Lausunto

Liikenne- ja viestintäministeriölle

Lausuntopyyntö LVM/1503/03/2013

Liikenneturvan lausunto - L-luokan ja traktoreiden uusien EU-asetusten johdosta tehtävät säädösmuutokset ml. kevytajoneuvot

Esitetyillä säädösmuutoksilla on kaksi merkittävää perustetta. Ensinnäkin niissä otetaan huomioon L- ja T-ajoneuvoluokkia koskevien tuoreiden EU-asetusten (L-luokka (EU) N:o 168/2013 ja T-luokka (EU) N:o 167/2013) tuomat muutokset ko. luokkien ajoneuvojen luokitteluun ja hyväksyntämenettelyihin sekä vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön. Toisena perusteena säädösmuutoksille on tavoite selkeyttää ja mahdollistaa erilaisten uusien kevyiden, erityisesti sähkötoimisten ajoneuvotyyppien käyttö Suomessa. Yksi tällainen ajoneuvotyyppi on esimerkiksi ns. tasapainottuva kevyt sähköajoneuvo, tunnetaan markkinanimellä Segway, jonka liikennekäyttö on ollut Suomessa tähän asti käytännössä kiellettyä.

1. Jalankulkijan määritelmä

Ehdotuksessa on laajennettu jalankulkijan määritelmä (TLL 2 ja 45§) kattamaan "jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet". Nämä välineet rajattaisiin ulos ajoneuvolain soveltamisalasta määrittelemällä niille enintään 15 km/h rakenteellinen nopeus ja enintään
1 kW:n tehoinen sähkömoottori. Nykyisin vain invalidiajoneuvot voidaan katsoa jalankulkijoiksi, ja ehtona on, että kuljettaa laitetta kävelynopeudella.

Liikenneturva muistuttaa muutamista huomioon otettavista yksityiskohdista:

  • Ehdotuksen mukaan jalkakäytäville tulisi kokonaan uusi "ajoneuvoluokka", jotka eivät kuitenkaan olisi ajoneuvoja vaan jalankulkijoita. Uuden jalankulkijaryhmän ja muiden jalankulkijoiden keskinäisistä liikkumista säätelevät vain yleiset varovaisuussäännökset.
  • Uusien liikkumisvälineiden rakenteellinen nopeus (15 km/h) voisi olla yli kaksinkertainen kävelynopeuteen verrattuna, ja käytännön huippunopeus ehkä sitäkin enemmän. Nopeusmittaria ei kuitenkaan vaadita. Myös massan lisäys on syytä ottaa turvallisuusarvioinnissa huomioon.
  • 1 kW:n sähkömoottori on tehokas, sillä pystyy tuottamaan kevyeen ajoneuvoon ärhäkän kiihtyvyyden, ja helposti yli 50 km/h huippunopeuden. Sähköpyörässä teho on yleensä luokkaa 250 W, ja se riittää tuottamaan noin 25 km/h nopeuden. Painavammalle tavarapyörälle järkevä tehoraja voisi olla 500 W.
  • On luonnollista, että jalankulkijajoukkoon rinnastettavan ajopelin kuljettaminen ei edellyttäisi ajo-oikeusvaatimuksia, ei ikärajoja eikä ajokykyvaatimuksia.  Ei tarvittaisi myöskään liikennevakuutusta, jos valmisteilla olevan liikennevakuutuslain luonnosversion rajaus toteutuu: "... jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on yli 15 kilometriä tunnissa JA ajoneuvo on varustettu yli yhden kilowatin tehoisella moottorilla".

Liikenneturvan arvion mukaan jalankulkuväylillä liikkujien suuret nopeuserot ja entisestään kirjavammaksi muuttuvat liikkumistavat heikentävät oleellisesti jalankulkijoiden turvallisuutta ja liikkumismukavuutta.

2. Kevyet sähköajoneuvot

Ehdotuksessa on uusi ajoneuvoluokka, kevyt sähköajoneuvo, johon sovelletaan polkupyöräsäännöksiä. Ehdotuksen mukaan yleisesti polkupyöräilyn sääntöjä noudatettaisiin, kun ajoneuvona on:

  • Polkupyörä, ml. enintään 250 W:n moottorilla varustettu (sähköavusteinen) polkupyörä, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h, jolloin moottorin pitää kytkeytyä pois toiminnasta. Eli ne sähköpyörät, joihin ei sovelleta EU-asetusta 168/2013.
  • Luokan L1e-A ajoneuvo, eli moottorilla varustettu polkupyörä (enintään 1 kW:n moottori, apukäyttövoimalaitteen tehonsyöttö katkeaa ajoneuvon nopeuden ollessa > 25 km/h). Eli sovelletaan EU-asetusta 168/2013.
  • Kevyet sähköajoneuvot - muut kuin L1e-A - ehtona enintään 1 kW:n sähkömoottori ja rakenteellinen nopeus enintään 25 km/h. Näihin ei sovelleta EU-asetusta.

Kevyitä sähköajoneuvoja koskisivat muutoin polkupyöräilijän liikennesäännöt, mutta tasapainossa pysyville (esimerkiksi Segway) sallittaisiin jalkakäytävällä ajaminen kävelynopeudella, ja kuljettajan olisi annettava jalankulkijalle esteetön kulku ja tarvittaessa väistettävä.

Liikenneturva kiinnittää huomiota seuraaviin kysymyksiin:

  • Hieman ristiriitainen tilanne syntyy, jos tasapainossa pysyviä ajoneuvoja saisi kuljettaa jalkakäytävällä jalankulkijan ehdoin, mutta vastaavasti tavallista polkupyöräilyä jalkakäytävällä ei sallita samoin ehdoin. Esimerkiksi Segwayn hallinta ja pysäyttäminen eivät turvallisuusnäkökulmasta ratkaisevasti poikkea polkupyörän hallinnasta ja pysäyttämisestä, jos pyörällä ajetaan vastaavasti rauhallisesti jalankulkijan ehdoilla.
  • Myös suojatiesäännöt on pidettävä mahdollisimman selkeinä uudet liikkujaryhmät huomioon ottaen.
  • Kuuluisivatko esimerkiksi nelipyöräiset kevyet sähköajoneuvot "itsestään tasapainottuviksi" vai rajautuuko kyseinen määritelmä vain nykyisin markkinoilla oleviin segway-tyyppisiin ajoneuvoihin?
  • Lisäksi on edelleen huomattava, että kevyeltä sähköajoneuvolta ei vaadita liikennevakuutusta, jos STM:n lakiluonnos liikennevakuutuslaiksi säilyy ehdotetussa muodossa. Tämä tarkoittaisi, että liikennevakuutus vaaditaan vain, jos rakenteellinen nopeus on > 15 km/h JA teho on > 1 kW.
  • Sovellettaisiinko päihtyneenä ajamiseen moottorittoman ajoneuvon kuljettajaa koskevia liikennejuopumussäännöksiä vai rattijuopumussäännöksiä?
  • Suojakypärän käyttöä koskeva säännös tulisi selkeästi kirjata tätä nimenomaista asiaa koskevaan pykälään. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi kypärä mainitaan vain 45 a §:n perustelutekstissä. Samalla on tarpeen harkita, pitäisikö suojakypärän käyttösäännös laajentaa koskemaan myös alhaisemman nopeuden sähkökäyttöisten laitteiden käyttäjiä (enintään 15 km/h rakenteellinen nopeus ja enintään 1 kW:n tehoinen sähkömoottori).
  • Miten voitaisiin varmistaa se, että laite, joka myytäisiin enintään 15 km/h kulkevina säilyisi tällaisena, eikä käyttäjä voisi helposti poistaa rajoittimia, jolloin nopeudeksi saataisiin 25 km/h tai ehkä enemmänkin?

3. Mönkijät ja mopoautot

Esitetyt säädösmuutokset ajoneuvolakiin, tieliikennelakiin, VN asetuksiin ajoneuvon rakenteesta ja varusteista sekä käytöstä tiellä tuovat mukanaan useita kaivattuja muutoksia, jotka parantavat L-luokan ajoneuvojen ja maastoajoneuvojen käyttämisen turvallisuutta. Jatkossa kypärää edellytettäisiin kaikkien mönkijöiden kuljettajilta ja matkustajilta. Lisäksi turvavöiden käyttöä ja lasten matkustamisen turvallisuutta tarkennettaisiin maastoajoneuvoihin ja L-luokan ajoneuvoihin liittyen. Uusi L-luokan ajoneuvon tyypittely selkeyttää mopoautojen ja kevyen maantiemönkijän erottelun aiempaa paremmin.

Ajoneuvolain uuden täydentyvän 11 §:n mukaan aiempaa yksiselitteisemmin maastomönkijä on mahdollista tyyppihyväksyttää L-luokan ajoneuvoksi. Tällöin maastomönkijä kuuluisi rekisteröintivelvollisuuden piiriin. Ajoneuvolain esitysluonnoksen 11 pykälässä korostuu sanat ”tiellä käytettäväksi tarkoitetut”. Uudistuksen ei pitäisi antaa signaalia siitä, että maastoajoneuvon käyttöä tiellä tultaisiin muutoin laajentamaan. Maastoajoneuvon käytöstä tiellä säädetään nykyään asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (11§) yksityiskohtaisesti ja toimivasti.

Ajoneuvolain 16 §:n mukaan maastomönkijän voisi kuitenkin jatkossakin luokitella maastoajoneuvoksi ja siten jättää rekisteröintivelvollisuuden ulkopuolelle. Kaikkien mönkijäluokkien saattaminen rekisteröintivelvollisuuden piiriin helpottaisi esimerkiksi maastoajoneuvoille tapahtuvien onnettomuusraportoinnin kokoamista ja poliisin suorittamaa valvontaa.

Tieliikennelain muutoksen 89 pykälässä määritelty suojakypärän käyttövelvollisuus kytketään maastomönkijöihin ja traktorimönkijöihin liittyen määritelmään ”ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustettu ajoneuvo”. Jättääkö kyseinen määritelmä mahdollisuuden suojakypärän käyttöpakon kiertämiselle? Maastomönkijän ohjaustanko voi tulevaisuudessa olla ohjauspyörän kaltainen ja satulamallisen istuimen voi syrjäyttää aivan toisen tyyppinen istuinmalli.

Yhteenveto

Jalankulkijan määritelmän laajentaminen ja uudet kevyet sähköajoneuvot muodostaisivat uuden liikkujajoukon jalkakäytäville ja pyöräteille. Pelkät jalkakäytävät kaupunkien keskusta-alueilla ovat monin paikoin kovin kuormitettuja jo nykyisestä monimuotoisesta joukosta johtuen. Jalkakäytäville on tullut myös runsaasti erilaisia toimintoja ja kalusteita; terasseja, mainoskylttejä, katutaiteilijoita yms. Toinen näkökulma on se, että Suomessa suuri osa kevyen liikenteen väylistä on yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä, joilla pyöräilykin on kaksisuuntaista. Uudet sähköajoneuvot liittyisivät nykyisten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kirjavaan joukkoon, milloin jalankulkijan roolissa, milloin taas pyöräilijään rinnastettuna.

Jalkakäytävällä liikkumisen säännöt pitää pyrkiä toteuttamaan niin, ettei tavallisen kävelijän turvallisuus heikkene. herkimmässä asemassa ovat lapset, iäkkäät ja monet vammaisryhmät. Konflikteja ja törmäilyjä jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkua korvaavien ei-ajoneuvojen sekä kevyiden sähköajoneuvojen välillä ei voi ehdotetuilla säännöksillä välttää. Riskejä lisäävät mm. uusien liikkumisvälineiden tuoma nopeusero sekä äänettömyys.

Liikenneturva pitää erittäin ongelmallisena ratkaisuna sitä, että moottoroituja liikkumisvälineitä liitettäisiin nykyistä laajemmin jalankulkijan määritelmään. Kevyille sähköajoneuvoille voidaan toki tehdä vapautuksia ajoneuvolain soveltamisesta ja sallia niillä kulkeminen kevyen liikenteen väylillä nimenomaan jalankulkijan ehdoin, mutta olisi tärkeää vielä harkita ajoneuvostatuksen säilyttämistä.

Jos kevyiden sähköajoneuvojen kuljettaminen jalkakäytävällä sallitaan, olisi tarpeen vielä harkita myös sellaista vaihtoehtoa, jossa uusien liikkujaryhmien lisäksi myös polkupyöräily sallittaisiin jalkakäytävällä jalankulkijan ehdoilla. Kaikilla em. liikkujilla tulisi kuitenkin olla ehdoton jalankulkijan väistämisvelvollisuus – eli jalankulkijalle pitäisi antaa jalkakäytävällä aina esteetön kulku.

Sähköavusteisuus polkupyörässä on hyvä ominaisuus ja tällaisten pyörien käyttö yleistynee. Tämän kehityksen myötä liikenneturvallisuustekijät tulevat esiin uudella tavalla. Vaikka sähköpyörien määrä ei ole vielä kovin suuri, tiedossamme on jo ainakin kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta (vuonna 2012 ja2013), joissa uhri on liikkunut sähköpyörällä.

Vahinkojen korvauskysymykset tulevat poikkeamaan liikennevakuutuksesta korvattavien vahinkojen käytännöstä, ja vahinkoa kärsineen oikeusturva on epäselvä. Voivatko muutokset vähentää esimerkiksi iäkkäiden liikkumishalua, jos koettu turvallisuus ja todellinen vahinkoriski kasvavat?

Liikenneturva pitää nyt esillä olevia liikenteen sääntöihin liittyviä lainsäädäntökysymyksiä niin merkittävinä, että ne pitäisi käsitellä yhdessä tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa. Tavoitteena täytyy olla liikkumisen turvallisuuden edistäminen. Jo nykyisin pyöräilyn sääntöjä ja erityisesti tien ylittämiseen ja väistämiseen liittyviä sääntöjä on pidetty vaikeaselkoisina. Nyt lausuttavana olevassa paketissa on useita yksityiskohtia, jotka lisäävät jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyvien sääntöjen monimutkaisuutta.

Kaikki ehdotuksen uudet kulkumuodot edellyttävät vahvaa viestinnällistä ja koulutuksellista työtä, minkä Liikenneturva on valmis omassa toiminnassaan ottamaan huomioon. On tärkeää, että uusien välineiden määrittely ja vaikutus liikennesääntöihin valmistellaan ja perustellaan huolellisesti. Koska laitteiden käyttäjäkunta tulee olemaan erittäin heterogeeninen joukko, pitää sääntöjen olla mahdollisimman yksinkertaisia ja ymmärrettäviä. Tältä pohjalta myös valistustyö onnistuu parhaiten.

LIIKENNETURVA
Anna-Liisa Tarvainen
Toimitusjohtaja