen keskeytynyt matka ei palvele yksilöä, ei yritystä, ei Suomen kilpailukykyä eikä yhteiskunnan hyvinvointia. Onnettomuuksien ennalta ehkäisy laajasti eri toimilla on merkittävä vaikutustekijä.

Julkaisun luvussa 5.6 on kuvattu vaikutuksia myös tieliikenteen turvallisuuteen. Tässä yhteydessä on todettu, että muutoksia voidaan arvioita tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä onnettomuuksien määrissä ja onnettomuuskustannuksissa. Liikenneturva huomauttaa, että tilannekuva jää puutteelliseksi, jos se tehdään pelkästään edellä mainitun tilastotiedon pohjalta. Vaikutusarviointia olisi tehtävä ja sitä voidaan tehdä laajemmalla tilastoaineistolla. Julkaisussa mainitut tekijät perustuvat poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin. Näitä tietoja voidaan täydentää esimerkiksi sairaalatilastoilla. Merkittävä osa onnettomuuksista, myös vakavista, jää poliisin tilaston ulkopuolelle.

Myös liikennerikollisuuteen ja valvonnan määrään liittyviä mittareita on tarpeen seurata. Seurattavia tekijöitä ovat erimerkiksi rattijuopumusten määrä (alkoholi ja huumeet eriteltyinä), muu riskikäyttäytyminen ja liikenteen itsemurhat. Lisäksi EU:n piirissä on asetettu tavoitteet tieliikenteen turvallisuudelle ja laadittu liikennekäyttäytymistä kuvaavia indikaattoreita. Olennaista on, että liikennejärjestelmän toimenpiteet nähdään muinakin kuin infrahankkeina. Esimerkkinä tieliikenteestä liikennejärjestelmää koskeva monensuuntainen vaikutusketju: tiehanke - matka-ajat - nopeusrajoitukset - nopeusvalvonta - turvallisuus.